Nuorisotutkimusseura on antanut 9.10.2025 lausunnon Suomen kahdeksatta määräaikaisraporttia taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen täytäntöönpanosta koskevasta luonnoksesta.
Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/11469/2025-UM-9.
Johdanto
Nuorisotutkimusseura ry kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto koskien Suomen kahdeksatta määräaikaisraporttia taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen täytäntöönpanosta. Haluamme todeta, että suurelta osalta raportti on valmisteltu huolellisesti ja kattavasti. Lausunnossamme haluamme kuitenkin nostaa esiin joitain näkökulmia artikloihin 1, 2, 9 ja 15.
Artikla 1
Itsemääräämisoikeus (Saamelaisten oikeudet)
Nuorisotutkimusseuran näkemys artiklaan 1 liittyen on yhtäläinen Oikeuspoliittinen yhdistys Demla ry:n artiklaan 1 antaman lausunnon kanssa. Toteamme myös, että arvostamme Saamelaiskäräjälain uudistamisen hyväksymistä, joka astui voimaan 1.8.2025. Lisäksi toteamme yllättyneemme, ettei määräaikaisraportissa mainita ILO-sopimukseen liittyvää ratifiointitarvetta. Sen ratifiointia Suomelta odotetaan.
Artikla 2
Yhdenvertaisuus ja syrjinnän seuranta
Nuorisotutkimusseura suhtautuu negatiivisesti vuonna 2024 tehtyyn ”uudistukseen” (907/2024), jossa yhdenvertaisuuden edistämisvelvollisuus poistettiin varhaiskasvatuksen yksikkötasolta. Määräaikaisraportissa tulisi uudistus-termin tilalta käyttää tässä tapauksessa näkemyksemme mukaan termiä ”muutos.” Kyseiselle varhaiskasvatuksen yksikkötason velvollisuuden poistolle ei ollut tutkimuksellisia perusteita. Muun muassa vuonna 2023 julkaistu VNTeas-selvitys toi nimenomaan esille yhdenvertaisuutta edistävän työn merkitystä myös varhaiskasvatuksen yksikkötasolta niin henkilöstön kuin myös lasten mutta myös prososiaalisten ja hyvinvoivien yhteisöjen muodostumisen kannalta, ks. Gretschel, Anu & Rautiainen, Matti & Vanhanen-Nuutinen, Liisa & Tarvainen, Kai (2023) Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus Suomessa : Tilannekuva ja suositukset 2023. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:24.
Hallitusten toimien riittävyys herättää kysymyksiä sen osalta, mitä tulee sen yhdenvertaisuutta koskevan tiedonannon sekä sitä toimeenpanevan ohjelman lanseeraukseen ja toimeenpanoon. Toisaalta Nuorisotutkimusseura pitää myönteisenä tavoitetta, että nuorten ääntä pyritään vahvistamaan rasismin vastaisessa työssä oikeusministeriön vastaamissa toimenpiteissä.
Artikla 9
Kohdassa 102 viitataan sosiaaliturvamuutosten yhteisvaikutusta käsittelevään arviointimuistioon koskien kohdentumista eri ihmisryhmiin. Nuorisotutkimusseura pitää hälyttävänä ilmiötä, jossa leikkauksia kohdistetaan jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa oleviin ja kiinnittää huomiota raporttiluonnoksen lakoniseen raportointitapaan, jossa kuin itsestään selvyytenä asia todetaan näin: ”Läpileikkaavana teemana havaittiin, että muutosten merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa oleviin eli pienituloisiin ja julkisia palveluita paljon käyttäviin henkilöihin.” Asiaa on lausuttavassa luonnoksessa yritetty pelastaa toteamalla toimeentulotuesta näin: ”Toisaalta havaittiin, että toimeentulotuki kompensoi muutosten vaikutuksia pienituloisimmilla henkilöillä.” Nuorisotutkimusseura haluaa nostaa esiin, että mainitsematta jätetään lausuntokierroksen olevan käynnissä toimeentulotukiin aiotuista leikkauksista.
Artikla 15
Moninaisuuden edistäminen taiteen ja kulttuurin alalla
Nuorisotutkimusseura toteaa hallituksen sinänsä positiivisen kampanjan ”Me puhumme teoin”, johon hallitus viittaa osana moninaisuuden edistämistä taiteen ja kulttuurin alalla, uskottavuuden kärsineen, koska kaikki hallituspuolueet eivät osoita siihen sitoutumista puheissaan ja teoissaan. Kyseisen kampanjan tavoitteeksi lausunnossa nimetään rasismin kitkeminen ja yhdenvertaisuuden edistäminen.
Lausunnon valmistelijat: Anu Gretschel, Elina Westinen ja Eila Kauppinen.
Kuva: Unsplash.
