Hyppää sisältöön

Miten nuoret ovat kokeneet pandemia-ajan nuorisotyön?

Vanha polkupyörä sisäpihalla, jonka seinät ovat lohenpunaiset ja joihin on maalattu graffiteja.
Ensimmäisen koronakevään ja sen aikaisen lockdownin jälkeen nuorisotyön tiloja ja toimintaa on pyritty pitämään auki. Osa nuorisotaloilla tehtävästä avoimesta nuorisotyöstä on kuitenkin siirretty verkkoon. Tilanne on vaihdellut alueittain. Kuva: Tomi Kiilakoski.

Kuten nuorten arkeen, on pandemia-aika vaikuttanut myös heille suunnattuihin palveluihin monin tavoin. Osa palveluista on siirtynyt joko kokonaan tai osin digitaaliseksi. Osa kasvokkaisista palveluista on ollut ajoittain suljettuna, tilojen kävijämääriä on rajoitettu ja toimintoja on muutettu vastaamaan turvallisuusohjeistuksia. Poikkeusolot – nuorten arki koronan keskellä -kirjoitussarjan uusimmassa julkaisussa Nuorisotutkimusverkoston tutkijat Tomi Kiilakoski, Jenni Lahtinen ja Eila Kauppinen tarkastelevat nuorten kokemuksia nuorisotyön palveluista koronarajoitusten pitkittyessä.

Nuorisotyön palveluita tarkastellaan erikseen kaikille avoimen nuorisotyön sekä kohdennetun nuorisotyön osalta. Kirjoituksen aineistona ovat nuorten vastaukset kahdessa vuoden 2021 aikana toteutetussa kyselyssä. Aineiston perusteella avoin nuorisotyö tavoitti vuonna 2021 eniten 12–14-vuotiaita nuoria. Odotusten mukaisesti syksyllä nuorisotyöhön osallistuneiden nuorten määrä oli isompi kuin keväällä. Etsivässä nuorisotyössä ja työpajoilla tavoitettiin sama osuus nuorista kuin ennen koronaa, Ohjaamoissa sen sijaan vähemmän.

Palvelukokemuksista nuorilta kysyttiin erityisesti osallisuuden näkökulmasta. Suunnitteluun osallistuminen avoimessa nuorisotyössä on ollut matalahkoa läpi korona-ajan. Lisäksi kirjoituksessa tarkastellaan yksinäisyyden kokemuksen yhteyttä nuorisotyöhön osallistumiseen.

– Eniten yksinäiseksi itsensä kokevia oli niiden nuorten joukossa, joilla olisi ollut kiinnostusta tai tarvetta nuorisotyöhön, mutta eivät siihen kuitenkaan olleet osallistuneet. Tämä herättää kysymään sekä, mitä kehitettävää nuorisotyön tavoittavuudessa on, että yleisemmin, ovatko yksinäisyyttä kokeneet nuoret saaneet tarvitsemiaan palveluita, toteaa Tomi Kiilakoski.

Nuorisotyötä koronan aikaan II. Vuosi 2021. -kirjoitus jatkaa ja syventää samojen kirjoittajien joulukuussa 2020 ilmestyneen, nuorisotyön koronakokemuksia käsittelevän Nuorisotyötä koronan aikaan -kirjoituksen teemoja. Otsikkoideansa kirjoittajat ovat napanneet Gabriel Garcia Márquezin romaanista Rakkautta koleran aikaan.

Kirjoitussarja tarjoaa arvokasta seurantatietoa nuorten kokemuksista pandemian pitkittyessä

Kirjoitus on osa marraskuussa 2020 käynnistynyttä Nuorisotutkimusverkoston Poikkeusolot – nuorten arki koronan keskellä -kirjoitussarjaa. Sarja raportoi tuloksia Tutkimus nuorten kokemuksista korona-aikana -hankkeesta, jossa tarkastellaan monitieteisen nuorisotutkimuksen viitekehyksessä määrällisin ja laadullisin sekä vertailevin menetelmin, miltä koronatilanne ja sen pitkittyminen vaikuttavat nuorten näkökulmasta.

Hankkeessa seurataan nuorten kokemuksia toistuvin aineistonkeruin. Ensimmäinen aineisto kerättiin tuoreeltaan elokuussa 2020, kun pandemia-aikaa oli takana vasta joitakin kuukausia. Toinen aineistonkeruu toteutettiin alkukesästä 2021 ja kolmas keruu valmistui marraskuussa 2021.

Kirjoitus on sarjan ensimmäinen analyysi kolmannen aineistonkeruun tuloksista.

Lue julkaisu:

Nuorisotyötä koronan aikaan II. Vuosi 2021.

Kirjoittajat: Tomi Kiilakoski, Jenni Lahtinen, Eila Kauppinen

Lisätiedot

FT, dosentti, vastaava tutkija Tomi Kiilakoski

tomi.kiilakoski@nuorisotutkimus.fi

puh. 040 504 6432

Jenni Lahtinen, tutkija

jenni.lahtinen@nuorisotutkimus.fi  

puh. 044 416 5395

KTM, FT, tutkijatohtori Eila Kauppinen

eila.kauppinen@nuorisotutkimus.fi 

puh. 044 416 5335

Eila Kauppinen

FT, KTM, KM, aineenopettaja
Tutkimusjohtaja
044 416 5335
eila.kauppinen@nuorisotutkimus.fi

Tutkijan profiili

Jaa somessa: