Nuorisotutkimusverkoston marraskuussa 2020 käynnistyneen Poikkeusolot-nuorten arki koronan keskellä -kirjoitussarjan päättää tältä erää kirjoitukset terveyspalvelujen käytöstä ja luottamuksesta palveluihin sekä nuorten avovastauksissa kertomat kokemukset korona-ajalta. Sarjassa on raportoitu talven ja kevään mittaan nuorten kokemuksista korona-ajan ensimmäiseltä puolelta vuodelta. Tutkimusaineistona on ollut alkusyksyllä 2020 kerätty puhelinhaastatteluaineisto sekä vertailuaineistoina käytetyt Nuorisobarometrin 2020 ja vapaa-aikatutkimuksen 2020 haastatteluaineistot.
Luottamus mielenterveyspalveluiden saantiin muita terveyspalveluita matalammalla tasolla
Terveyspalveluiden käytössä ei vaikuta tapahtuneen suuria muutoksia korona-ajan ensimmäisen puolen vuoden aikana, selviää Sami Myllyniemen kirjoituksesta Nuorten terveyspalveluiden käyttö ja luottamus palveluihin korona-ajan ensimmäisen puolen vuoden aikana. Artikkelissaan Myllyniemi vertailee 15–25-vuotiaiden nuorten itse ilmoittamaa palveluiden käyttöä korona-aineistossa aikaan ennen koronapandemiaa. Vertailun mahdollisti Nuorisobarometrin 2020 vastausdata, joka oli kerätty tammikuussa 2020 ennen pandemian rantautumista Suomeen.
Nuorten luottamus niin kiireellisen kuin pitkäaikaisen hoidon saamiseen vaikuttaa säilyneen vahvana korona-ajan ensimmäisen kuuden kuukauden aikana. Terveyspalveluiden kuormittuminen ja hoitojonojen syntyminen pandemiaoloissa ei siis ainakaan korona-ajan alussa näyttänyt rapauttaneen nuorison luottamusta terveydenhuoltojärjestelmään. Mielenterveysongelmien hoitoon luotetaan kuitenkin muita terveysongelmia vähemmän. Tulos on nuorten hyvinvoinnin näkökulmasta huolestuttava. Erityistä huolta herättää se, että luottamus vaikuttaa laskeneen varsinkin niiden nuorten keskuudessa, jotka kokevat itsensä heikosti toimeentuleviksi.
– Tässä tutkimuksessa tehdyt havainnot tukevat tulkintoja pahoinvoinnin kasautumisesta ja korona-aikaan liittyvästä hyvinvointierojen kärjistymisestä. Riskit näyttävät kohdentuvan erityisesti mielenterveyden ongelmista kärsiviin, toteaa Nuorisotutkimusverkoston tilastotutkija Sami Myllyniemi.
Aineiston avovastauksissa kuuluu tunteiden kirjo
Sarjan päätöstekstissä ”Se on saanut ajattelemaan ja pannut stopin elämään” – nuorten ristiriitaiset kokemukset koronapandemian ensimmäisistä kuukausista analysoivat Sinikka Aapola-Kari, Lotta Haikkola ja Jenni Lahtinen nuorten antamia avovastauksia. Niissä kuuluu nuorten turhautuminen ja toisinaan syvempikin ahdistus pandemiasta ja sen johdosta tehdyistä rajoitustoimenpiteistä. Vastauksissa kuvastuu tunteiden vaihtelevuus: korona-ajan ensimmäinen puoli vuotta toisaalta huoletti, pelotti, ahdisti ja masensi, mutta merkitsi toisaalta osalle vastaajista myös rauhoittumista tai kiitollisuutta. Koronan vaikutukset nuorten elämään näyttäytyivät kuitenkin yleisesti ottaen melko vähäisinä. Vastauksissa tuotiin esiin myös vakavia ongelmia ja menetyksiä.
– Tiedonkeruun ajankohta vaikutti vastauksiin merkittävästi: kysely toteutettiin viime syksynä, jolloin rajoituksista vapaampi kesäkausi oli tuoreessa muistissa ja aiemmat rajoitustoimenpiteet olivat epäilemättä jo osin unohtuneet. Vastaajat myös ehkä arvelivat pahimman koronatilanteen olevan jo ohi. Jos tiedonkeruu olisi toteutettu hieman myöhemmin, vastaukset olisivat luultavasti olleet synkempiä. Siksi pidämme tärkeänä, että nuorten tilannetta seurataan koronatilanteen jatkuessa ja sen jälkeen, toteaa Nuorisotutkimusverkoston tutkimusjohtaja Sinikka Aapola-Kari.
Lue sarjan päätöskirjoitukset:
Kirjoittaja: Sami Myllyniemi
Kirjoittajat: Sinikka Aapola-Kari, Lotta Haikkola ja Jenni Lahtinen
Lisätietoa tutkimushankkeesta
Poikkeusolot – nuorten arki koronan keskellä -kirjoitussarjassa raportoidaan Nuorisotutkimusverkostossa elokuussa käynnistyneen Tutkimus nuorten kokemuksista korona-aikana -hankkeen tulokset. Hankkeessa toteutettiin alkusyksystä 2020 puhelinhaastattelututkimus, johon osallistui yhteensä 1001 12–25-vuotiasta nuorta. Tuloksia on raportoitu verkkojulkaisujen muodossa marraskuusta 2020 lähtien. Nyt ilmestyvät tekstit ovat hankkeen ensimmäisen osan viimeiset julkaisut.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt hankkeelle jatkorahoituksen (kts. 2.6. ilmestynyt uutinen Jatkorahoitusta nuorten korona-ajan kokemusten tutkimukselle), joten nuorten korona-ajan kokemuksista saadaan arvokasta seurantatietoa myös jatkossa. Uuden aineiston keruu tehdään puhelinhaastatteluina touko-kesäkuussa ja ensimmäisiä tuloksia on odotettavissa alkusyksystä 2021.
Lisätiedot
Tutkimusjohtaja Sinikka Aapola-Kari
sinikka.aapola-kari@nuorisotutkimus.fi
puh. 044 416 5303
Tilastotutkija Sami Myllyniemi
sami.myllyniemi@nuorisotutkimus.fi
puh. 040 715 1721
Tutkitun tiedon teemavuosi 2021
Kirjoitukset ilmestyvät Näkökulma-sarjan alaisuudessa, joka on osa Tutkitun tiedon teemavuoden 2021 toimintaa. Teemavuosi kokoaa yhteen tapahtumia ja tekoja, joiden avulla muodostuu monipuolinen kuva tutkitusta tiedosta ja sen roolista esimerkiksi yksilön hyvinvoinnin ja yhteiskunnan toiminnan kannalta.