Toimet koronaviruksen ehkäisemisen leviämiseksi ovat tuntuneet suomalaistenkin elämässä jo lähes yhdeksän kuukauden ajan. Positiivisia rokoteuutisia on alkanut kuulua niin Suomesta kuin maailmaltakin, mutta asiantuntijat arvioivat erilaisten rajoitustoimien kestävän vielä puolesta vuodesta vuoteen. Maaliskuussa 2020 Suomessa toimeenpannut rajoitustoimet vähensivät väestön sosiaaliset kontaktit minimiin, sulkivat kirjastot ja kahvilat sekä keskeyttivät monet harrastukset. Poikkeusolot vaikuttivat lapsiin ja nuoriin erityisesti lähiopetuksen keskeytymisen kautta. Erityisjärjestelyitä toteutettiin myös monissa muissa nuoruuteen leimallisesti kuuluvissa instituutioissa, kuten nuorisotyössä. On siis hyvä aika kääntää katse koronapandemian ensimmäiseen puoleen vuoteen Suomessa ja tarkastella sitä, miten nuoret ovat kokeneet arkensa sujuneen sekä sitä, miten palvelut ovat näinä poikkeuksellisina aikoina nuorten hyvinvointia tukeneet.
Nuorisotutkimusverkostossa käynnistyvässä Poikkeusolot – nuorten arki koronan keskellä -kirjoitussarjassa tarkastellaan nuorten kokemuksia korona-ajan ensimmäisen puolen vuoden vaikutuksista arkeen, vapaa-aikaan ja harrastuksiin. Lisäksi tarkastellaan nuorten kokemuksia nuoriso-, työllisyys- ja terveyspalvelujen käytöstä, riittävyydestä, saavutettavuudesta ja toimivuudesta. Sarjan kirjoitukset pohjautuvat Nuorisotutkimusverkoston alkusyksystä 2020 toteuttaman puhelinhaastattelututkimuksen vastausdataan. Tutkimukseen osallistui yhteensä 1001 12–25-vuotiasta nuorta.
Tavoitteena pohtia suuntaviivoja palveluiden kehittämiseksi koronatilanteen pitkittyessä
Sarjan kirjoituksissa tartutaan koronakriisin vaikutuksiin nuorten näkökulmasta. Tutkimuksellisesti kiinnostavan vertailukohdan koronatutkimuksen aineistolle muodostavat alkuvuonna 2020 juuri ennen pandemian rantautumista Suomeen kerätyt uusimmat Nuorisobarometrin sekä Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksen aineistot, joissa on kartoitettu 15–29-vuotiaiden kokemuksia ja näkemyksiä nuorille suunnatuista palveluista sekä vapaa-ajasta ja harrastamisesta.
– Nuorten kokemukset korona-ajasta ja sen edellyttämien toimenpiteiden vaikutuksista hyvinvointiin ovat luonnollisesti hyvin yksilöllisiä, eivätkä kaikki ole välttämättä kokeneet rajoitustoimia vain negatiivisesti. Esimerkiksi se, asuuko yksin vai muiden kanssa, on voinut vaikuttaa kokemuksiin. Tilanne on kuitenkin saattanut olla erityisen raskas niille nuorille, joilla on jo ennen koronaa ollut erilaisia resurssien puutteita tai hyvinvoinnin vajeita, toteaa tutkija Jenni Lahtinen.
Kirjoitussarjan tavoitteena on paitsi tuoda nuorten näkemykset ja kokemukset tarkastelun keskiöön, myös luoda mahdollisimman tarkka kuva siitä, miten lapsille ja nuorille suunnatut palvelut ovat onnistuneet vastaamaan heidän tarpeisiinsa ja miten niitä voisi kehittää koronatilanteen mahdollisesti pitkittyessä. Kirjoitussarjan kirjoittajat ovat Nuorisotutkimusverkoston tutkijoita.
Sarja käynnistyy Mikko Salasuon ja Jenni Lahtisen nuorten harrastamista ja vapaa-aikaa tarkastelevalla kirjoituksella ”Harrastusten keskeytyminen harmitti.” Tutkimus nuorten kokemuksista korona-aikana: vapaa-aika ja harrastaminen. Jenni Lahtinen ja Sami Myllyniemi kertovat myös tarkemmin, miten tiedonkeruu on toteutettu. Sarja jatkuu vielä tämän vuoden puolella Lotta Haikkolan ja Eila Kauppisen kirjoituksella, jossa tarkastellaan nuorten kokemuksia koronasulkutoimista ja heidän näkemyksiään koronaan liittyvistä huolista. Tämän jälkeen sarja jatkuu nuorten palvelukokemuksiin keskittyvillä kirjoituksilla, joita ilmestyy noin kahden viikon välein (pois lukien joulun aika).
Kirjoitussarja raportoi elokuussa Nuorisotutkimusverkostossa käynnistyneen Tutkimus nuorten kokemuksista korona-aikana -tutkimushankkeen tulokset. Hanke on toteutettu Opetus- ja kulttuuriministeriön Nuorisotutkimusverkostolle myöntämällä erityisavustuksella. Tulosten raportointi verkkojulkaisujen muodossa on keino tuoda kipeästi kaivattua tutkittua tietoa nuorten hyvinvoinnista ja sen vajeista keskelle poikkeusoloja, jollaisia Suomessa ei ole nähty vuosikymmeniin.
Lisätiedot
Jenni Lahtinen
jenni.lahtinen@nuorisotutkimus.fi
+358 44 416 5395
Lisätietoja Näkökulma-kirjoitussarjasta
Nuorisotutkimusverkosto tuottaa monitieteistä tutkimusta ja vaikuttaa tutkimuksillaan yhteiskuntapolitiikkaan sekä nuorten parissa tehtävän työn kehittämiseen. Vuonna 2015 käynnistetty, policy brief -genreä edustava Näkökulma avaa Nuorisotutkimusverkostossa tehtävän tutkimuksen tuloksia yhteiskunnallisiksi puheenvuoroiksi ja kannanotoiksi. Tiiviit, yleistajuiset tekstit toimivat sillanrakentajina tutkimustiedon ja yhteiskunnallisen keskustelun välillä.
Poikkeusolot – nuorten arki koronan keskellä -kirjoitussarja ilmestyy Näkökulman alasarjana. Vastaavia alasarjoja ovat aiemmin ilmestyneet Nuoruus hallitusohjelmassa (2015–2016), Nuorten turvapaikanhakijoiden elämää vastaanottovaiheessa (2016) sekä parhaillaan käynnissä olevat Arviointitutkimus ja nuoriso 2.0 (2019-) sekä Fanikulttuuri. Nyt -alasarjat.
Kaikki ilmestyneet Näkökulmat ovat luettavissa Näkökulma-sivulla.