Hyppää sisältöön

Kouluruokasaralla kaikki hyvin?

Tietoa on monenlaista. Asiat näyttäytyvät erilaisina riippuen kenen näkökulmasta katsoo. Tähän asiaan olen alkanut kiinnittää yhä enemmän huomiota kuvatessani suomalaista nuorisopolitiikkaa eurooppalaiseen YouthWiki (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) -tietokantaan. Kenen näkökulma ratkaisee? Mitä mieltä asioista ovat nuoret itse?

Ainaiselta tuntuvan kouluruokakeskustelun kautta asiaa on helppo valottaa. YouthWiki -tietokanta on jaettu osioihin ja yksi niistä käsittelee politiikkatoimia koskien nuorten terveyttä ja hyvinvointia. Osiossa pohditaan muun muassa sitä, miten nuoria on rohkaistu kohti terveitä elämäntapoja ja terveellistä ravintoa. Erityisesti tässä teemassa vaarana on kirjoittaa asiat siten, että valtion, kuntien ja ylipäätään aikuisten on varmistettava, että nuoret elävät terveellisesti, koska nuoret eivät itse asian päälle ymmärrä. Seuraavassa kuvaan lyhyesti, miten Suomessa ruoan terveellisyyttä on kouluruokailussa pyritty varmistamaan, missä on menty pieleen ja miksei nuorten mielipide tule läpi, vaikka tieto on koko ajan heillä ollut.

Miksei nuorten mielipide tule läpi?

Kouluruokailun olemassaoloa ja luonnetta on määritelty perusopetuslaissa (628/1998). Sen tulee olla ohjattu, tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja aterian tulee olla täysipainoinen sekä maksuton. Vuonna 2013 lakiin tehty lisäys oppilaiden mahdollisuudesta osallistua koulun kehittämiseen antaa ymmärtää, että myös kouluruoka on asioita, joihin oppilaat voivat vaikuttaa. Jos YouthWikiin kirjoittaa vain edellä mainitun kuvauksen, saa vaikutelman hyvin toimivasta yhteiskunnasta.

Olo voi olla kuitenkin enemmän kuin hämmentynyt, jos seuraavaksi lukee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimustuloksia siitä, että vain harva oppilas syö tarjolla olevan kouluruoan (Helenius & Kivimäki 2023). Kyseinen tieto perustuu nuorilta saatuihin Kouluterveyskyselyn vastauksiin. Miten tähän tietoon pitäisi suhtautua?

Olen itse tutkijana ollut järjestämässä nuorten ja kuntapäättäjien välisiä keskusteluja ja harvoin on sellaista keskustelua ollut, johon nuoret eivät kouluruokaa olisi yhdeksi teemaksi nostaneet. Kiusallisia ovat tilanteet, joissa päättäjät tilaisuuden aluksi kehuvat kunnan, koulun, vapaa-ajanpalvelut sekä kouluruoan – lisäten, ettei sellaista ennen ollut ja olkaa kiitollisia. Siitä vähemmän luontevasti siirrytään kohti nuorten puheenvuoroja, joiden lopputuloksena päättäjät alkavat selvittää liian alas kilpailutettujen ruokapalvelusopimusten sisältöjä. Esimerkki tuo esille, kuinka nuorten puheenvuoro saa päättäjät vaihtamaan asioiden tarkastelunäkökulmaa pakkokiitollisuudesta kilpailutettujen sopimusten kriittiseen tarkasteluun (ks. Gretschel, Rautiainen, Vanhanen-Nuutinen & Tarvainen 2023).

Jos nuoret tietävät kouluruokailun tilan, miksi asiat eivät muutu? Dahlberg kumppaneineen (1999) on jo kauan varoittanut tilanteesta, jossa aikuisen tietämys laitetaan lasten ja nuorten päälle kuin kartta, josta olemassa oleva todellisuus jo näkyy. Edellä mainitut päättäjien ylipuhuvat avaussanat ovat juuri tätä. Nuorten ääntä ei kuulla, koska kaikki on aikuisten mielestä jo tiedossa.

Reflektoi mitä tietoa raportoit

Edellisistä esimerkeistä oppineena aloin tarkastella kriittisesti Youth Wikiin kirjoitettuja tekstejä. Jatkossa Youth Wikissä – ainakin Suomen osuudessa, kerromme tarkemmin, miten nuoret ovat osallistuneet jonkin asian arviointiin, mitä mieltä he olivat, miten päättäjät suhtautuivat nuorten esittämiin ajatuksiin ja miten asiat edistyivät. Youth Wiki tietokantaan – tai vaikkapa kuntien hyvinvointikertomuksiin – tarvitaan enemmän sellaista tietoa, jonka syntyyn nuoret ovat osallistuneet subjekteina eli tiedontuottajina, tulosten tulkitsijoina ja vaikkapa kehittämistoimenpiteiden suunnittelijoina.

Jatkossa yhteiskunnassa ylipäätään huomiota tulee kiinnittää myös erilaisten tiedontuotantoprosessien kuvaustarkkuuteen, jotta niiden kestävyyttä voidaan arvioida nuorten oman toimijuuden kannalta. Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos antaa ohjeita, kuinka Kouluterveyskyselyn tuloksia kannattaa käydä läpi kouluyhteisön kanssa, mukaan lukien lapset ja nuoret, kun mietitään, miten kyselyn tuloksissa esille tulleita asioita voidaan kehittää (THL 13.12.2022). Se on hyvä esimerkki keinoista, joilla nuorten toimijuutta voidaan tiedontuotannon eri vaiheissa kehittää.

Kirjoittaja

FT Anu Gretschel työskentelee Nuorisotutkimusseurassa erikoistutkijana. YouthWiki -tietokannan päivittämisen ohella hän tutkii muun muassa nuorten vaikuttamista, nuorisotyön arviointia, demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta sekä palvelujen yhdenvertaisuutta nuorten näkökulmasta.

Lisää Gretschelin ajatuksia nuorilta saatavan tiedon tärkeydestä voi kuulla esimerkiksi Kuntaliiton ja aluehallintoviraston seminaaritallenteesta: Tilastoinnista tiedolla johtamiseen – Miten hyödyntää tilastotietoa nuorten hyvinvoinnin edistämiseen?

Lähteet

Dahlberg, Gunilla, Moss, Peter & Pence, Alan (1999) Beyond Quality in Early Childhood Education and Care. Postmodern Perspectives. London: Routledge.

Gretschel, Anu & Rautiainen, Matti & Vanhanen-Nuutinen, Liisa & Tarvainen, Kai (2023) Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus Suomessa : Tilannekuva ja suositukset 2023. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:24.

Helenius, Jenni & Kivimäki, Hanne (2023) Nuorten arki – Kouluterveyskysely 2023 : Moni nuori ei syö arkisin aamupalaa tai koululounasta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, tilastoraportti 51/2023.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (13.12.2023) Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen oppilaitoksissa, kunnissa ja hyvinvointialueilla. (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)

Youthwiki-logo.

Anu Gretschel

FT
Erikoistutkija
040 516 9189
anu.gretschel@nuorisotutkimus.fi

Tutkijan profiili

Jaa somessa: