Nuorisotutkimusverkosto & valtion nuorisoneuvosto
Nuorten palvelukokemukset ovat pääosin myönteisiä. Jopa 95 prosenttia nuorista koki, että oli saanut riittävästi terveydenhuollon sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon palveluja. Työllisyyspalvelujen ja mielenterveyspalvelujen saatavuus arvioitiin lähes yhtä hyväksi. Tiedot ilmenevät vuoden 2020 Nuorisobarometrista, jonka aiheena olivat nuorille tarjottavat palvelut. Tutkimuksen aineisto kerättiin alkuvuonna 2020 ennen kuin korona rantautui Suomeen. Suurten rakenteellisten sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusten edellä teemaksi valikoitiin palvelut. Kerätty aineisto tarjoaa vertailukohdan niin sote-uudistuksen onnistumisen kuin korona-ajan vaikutusten arvioinnille.
Osalla nuorista oli ongelmia erityisesti tilanteissa, joissa elämänhallinta on tavalla tai toisella uhattuna. Velkaneuvontaa, apua rahapeliongelmiin tai päihdepalveluja ei ole saatavilla riittävästi. Ongelmia kohdataan myös esimerkiksi hoidon ja palvelujen jatkuvuudessa, ja osa nuorista kokee palveluissa epäkunnioittavaa kohtelua ja syrjintää. Hoitoon pääsy voi olla hidasta ja kokemus mahdollisuudesta osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon heikko.
”Suurin osa nuorista voi hyvin ja on tyytyväisiä käyttämiinsä palveluihin. Huolestuttavaa kuitenkin on, että kokemukset palveluista ovat negatiivisimpia juuri haavoittuvassa asemassa olevilla nuorilla. Jokaisella nuorella on oikeus tulla kohdatuksi arvostavasti ja saada tarvitsemaansa tukea”, sanoo varapuheenjohtaja Suvi Mäkeläinen valtion nuorisoneuvostosta.
Nuorisobarometrissa tarkasteltiin 15–29-vuotiaiden (N= 1938) sosiaali- ja terveyspalveluiden, TE-palveluiden ja kohdennetun nuorisotyön lisäksi vapaa-aikaan, kulttuuriin ja avoimeen nuorisotyöhön liittyvien palveluiden käyttöä.
”Palvelut riittäviksi kokevia oli merkittävästi enemmän kuin niitä riittämättöminä pitäviä. Kuitenkin esimerkiksi sitä, että joka seitsemäs nuori ei kokenut saaneensa mielenterveyspalveluissa riittävästi tukea, voi pitää liian suurena osuutena. Lähes neljännes myös koki, ettei mielenterveyspalveluihin pääseminen ole nopeaa. Palveluiden riittävyyden turvaaminen on julkisen vallan velvollisuus”, muistuttaa Nuorisotutkimusverkoston vastaava tutkija Tomi Kiilakoski.
Syrjintävaarassa etenkin useampaan vähemmistöön kuuluvat nuoret
Lähes kaikki vastanneet nuoret jakoivat kokemuksen siitä, että henkilökunta on kohdellut heitä kunnioittavasti. Valtaosa myös koki, että palveluissa asiat selitettiin heille ymmärrettävästi. Syrjintää tai ennakkoluuloja ainakin jossain tutkituista palveluista on kohdannut seitsemän prosenttia nuorista. Syrjintää kokivat eniten ne nuoret, jotka kokevat kuuluvansa useampaan kuin yhteen vähemmistöön. Heistä joka kuudes on kokenut syrjintää jossakin palvelussa.
”Nuorisobarometri osoittaa tarpeen kehittää palveluja syrjimättömiksi. Palveluiden kehittämisessä tulisi tunnistaa nuorten erityistarpeet ja osallisuuden merkitys”, toteaa toinen julkaisun toimittajista, tutkija Päivi Berg XAMK:in nuorten tutkimus- ja kehittämiskeskus Juveniasta.
Positiivinen trendi nuorten itsetunnossa ja arjen mielekkyydessä
Vuosittain vaihtuvan teeman lisäksi Nuorisobarometrissa tarkastellaan lukuisia arvoihin, arkiseen elämään ja hyvinvointiin liittyviä trendejä. Tämän vuoden seurantatiedoista nousee esiin myönteisenä trendinä etenkin yhteenkuuluvuuden tunne, joka viimeisten reilun kymmenen vuoden aikana on tiivistynyt niin suhteessa suomalaiseen yhteiskuntaan, Eurooppaan, Euroopan unioniin kuin globaaliin yhteisöönkin. Myös nuorten itsetunto ja omaan elämään liittyvä hallinnan tunne on vahvistunut. Kun vuoden 2015 Nuorisobarometrissa päivittäiset tekemisensä koki merkitykselliseksi kolmannes vastaajista, oli uusimmassa mittauksessa osuus kasvanut jo puoleen.
Teoksen tiedot
Päivi Berg & Sami Myllyniemi (toim.) Palvelu pelaa! Nuorisobarometri 2020. ISBN 978-952-372-015-2 (nid), ISBN 978-952-372-016-9 (PDF), Nuorisotutkimusseuran julkaisuja 232, sarja: Kenttä, Nuorisotutkimusseuran verkkojulkaisuja 157, ISSN 1799-9227, valtion nuorisoneuvoston julkaisuja, ISSN 2489-9461 (painettu), nro 67, valtion nuorisoneuvoston julkaisuja ISSN 2489-947X (verkkojulkaisu), nro 67. Kl 31.32, 32.4, 216 s., 28 euroa.
Tilaukset
Tilaukset Nuorisotutkimusseuran verkkokaupasta. Kirjaa voi julkistamisen jälkeen ostaa Helsingissä myös Tiedekirjasta (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.), Snellmaninkatu 13 ja Rosebud Booksista (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)City Centeristä, Kaivokatu 8. Muihin kirjakauppoihin kirjaa voi tilata osoitteesta tilaukset@nuorisotutkimus.fi.
Verkkojulkaisuna barometri tulee maksutta ladattavaksi valtion nuorisoneuvoston sivuille (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
Arvostelukappaleiden tilaukset sekä tilaukset kirjakauppoihin: tilaukset@nuorisotutkimus.fi.
Infografiikat
Tutustu myös Nuorisobarometrin 2020 tulokset kiteyttäviin infografiikoihin suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi (pdf-tiedostoja):
Nuorisobarometri 2020. Palvelu pelaa!
Ungdomsbarometern 2020. Servicen funkar!
Youth Barometer 2020. The best services!
Infografiikka: Nuoret ja sähköiset palvelut.
Lisätiedot
Tomi Kiilakoski
Vastaava tutkija, Nuorisotutkimusverkosto
p. 040 504 6432
tomi.kiilakoski@nuorisotutkimus.fi
Sami Myllyniemi
Tilastotutkija, Nuorisotutkimusverkosto
p. 040 7151 721
sami.myllyniemi@nuorisotutkimus.fi
Päivi Berg
Tutkija, XAMK, nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia
p. 040 5697365
Suvi Mäkeläinen
Varapuheenjohtaja, valtion nuorisoneuvosto
p. 045 113 4194
Nuorisobarometrin tausta
Nuorisobarometri on vuodesta 1994 lähtien vuosittain toteutettu haastattelututkimus, jonka kohteena ovat Suomessa asuvat 15–29-vuotiaat. Seurantatietoa nuorten arvoista ja kokemuksista on siis jo 25 vuoden ajalta. Vuodesta 2004 lähtien Nuorisobarometri on julkaistu valtion nuorisoneuvoston ja Nuorisotutkimusverkoston yhteistyönä.
Nuorisobarometrin kysymyksistä osa toistuu vuodesta toiseen samanlaisina, mikä mahdollistaa muutosten seuraamisen ja todellisten ajassa tapahtuneiden trendien havaitsemisen. Pysyvien perusteemojen, työn ja koulutuksen, lisäksi pitkään seurattuja aiheita ovat olleet yhteiskunnallinen vaikuttaminen, asuminen, tulevaisuus ja sosiaalinen elämä sekä tyytyväisyys elämään ja sen eri osa-alueisiin. Vuosittain vaihtuvan teeman avulla tartutaan pysyvien seurantateemojen ohella ajankohtaisiin nuoria ja nuoruutta koskeviin aiheisiin, joista kaivataan kattavaa ajantasaista tietoa yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi.
Vuoden 2020 Nuorisobarometri perustuu 1938 puhelinhaastatteluun, jotka toteutettiin alkuvuonna 2020 ennen koronapandemian rantautumista Suomeen.
Sisällysluettelo
Esipuhe 5
Sami Myllyniemi & Tomi Kiilakoski
Tilasto-osio 9
Tiedonkeruu ja taustamuuttujat 11
Tiedonkeruun kulku, perusjoukko ja otanta 11
Taustamuuttujat 11
Oma terveys 19
Terveysongelmien esiintyvyys ja haittaavuus 19
Mielenterveysongelmien esiintyvyys ja haittaavuus 20
Palvelujen käyttö, tarve ja riittävyys 23
Palveluiden käyttö ja tarve 23
Kunnan muut palvelut 26
Palveluiden riittävyys 29
Sosiaalipalvelut 34
Palveluiden puute 37
Palvelujen käyttökokemukset 41
Kohtelu ja avun saaminen 41
Syrjintäkokemukset palveluissa 47
Sosiaali- terveyspalvelut Suomessa 49
Luottamus toimivuuteen, osaamiseen ja oikeudenmukaisuuteen 49
Luottamus palveluiden saamiseen 51
Sähköiset palvelut 53
Hyvinvointi ja kuuluminen 55
Kenellä vastuu suomalaisten hyvinvoinnista 55
Yhteenkuuluvuus 57
Arjen merkitys ja elämänhallinta 58
Rahanpuute 61
Tyytyväisyys kuntaan ja sen palveluihin 62
Tyytyväisyys elämään ja sen osa-alueisiin 65
Viitteet 69
Lähteet 71
Tieteelliset artikkelit 77
Anna-Mari Aalto
Nuorten sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve, palveluiden riittävyys ja asiakaskokemukset 79
Maija Lindgren
Nuorten epätavallisten kokemusten jatkumo – Yleisistä kokemuksista harvinaisiin psykoosisairauksiin 99
Lotta Haikkola, Mirja Määttä, Sanna Toiviainen & Silja Uusikangas
Työllistymistä edistävien palvelujen yhdenvertaisuus nuorten näkökulmasta 111
Näkökulmat 133
Aino Tormulainen
Kunnissa nuorten palvelujen tila osin huolettaa. Huomioita Nuorisobarometrin ja kuntien peruspalvelujen arvioinnin vertailusta 135
Susan Eriksson
Nuorten tyytyväisyys palveluihin vammaisuuden näkökulmasta 145
Teija Ryhtä & Heta Hölttä
Huomioita sateenkaarinuorista palveluiden käyttäjinä 151
Anu Gretschel
”Keitä te ootte, te… – kun en mä tunne teitä?” Kymmenen nuoren ajatuksia palvelujärjestelmän osumista ja hudeista 157
Riikka Perälä
Sijaishuollon nuoret ja päihteet – mitä voisimme tehdä toisin? 163
Camilla Granholm
Tekeekö palveluiden digitalisaatio julkisista sosiaalipalveluista nuorille helpommin saavutettavia? 169
Liitteet 177
Kirjoittajat 203
Tiivistelmä 205
Sammanfattning 209
Abstract 213
Nuorisobarometri on osa Tutkitun tiedon teemavuoden 2021 toimintaa. Teemavuosi kokoaa yhteen tapahtumia ja tekoja, joiden avulla muodostuu monipuolinen kuva tutkitusta tiedosta ja sen roolista esimerkiksi yksilön hyvinvoinnin ja yhteiskunnan toiminnan kannalta.