Pandemian aikana lasten ja nuorten näkemyksiä kerättiin myös erilaisilla luovan ilmaisun, kuten piirtämisen tai kirjoittamisen avulla. Kuva: Canva.
Koronakriisi on osoittanut lasten ja nuorten kuulemisen tärkeyden. Heidän kuulemisekseen on tärkeää kehittää erilaisia kuulemisen tapoja, jotka voivat myös poiketa aikuisten kuulemisen tavoista. Kyseeseen voivat tulla esimerkiksi erilaiset luovan ilmaisun tavat, kuten piirtäminen tai kirjoittaminen.
Nuorisotutkimusverkoston tutkijan Alix Helferin ja tutkimusjohtaja Sinikka Aapola-Karin kirjoituksessa Nuorten osallisuus muistettava myös kriisin aikana pureudutaan eri toimenpiteisiin, joilla nuorten osallisuutta on koronapandemian aikana pyritty huomioimaan. Nuorimmat yhteiskunnan jäsenet jäivät aikuisten päätäntävallan alle, kun päätöksiä rajoitustoimista jouduttiin tekemään nopeasti ja osin vaillinaisen tiedon varassa. Esimerkiksi opiskelu- ja harrastustoiminnan rajoitukset koskivat suoraan lapsia ja nuoria, mutta heidän äänensä jäi usein kuulematta päätöksiä tehtäessä tai kuuleminen tapahtui vasta jo tehtyjen päätösten jälkeen.
– Olisikin ollut kiinnostavaa seurata, olisiko koulunkäyntiin liittyvät etäkäytännöt järjestetty vasta viimesijaisena rajoitustoimena, jos koululaiset olisivat olleet itse päättämässä asiasta?, pohtii tutkimusjohtaja Sinikka Aapola-Kari.
Tulevaisuutta ajatellen on tärkeää vahvistaa yhteiskunnassa niitä rakenteita ja tahoja, joilla lasten ja nuorten kuuleminen mahdollistuu. Heillä tulee olla ainakin mahdollisuus välittää näkemyksensä tunnistettavalle henkilölle tai elimelle, jolla on velvollisuus kuunnella. Kuulemismenetelmien kehittämisessä tulee myös huomioida elämäntilanteiden ja taustojen moninaisuus. Erilaisten kokemusten ja näkemysten keräämisellä varmistetaan riittävä tietopohja päätösten tueksi.
Kuulemisen tapahduttava ikätasoisesti ja saavutettavissa ympäristöissä
Mielipiteiden muodostamisen edellytyksenä on oikeus asianmukaiseen tietoon, jota tulee tarjota lapsi- tai nuorilähtöisessä muodossa ja heille tutuissa ympäristöissä, kuten sosiaalisessa mediassa tai kouluissa järjestetyillä kyselytunneilla. Mitä nuoremman henkilön kuulemisesta on kyse, sitä tärkeämpää on kuulemisen tapa. Lasten ja nuorten näkemyksiä kerättiin pandemian aikaan myös erilaisilla luovilla tavoilla. Kyselyiden lisäksi lasten koronakokemuksia koottiin esimerkiksi piirtämisen ja kirjoittamisen muodossa.
Pelkkä lasten ja nuorten muodollinen kuuleminen päätöksentekoprosessissa ei kuitenkaan yksin riitä – heidän on myös tultava aidosti kuulluksi. Sukupolvivaikutusten arviointia tulee toteuttaa sekä ennakoivasti että jo tehtyjen päätösten osalta. Kuulemista on myös tapahduttava päätöksenteon eri tasoilla. Osallisuus lisää merkityksellisyyden tuntoa ja toivoa tulevaan ja on siten kestävän päätöksenteon edellytys.
– Erilaisten kriisien keskellä tulevaisuususkon vahvistaminen on erityisen tärkeää, muistuttaa tutkija Alix Helfer.
Suositukset
Korona-ajasta kertyneen tiedon valossa Nuorisotutkimusverkoston tutkijat ja hankkeen yhteistyökumppani Allianssi (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)haluavat esittää seuraavat suositukset:
- Nuoruuden moninaisuus ja erityisyys on huomioitava päätöksenteossa.
- Ylisukupolvisen dialogin turvaamiseksi tarvitaan aktiivisia, hyvin toimivia järjestelmiä, joissa kuullaan monenlaisia ääniä.
- Osallisuus ei saa olla kumileimasin, vaan nuorten tulee aidosti olla läsnä päätöksiä laatiessa.
Mitä kuuluu nuorille -tutkimuswebinaari: Pandemian nuoriin jättämät jäljet
Tutkimuksen tuloksia kuullaan maanantaina 13.3.2023 klo 12–14 järjestettävässä webinaarissa, jossa tuloksia avaavat nuorisotutkijat Anni Nyyssölä, Joel Manner, Alix Helfer ja Sinikka Aapola-Kari. Ratkaisuehdotuksia koronavajeiden paikkaamiseksi esittävät Allianssin vaikuttamistyön päällikkö Katja Asikainen ja nuorten osallisuuden asiantuntija Silja Uusikangas.
Ilmoittaudu webinaariin verkkolomakkeella (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). Saat osallistumislinkin ilmoittautumisvahvistuksen mukana.
Sarjassa ilmestyneet kirjoitukset
Kirjoitus on viimeinen osa nuorten arkea ja hyvinvointia korona-aikana tarkastelevien tekstien sarjassa.
Nuorten osallisuus muistettava myös kriisin aikana
Kirjoittajat: Alix Helfer & Sinikka Aapola-Kari
Ilm. 13.3.2023
”Ankeeta on ollut” – Nuorten henkinen pahoinvointi korona-aikana
Kirjoittajat: Joel Manner, Susanna Jurvanen, Alix Helfer & Anni Nyyssölä
Ilm. 17.2.2023
Nuorten hyvinvointia tukeva vapaa-aika ja siihen korona-aikana tulleet säröt
Kirjoittajat: Anni Nyyssölä & Joel Manner
Ilm. 31.1.2023
Lisätiedot
Alix Helfer
Tutkija, Nuorisotutkimusverkosto
Sinikka Aapola-Kari
Tutkimusjohtaja, Nuorisotutkimusverkosto
sinikka.aapola-kari@nuorisotutkimus.fi
Nuorten hyvinvointi ja sosiaalisuus koronatilanteessa -tutkimushanke (2022–23)
Nuorisotutkimusverkoston yhteistyössä Allianssi ry:n kanssa toteuttamassa hankkeessa tarkasteltiin nuorten arkea ja hyvinvointia korona-aikana ja korostettiin erityisesti nuorten sosiaalisia suhteita, yksinäisyyttä ja yhteisöllisyysvajeita erilaisten tutkimusaineistojen valossa. Tutkimuksen tulokset on raportoitu kolmessa eri verkkojulkaisussa sekä 13.3.2023 järjestettävässä webinaarissa. Julkaisut tukevat osaltaan Allianssin kevään 2023 hallitusohjelmatavoitteita.
Tutkimuksessa hyödynnettiin Nuorisotutkimusverkoston tutkimuksissa aiemmin tuotettuja tilastollisia ja laadullisia tutkimusaineistoja. Tutkimusta Nuorisotutkimusverkostossa koordinoivat tutkimusprofessori Sofia Laine yhteistyössä tutkimusjohtaja Sinikka Aapola-Karin kanssa ja sen toteuttamiseen osallistui useita Nuorisotutkimusverkoston tutkijoita.
