Koronapandemian akuuteimpaan aikaan valtiot rajoittivat voimakkaasti ulkorajojensa yli tapahtuvaa liikkumista. Pandemian aikana tehdyt rajoitustoimenpiteet valtioiden ulkorajoilla rajoittivat niin EU-kansalaisten kuin unionin ulkopuolelta tulevien ihmisten liikkuvuutta. Matkustusrajoitukset vaikeuttivat muissa maissa asuvien perheenjäsenten tapaamista. Kuva: Canva.
Nuorisotutkimusverkoston tutkijoiden Alix Helferin, Joel Mannerin ja Lotta Haikkolan uudessa Näkökulma-kirjoituksessa Koronapandemian vaikutukset vieraskielisten nuorten ihmissuhteisiin valotetaan Suomessa asuvien vieraskielisten nuorten kokemuksia pandemia-ajan poikkeusoloissa. Tekstissä syvennetään tietoa siitä, miten korona-aika vaikutti eri kieliryhmiin kuuluvien vastaajien sosiaalisiin suhteisiin. Puhelinhaastatteluin kerätyt avovastaukset tuovat kuuluviin nuorten äänen, millaista elämä poikkeusaikoina oli. Näkökulma-teksti liittyy Nuorisotutkimusverkoston Tutkimus nuorten kokemuksista korona-aikana -tutkimushankkeeseen, jossa on seurattu 12–24-vuotiaiden nuorten hyvinvointia ja näkemyksiä korona-aikana.
”En pääse tervehtimään äitiä ja isää”
Vapaa-ajan ja sosiaalisten kontaktien rajoituksilla oli vaikutuksia nuorten yksinäisyyden kokemukseen ja elämäntyytyväisyyteen kaiken kaikkiaan. Vieraskieliset vastaajat kokivat merkitsevästi enemmän yksinäisyyttä sekä tyytymättömyyttä elämäänsä, ihmissuhteisiinsa ja vapaa-aikaansa verrattuna suomen- ja ruotsinkielisiin. Myös päivittäiset tekemiset olivat korona-aikana menettäneet merkityksellisyyttään vieraskielisten ryhmässä. Tämä johti usein uskomukseen, että korona jättää pysyvän jäljen heidän elämäänsä. Niin lähellä kuin kaukana toisistaan asuvien perheenjäsenten haasteet heijastuivat myös nuorten kertomuksissa. Toisaalta osalla perheen kanssa vietetty vapaa-aika myös lisääntyi.
– Vieraskielisten tyytymättömyyteen on voinut vaikuttaa se, että pandemian rajoitustoimet kohdistuivat erityisesti matkustamiseen, mikä vaikeutti muissa maissa asuvien perheenjäsenten tapaamista, toteaa tutkija Alix Helfer.
Kertynyt tieto pandemia-ajasta paljastaa ja muistuttaa meitä eriytymisen ja epätasa-arvoisten elinolojen vaikutuksista kansalaisten terveydentilaan ja kykyyn selviytyä erilaisista yhteiskunnallisista kriisiajoista. Pandemia saattoi myös vaikuttaa ulkopuolisuuden kokemukseen suomalaisessa yhteiskunnassa. Koulut ovat hyvinvointivaltion perustekijä, ja etäkoulussa korostunut itseohjautuvuus asetti oppilaita eriarvoiseen asemaan: esimerkiksi kielivähemmistöihin kuuvilla oppilailla on voinut olla heikommin vanhempien tukea saatavilla.
Lue julkaisu:
Koronapandemian vaikutukset vieraskielisten nuorten ihmissuhteisiin
Kirjoittajat: Alix Helfer, Joel Manner & Lotta Haikkola
Kirjoitussarja on seurannut nuorten hyvinvointia ensimmäisestä koronakeväästä lähtien
Kirjoitus kuuluu marraskuussa 2020 käynnistyneeseen Poikkeusolot – nuorten arki koronan keskellä -kirjoitussarjaan. Sarjassa on raportoitu tuloksia Tutkimus nuorten kokemuksista korona-aikana-hankkeesta, jossa on tarkasteltu monitieteisen nuorisotutkimuksen viitekehyksessä määrällisin ja laadullisin sekä vertailevin menetelmin, millaisia vaikutuksia pandemialla oli nuorten arkeen ja hyvinvointiin.
Hankkeessa nuorten kokemuksia on seurattu toistuvin aineistonkeruin, joita on täydennetty Nuorisobarometrin ja lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksen aineistoilla. Ensimmäinen aineistonkeruu toteutettiin jo alkusyksyllä 2020, kun pandemia-aikaa oli Suomessa eletty vajaat puoli vuotta. Viimeisin, vuorossaan jo viides aineistonkeruu on toteutettu marras-joulukuussa 2022. Neljänteen ja viidenteen aineistonkeruuseen on sisällytetty uusia kysymyksiä epävarmuuden ja turvattomuuden tunteista muuttuneessa maailmanpoliittisessa tilanteessa.
Lisätietoja
Alix Helfer
Nuorisotutkimusverkosto
