Asia: VN/32076/2023. Lausuntopyyntö Lausuntopalvelu-sivustolla (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
Nuorisotutkimusseura on antanut lausuntonsa kotoutumislain mukaisista asetuksista. Asetuksissa säädetään maahan muuttaneiden henkilöiden palvelutarpeiden arvioinnista, monikielisen yhteiskuntaorientaation sisällöistä, yksin tulleiden alaikäisten edustajien korvauksista, kunnille ja hyvinvointialueille maksettavista korvauksista sekä kotoutumisen edistämiseen liittyvästä tietojärjestelmästä.
Nuorisotutkimusseuran näkökulmasta asetuksiin sisältyy sekä kannatettavia asioita että asioita, joihin suhtaudumme varauksellisemmin. Kannatamme valtakunnallisen tietovarannon kehittämistä kotoutumispalveluista. Parhaimmillaan tietovaranto mahdollistaa tiedonvaihdon eri viranomaissektoreiden välillä ja vähentää päällekkäistä työtä sekä ennen kaikkea kotoutumispalvelujen asiakkaan kuormaa. Avoin kysymys lienee kuitenkin se, millä tavoin nyt kehitettävä järjestelmä toimii jo olemassa olevien muiden sähköisten järjestelmien kanssa. Lisäksi on epäselvää, millä tavoin uutta tietovarantoa voisi hyödyntää kotoutumispalvelujen kehittämisessä ja tutkimisessa.
Nuorisotutkimusseuran näkökulmasta keskeisimmät asetukset liittyvät kotoutujien palvelutarpeiden arviointiin ja monikieliseen yhteiskuntaorientaatioon. Keskeisenä huolenamme esitettyjen asetusten osalta on se, että maahan muuttaneet henkilöt nähdään kotouttamistoimenpiteiden näkökulmasta varsin yhtenäisenä joukkona, jota pyritään ohjaamaan mahdollisimman nopeaan työllistymiseen kenties kestävämpien koulutuspolkujen ja yhteiskunnallisten asemien parantumisen kustannuksella. Erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten näkökulmasta kotoutumispalveluissa olisikin syytä painottaa nyt nähtyä enemmän tutkintoon johtavia koulutuksia, pitkäjänteisyyttä sekä esimerkiksi vapaa-ajan palveluja.
Nuorisotutkimusseuran lausunto
Asetus 1: VNa osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arvioinnin sekä monialaisen osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arvioinnin sisällöstä ja toteuttamisesta (arviointiasetus)
Niin sanotussa arviointiasetuksessa – kuten kotoutumissääntelyssä ylipäätään – keskitytään vahvasti nopeaan työllistymiseen ja työllistymistä edeltäviin sekä oletettavasti lyhyisiin koulutuspolkuihin. Osalle maahan muuttaneista tällainen fokus on varmasti perusteltu ja nopea työllistyminen on myös heidän oma tavoitteensa. Osalle voisi kuitenkin olla parempi vaihtoehto keskittyä pitkäjänteisempiin ja tutkintoon johtaviin opintoihin tai hyvinvoinnin edistämiseen. Hyvinvoinnin edistäminen saattaa olla keskeistä esimerkiksi pakolaistaustaisilla ihmisillä ja erityisryhmillä, kuten yksin tulleilla nuorilla. Kiirehtiminen työmarkkinoille uudessa yhteiskunnassa saattaa johtaa varsinkin nuoremmilla ikäluokilla lyhyisiin työsuhteisiin, myöhempään työttömyyteen ja pysyvästi heikompiin yhteiskunnallisiin asemiin.
Edellä sanottuun liittyen arviointiasetuksessa voisikin olla järkevää korostaa nyt nähtyä enemmän pidempiä koulutuspolkuja sekä hieman hidastahtisempaa oman paikan löytämistä uudessa yhteiskunnassa. Lisäksi olisi syytä tuoda vahvemmin esille eri ikäluokkiin kuuluvien kotoutujien oletettavasti erilaisia intressejä koulutuksen, palvelujen ja työllistymisen osalta. Nuoriin ikäluokkiin liittyen arviointiasetuksessa olisi hyödyllistä tunnistaa nykyistä vahvemmin nuorille suunnattuja palveluja sekä harrastusmahdollisuuksia työllisyys- sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen ohella.
Asetus 2: VNa monikielisen yhteiskuntaorientaation sisällöstä ja toteuttamisesta (yhteiskuntaorientaatioasetus)
Monikielisen yhteiskuntaorientaatioiden sisältöjen ensimmäisestä neljästä kohdasta näyttää paljastuvan niin sanottu ”maahanmuuttajan figuuri”, eli se, minkälaiseksi lainsäätäjä näkee kotoutumispalvelujen asiakkaat. Figuuri on tässä kohtaa patriarkaaliset ja konservatiivis-uskonnolliset arvot omaava kouluttamaton henkilö. Tästä syystä kotoutujan ajatellaan tarvitsevan ensi sijassa tietoa suomalaisen yhteiskunnan (oletetusti liberaaleista) arvoista, tasa-arvon ideaaleista sekä ihmis- ja seksuaalioikeuksista. Kun tilanne on kuitenkin se, että valtaosa kotoutujista ei vastaa maahanmuuttajan figuuria, on yhteiskuntaorientaatioiden vaarana vastareaktiot ja motivaation lasku. Yhteiskuntaorientaatioiden järjestäjille jääkin nyt paljon vastuuta koulutusten toteuttamisesta siten, että ne sopivat erilaisista taustoista tuleville henkilöille ja ryhmille eivätkä tuota syrjinnän kokemusta.
Yhteiskuntaorientaatioiden hyvä puoli on se, että asetuksessa määritetyt teemat sisältävät myös kokonaisuuksia, jotka oletettavasti koskevat valtaosaa kotoutumispalvelujen asiakkaista. Nämä teemat liittyvät siihen, miten päästä sisälle suomalaiseen yhteiskuntaan koulutusjärjestelmän, työmarkkinoiden ja sosiaalisen elämän näkökulmista. Näiden lisäksi voi pitää suotavana sitä, että orientaatioita ajatellaan ensi sijassa lähikoulutuksina. Näin avautuu todennäköisesti enemmän mahdollisuuksia keskusteluille ja kotoutujien näkökulmasta olennaisimmille ja usein arkisille kysymyksille.
Asetus 3: VNa alaikäisenä ilman huoltajaa tulleen lapsen edustajan palkkion maksamisen perusteista ja palkkion suuruudesta, korvattavista kuluista sekä menettelystä palkkion maksamisessa ja kulujen korvaamisessa (edustajanpalkkioasetus)
–
Asetus 4: VNa laskennallisen korvauksen perusteista ja maksatuksesta (korvausasetus)
–
Asetus 5: VNa kotoutumisen edistämisen valtakunnalliseen tietovarantoon tallennettavista tiedoista (tietoasetus)
Tietoasetus on pääpiirteittäin kannatettava uudistus. On toivottavaa, että viranomaistoiminnasta jää mahdollisimman tarkkaa ja hyödynnettävissä olevaa tietoa. Tällä erää uutta tietovarantoa perustellaan viranomaisten välisen tiedonkulun edistämisellä. Tämäkin on suotava tavoite. Voinee kuitenkin kysyä, missä määrin nyt käyttöön otettava järjestelmä toimii tai on yhteensovitettavissa muiden vastaavien kirjaamisjärjestelmien kanssa esimerkiksi työvoimahallinnossa, kunnissa tai hyvinvointialueilla. Tiedonkulun lisäksi tietovarantoa olisi kenties vielä tärkeämpää kyetä hyödyntämään kotouttamispalveluja tutkivassa tai kehittävässä työotteessa. Nyt vaikuttaa siltä, että tätä ulottuvuutta ei ole pohdittu. Avoimeksi kysymykseksi jäänee myös se, voiko valtakunnallisen tietovarannon tietoja käyttää jossain vaiheessa akateemiseen tutkimukseen esimerkiksi kotoutumispalvelujen toimivuutta arvioitaessa.
Muut huomiot
–
Lausunnon valmisteluun Nuorisotutkimusseurassa osallistuneet: erikoistutkija Antti Kivijärvi ja tutkimusjohtaja Eila Kauppinen.
Kuva: Unsplash.
