Korona-aika on ollut nuorille monella tavalla poikkeuksellista aikaa muun muassa etäopetuksineen, kavereiden ja sukulaisten tapaamisrajoituksineen sekä harrastusten keskeytymisineen. Tässä kirjoituksessa tarkastelemme ala- ja yläkoulun nivelvaiheessa olevien tai jo yläkouluun siirtyneiden, 12–14-vuotiaiden nuorten näkemyksiä ja kokemuksia korona-aikana ja korona-ajasta. Selkeyden vuoksi viittaamme tähän ikäryhmään tekstissä termillä ”nuoret”. Aikaisempien Poikkeusolot – nuorten arki koronan keskellä -sarjan kirjoitusten perusteella vaikuttaa siltä, että 12–14-vuotiaat ovat sopeutuneet korona-aikaan jossain määrin joustavammin kuin tätä vanhemmat nuoret. Toisin kuin 15–24-vuotiaiden nuorten yksinäisyyden kokemukset, 12–14-vuotiaiden yksinäisyyden kokemukset eivät ole lisääntyneet syksyn 2020 ja alkukesän 2021 välillä (Kauppinen, Lahtinen & Haikkola 2021). He ovat myös olleet korona-aikana tyytyväisempiä vapaa-aikaansa kuin tätä vanhemmat nuoret, vaikkakin heidän vapaa-ajan tyytyväisyytensä oli korkeammalla tasolla myös ennen koronaa (Salasuo & Lahtinen 2021). Lisäksi he ovat kokeneet etäopetuksen vaikutukset omaan elämäänsä harvemmin kielteisinä kuin 15–24-vuotiaat (Lahtinen, Haikkola & Kauppinen 2021).
Tässä kirjoituksessa syvennymme tarkastelemaan lähemmin 12–14-vuotiaiden koronaan liittyvien kokemusten, kuten karanteenien ja etäkoulun, yleisyyttä. Lisäksi selvitämme tämän ikäryhmän koettua hyvinvointia ja tarkemmin heidän yleistä elämäntyytyväisyyttään ennen ja jälkeen korona-ajan. Lopuksi tarkastelemme nuorten korona-ajan tuntemuksia alkukesällä 2021 ja nuorten näkemyksiä korona-ajan pidemmän aikavälin vaikutuksista. Vertaamme myös 12–14-vuotiaden näkemyksiä ja kokemuksia 15–24-vuotiaiden vastauksiin. Syvennämme tilastollisia analyyseja avovastausten analyysilla.
Kirjoitus pohjautuu Nuorisotutkimusverkoston Tutkimus nuorten kokemuksista korona-aikana -hankkeen 2. aineistonkeruukierroksen vastauksiin. Aineiston on kerätty touko-kesäkuussa 2021, ja sitä verrataan soveltuvin osin koronatiedonkeruun 1. kierroksen vastauksiin (kerätty syys-lokakuussa 2020) sekä Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksen 2020 aineistoon (kerätty tammi-helmikuussa 2020, ennen koronaa). Kaikki aineistot on kerätty strukturoiduilla puhelinhaastatteluilla.
Tutkimus nuorten kokemuksista korona-aikana -hanke
- Nuorisotutkimusverkostossa toteutettiin touko-kesäkuun 2021 vaihteessa tutkimushankkeen aineistonkeruun toinen kierros.
- Aineisto kerättiin puhelinhaastatteluina.
- Tutkimukseen osallistui 1020 iältään 12–24-vuotiasta nuorta.
- Haastatteluiden tavoitteena oli saada tietoa nuorilta heidän kokemuksistaan ja näkemyksistään korona-ajan kestettyä Suomessa reilu vuoden.
- Tutkimuksen tulosten raportointi jatkuu syksyn 2021 ja talven 2022 aikana muun muassa Nuorisotutkimusverkoston verkkosivuilla Poikkeusolot – nuorten arki koronan keskellä -kirjoitussarjassa.
- Tutkimuksen on rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriö.
- Tarkempi kuvaus tiedonkeruun toteutuksesta ja vastaajien taustatiedoista: Miten koronatiedonkeruun 2. kierros toteutettiin?
Puolet 12–14-vuotiaista ollut karanteenissa, suunniteltu terveyspalvelu peruuntunut joka kolmannelta
Nuorilta tiedusteltiin erilaisia korona-ajan kokemuksia kysymyksellä ”Mitä seuraavista itse olet kokenut koronaan liittyen? Vastaa seuraaviin väitteisiin kyllä tai ei.”. Väittämissä tiedusteltiin kokemuksia terveyspalvelujen peruuntumisen ja palveluihin hakeutumatta jättämisen, harrastustoiminnan keskeytymisen, taloudellisen tilanteen heikkenemisen sekä koronaviruksen aiheuttaman karanteenin (omaehtoinen tai määrätty) ja oman tai läheisen sairastumisen osalta. Lisäksi vastaajilta kysyttiin, oliko heillä ollut etäkoulujaksoja tänä vuonna (2021).
Korona-ajan rajoitustoimien seurauksista oman harrastustoiminnan keskeytyminen (ks. myös Salasuo & Lahtinen 2021), karanteenissa oleminen sekä oma etäkoulujakso kuluneena vuonna olivat 12–14-vuotiaiden nuorten yleisimpiä kokemuksia. Neljäsosa nuorista oli myös kokenut oman tai läheisen sairastumisen koronaan. Taloudellinen tilanne oli heikentynyt 12 prosentilla, ja noin joka kymmenes oli jättänyt hakeutumatta lääkäriin, hammaslääkäriin tai muuhun terveyspalveluun koronan takia. Suunniteltu terveyspalvelu oli peruuntunut 30 prosentilla. Verrattuna aineiston vanhempiin vastaajiin, 15–24-vuotiaisiin, 12–14-vuotiaat olivat kokeneet harvemmin oman etäkoulujakson kuluneena vuonna, taloudellisen tilanteen heikkenemisen tai terveyspalveluun hakeutumatta jättämisen. Tyttöjen ja poikien välillä ei ollut merkitseviä eroja korona-ajan kokemusten yleisyydessä.
12–14-vuotiaista tytöistä 11 prosenttia ei ollut kokenut yhtäkään yllä mainituista korona-ajan kokemuksista tai tapahtumista. Pojilla vastaava osuus oli vain 2 prosenttia. Muille tytöille kokemuksia oli kasaantunut keskimäärin 2,7 ja muille pojille 2,6.
Nuorten tyytyväisyys elämään heikentynyt korona-aikana
12–14-vuotiaiden nuorten tyytyväisyyttä elämään on seurattu säännöllisesti toteutettavassa Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksessa. Alkuvuonna 2020 toteutettu vapaa-aikatutkimus mahdollisti 12–14-vuotiaiden nuorten elämäntyytyväisyyden muutoksen tarkastelun ennen ja jälkeen korona-ajan alun.
Tyytyväisyyttä tiedusteltiin hieman eri tavoin jokaisessa aineistonkeruussa. Vapaa-aikatutkimuksessa 2020 tyytyväisyyttä tiedusteltiin kysymyksellä ”Kuinka tyytyväinen olet elämääsi kouluarvosana-asteikolla 4–10?”. Koronatiedonkeruun 1. kierroksella tyytyväisyyttä tiedusteltiin kysymyksellä ”Kuinka tyytyväinen olet ollut elämääsi kaiken kaikkiaan viimeisen 6 kk aikana kouluarvosana-asteikolla 4–10?” ja koronatiedonkeruun 2. kierroksella ”Kuinka tyytyväinen olet tällä hetkellä seuraaviin asioihin: elämääsi kaiken kaikkiaan?” (kouluarvosana-asteikolla 4–10). Nämä eroavaisuudet kysymysten asettelussa on syytä pitää mielessä tuloksia tulkitessa.
Koronatiedonkeruun 2. kierroksella 12–14-vuotiaiden nuorten elämäntyytyväisyyden keskiarvo oli kouluarvosanoin mitattuna 8,89. Verrattuna vapaa-aikatutkimuksen 2020 aineistoon tyytyväisyys oli 0,4 kouluarvosanaa matalammalla tasolla.
Sekä tyttöjen että poikien elämäntyytyväisyys oli laskenut korona-aikana verrattuna aikaan ennen koronaa (Kuvio 2). Korona-aikana kerättyjen aineistojen välillä ei sen sijaan ollut tilastollisesti merkitsevää eroa tyytyväisyyden tasoissa. Koronatiedonkeruun 1. kierroksella tyttöjen tyytyväisyys oli 0,6 kouluarvosanaa poikien tyytyväisyyden keskiarvoa matalampi. Koronatiedonkeruun 2. kierroksella sukupuolten välinen ero oli kaventunut 0,25 kouluarvosanaan. Sen sijaan ennen koronaa tyttöjen ja poikien tyytyväisyydessä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa.
Verrattuna 15–24-vuotiaisiin nuoriin, 12–14-vuotiaiden elämäntyytyväisyys oli korkeammalla tasolla kaikkina aineistonkeruiden ajankohtina.
Tytöt ovat kokeneet korona-aikana alakuloisuutta poikia useammin
Puhelinhaastatteluissa tiedusteltiin nuorten näkemyksiä korona-ajasta väittämäpatteristolla, johon ohjeistettiin 1. kierroksella vastaamaan asteikolla 1–5, jossa 5 on täysin samaa mieltä ja 1 täysin eri mieltä. Tiedonkeruun 2. kierroksella vastausvaihtoehdot esitettiin sanallisesti, jolloin ne olivat täysin eri mieltä, jokseenkin eri mieltä, ei samaa eikä eri mieltä, jokseenkin samaa mieltä ja täysin samaa mieltä. Analyysejä varten vastaukset luokiteltiin kolmiluokkaisiksi, niin että arvot 1 ja 2 vastanneet sekä täysin eri mieltä ja jokseenkin eri mieltä vastanneet ryhmiteltiin luokkaan ”eri mieltä”. Arvon 3 vastanneet ovat ryhmässä ”Ei samaa eikä eri mieltä”. Arvot 4 ja 5 vastanneet sekä jokseenkin samaa mieltä ja täysin samaa mieltä vastanneet ryhmiteltiin luokkaan ”samaa mieltä”.
Ensimmäiset väittämät koskivat nuorten sosiaalisia suhteita korona-aikana. Sekä ensimmäisellä että toisella aineistonkeruukierroksella väittämän ”Minulla on ainakin yksi luotettava aikuinen, jonka kanssa olen voinut puhua koronaan liittyvistä huolista” kanssa samaa mieltä oli 95–99 prosenttia 12–14-vuotiaista nuorista. Samoin väittämän ”Minulla on ainakin yksi luotettava ystävä, jonka kanssa olen voinut puhua koronaan liittyvistä huolista” kanssa samaa mieltä oli 94–100 prosenttia. 12–14-vuotiaat nuoret kokivat siis varsin laajalti, että heillä on ollut ainakin yksi luotettava aikuinen ja yksi luotettava ystävä korona-aikana. Myös 15–24-vuotiaista nuorista lähes kaikki olivat samaa mieltä näiden väittämien kanssa.
Lähes kaikilla 12–14-vuotiailla on ollut luotettavia läheisiä korona-aikana.
Koronatiedonkeruun 2. kierroksella nuorilta tiedusteltiin näkemyksiä korona-ajan tuntemuksista. 12–14-vuotiaisiin poikiin verrattuna tytöt kertoivat huomattavasti useammin tunteneensa alakuloisuutta, ahdistusta tai pelkoa (Kuvio 3). Tytöistä tällaisia tuntemuksia raportoi 21 prosenttia, kun pojilla vastaava osuus oli vain 3 prosenttia. Tyttöjen ja poikien välinen ero korona-ajan kielteisissä kokemuksissa on havaittu myös muissa tutkimuksissa (Aalto-Setälä ym. 2021; Ranta, Silinskas & Wilska 2020). Toisaalta tämän ikäiset nuoret raportoivat alakuloisuuden, ahdistuksen tai pelon tuntemuksia harvemmin kuin 15–24-vuotiaat.
Sekä tytöistä että pojista 68 prosenttia oli samaa mieltä väittämän ”Tilanteeni on viime aikoina huomattavasti helpottanut” kanssa, ja vain joka kymmenes oli eri mieltä. 12–14-vuotiaista harvempi oli eri mieltä väittämän kanssa kuin 15–24-vuotiaista: näistä 17 prosenttia ei ajatellut tilanteensa helpottaneen. Joka viides 12–14-vuotias nuori oli sitä mieltä, että hänen elämänsä on ollut pääasiassa mukavampaa kuin ennen. Reilu 50 prosenttia oli väittämän kanssa eri mieltä.
Näkemykset korona-ajan laajemmista vaikutuksista
Sekä tyttöjen että poikien kohdalla niiden nuorten osuudet, jotka olivat samaa mieltä väittämän ”Uskon, että korona-aika jättää pysyvän jäljen elämääni” kanssa, olivat kasvaneet koronatiedonkeruun 1. ja 2. aineistonkeruukierroksen välillä, mutta vain poikien kohdalla muutos oli tilastollisesti merkitsevä (Kuvio 4). Syksyllä 2020 noin neljäsosa 12–14-vuotiaista pojista vastasi olevansa samaa mieltä väittämän kanssa, kun taas alkukesällä 2021 näin vastasi jo kaksi viidestä. Myös eri mieltä olevien osuudet olivat vähentyneet aineistojen välillä, joskin edelleen alkukesällä 2021 tytöistä 37 prosenttia ja pojista 44 prosenttia ei uskonut korona-ajan jättävän pysyviä jälkiä omaan elämään.
Myös niiden nuorten osuudet, jotka ajattelivat koronapandemialla olleen myös myönteisiä vaikutuksia maailmassa, olivat kasvaneet. Siinä missä syksyllä 2020 näin uskoi noin joka neljäs, alkukesällä 2021 osuus oli kasvanut tytöillä 67 ja pojilla 66 prosenttiin. Myös eri mieltä olevien osuudet olivat pienentyneet, mutta edelleen tytöistä 14 prosenttia ja pojista 19 prosenttia ei ajatellut, että koronapandemialla olisi ollut myönteisiä vaikutuksia maailmassa.
Koronarajoitusten jälkeen odotetaan matkustamista, vapaampaa liikkumista omalla paikkakunnalla sekä kavereiden ja sukulaisten tapaamisia
Koronatiedonkeruun 2. kierros sisälsi kaksi avokysymystä: ”Haluaisitko sanoa jotain korona-ajasta ja sen vaikutuksista elämääsi?” ja ” Kertoisitko lopuksi, mitä odotat tai olet odottanut eniten pääseväsi tekemään koronarajoitusten purkamisten jälkeen?”. Ikäluokassa 12–14-vuotiaat vastaajia oli yhteensä 240 ja ensimmäisen avokysymykseen vastasi 72 ja toiseen 209 nuorta. Tarkastelimme avovastuksia jakamalla ne ensin sukupuolen ja koetun alakuloisuuden, ahdistuksen tai pelon perusteella ja luokittelemalla vastauksia niiden sisällön perusteella. Luokiksi muodostuivat:
- sosiaaliset suhteet
- koulu & etäkoulu
- harrastukset tai vastaava vapaa-ajan tekeminen
- mielentila, korona pelottaa, ahdistaa, on stressaavaa aikaa
- rajoitukset (ml. maskisuositus)
- sopeutuminen ja myönteinen vaikutus elämään
- matkustaminen ulkomaille tai paikkakunnalta toiselle
- liikkuminen eri paikoissa, ravintolassa ja elokuvissa käyminen, tapahtumat
- ei juuri vaikutusta / ei toiveita
Yhdessä vastauksessa saattoi olla useisiin luokkiin kuuluvia mainintoja, jolloin ne myös luokiteltiin useisiin luokkiin. Analyysissä pyrimme huomioimaan sen, että avovastauksia edeltäneet strukturoidut kysymykset saattoivat ohjata vastauksia. Samoin haastattelijoiden tavat kirjata vastauksia olivat vaihtelevia.
Avovastauksissa korostuivat korona-ajan vaikutukset sosiaalisiin suhteisiin, koulunkäyntiin ja vapaa-aikaan. Avovastauksissa oli nähtävissä pientä painotuseroa tyttöjen ja poikien välillä: tytöt mainitsivat poikia useammin kouluun liittyviä asioita, kun taas pojat toivat esiin enemmän harrastuksiin liittyvä teemoja. Kavereiden tapaaminen oli vastausten perusteella 12–14-vuotiaille nuorille, niin tytöille kuin pojille, erityisen tärkeää. Kaverisuhteet mainittiin useimmin korona-ajan kommenteissa. Se näkyi myös kouluihin ja vapaa-aikaan liittyvissä vastauksissa.
Etäkoulu on ollut vaikeaa, numerot on laskenut. Ei voinut nähdä kavereita eikä käydä missään.
Tuntuu ärsyttävältä, kun oli etäopetuksessa, koska ei pystynyt olla välitunneilla kavereiden kanssa.
On ollut tylsää, kun on voinut olla vähemmän kavereiden kanssa. Ruokailuajat lyhentyneet koulussa.
Vapaa-ajan osalta nousivat esiin erityisesti harrastukset, liikkuminen asuinalueella tai kaupungissa sekä matkustaminen. Nuoret toivat matkustamisen esiin usein, kun kysyttiin, mitä he odottavat pääsevänsä tekemään koronarajoitusten purkautumisen jälkeen. Tytöt haaveilivat poikia useammin matkustamisesta, pojat puolestaan odottivat tyttöjä useammin mahdollisuutta liikkua vapaammin kavereiden kanssa julkisissa ja puolijulkisissa tiloissa. Moni nuori toivoi pääsevänsä huvipuistoon, elokuviin ja uimaan sekä tapahtumiin. Myös tulevaisuuden odotuksissa mainittiin usein sosiaaliset suhteet, kaverit ja sukulaiset. Palveluista mainittiin kirjasto ja nuorisotyö.
Matkustamaan jonnekin, pääsemään huvipuistoon, olemaan enemmän kontaktissa kavereihin ja muihin ihmisiin.
Pääsisin huvipuistoon, ja liikkumaan bussilla ja näkemään kavereita.
Pääsee tapaamaan kavereita ja mennä vaikka kahvilaan. Elää vapaammin.
Pääsee näkemään paljon kavereita ja julkisiin tiloihin pääsyä.
Voi liikkua julkisilla kyydeillä, voi nähdä paljon ihmisiä, pääsee matkustamaan.
Kun nuoret puhuivat korona-ajan rajoituksista ja suosituksista, he mainitsivat usein kavereiden ja sukulaisten tapaamisen, toiveen vapaammasta elämästä. Rajoituksiin liittyen nuoret puhuivat maskien käytöstä, ja niistä luopuminen tuli esiin myös toiveena koronan jälkeiseen aikaan.
Pystyisi pääsemään julkisiin paikkoihin esim. kirjasto, uimahalli ja koulussa voi olla ilman maskia, voi olla välitunnilla sisällä.
Saa nähdä vapaammin sukulaisia ja ystäviä, sekä rajoitukset lähtisivät pois.
Matkustamaan ja käymään julkisilla paikoilla ilman maskia.
Avovastaukset näyttäisivät tukevan edellä kuvattuja koronarajoitusten vaikutuksiin liittyviä tuloksia, joissa yleisimpiä olivat harrastustoiminnan keskeytyminen, karanteenissa oleminen sekä oma etäkoulujakso. Toki nuorten avovastauksiin saattoivat vaikuttaa niitä edeltäneet strukturoidut kysymykset. Kuten vanhemmissakin ikäluokissa, myös 12–14-vuotiaiden kohdalla avovastauksissa on niin myönteisiä kuin kielteisiä kommentteja liittyen koronaan. Nuoret, jotka tunsivat alakuloisuutta, ahdistusta tai pelkoa, kertoivat avovastauksissa ainoastaan kielteisistä kokemuksista korona-aikana, mutta koronarajoitusten purkamisen jälkeiset odotukset eivät eronneet muista saman ikäluokan nuorista. Muista nuorista osa koki korona-ajan myönteisinä asioina sen, että vapaa-aika ja perheen kanssa vietetty aika lisääntyivät. Samoin aikaa jäi tulevaisuuden miettimiseen, ja korona-aika toi nuorten ajatuksiin myös uusia näkökulmia.
Koronan aikana jäänyt aikaa suunnitella elämää ja laittaa sitä kuntoon ja huomata paljon uutta.
Se on vaikuttanut tosi paljon, olen saanut eri käsityksiä asioista.
Lopuksi
Tulokset vahvistavat aiempien Poikkeusolot-sarjan kirjoitusten havaintoja siitä, että 12–14-vuotiaat nuoret vaikuttavat sopeutuneen korona-aikaan jossain määrin joustavammin kuin 15–24-vuotiaat nuoret (Kauppinen, Lahtinen & Haikkola 2021; Salasuo & Lahtinen 2021; Lahtinen, Haikkola & Kauppinen 2021). Toisaalta korona-aikana myös 12–14-vuotiaiden elämäntyytyväisyys notkahti (vrt. Lahtinen & Myllyniemi 2021) ja tässäkin ikäryhmässä on havaittavissa sukupuolten välisiä eroja kielteisissä tuntemuksissa (Aalto-Setälä ym. 2021; Ranta, Silinskas & Wilska 2020).
Verrattuna vanhempaan ikäluokkaan 12–14-vuotiaat nuoret ovat olleet hieman tyytyväisempiä elämäänsä koronaa edeltävänä ja korona-aikana. Tyytyväisyys elämään laskeekin tyypillisesti iän myötä (Casas & González-Carrasco 2019; Lim, Cappa & Patton 2017; Helakorpi & Kivimäki 2021). Nuoremman ikäluokan korkeamman elämään tyytyväisyyden taustalla saattavat olla erilaiset elämänpiirit ja -tilanteet kuin vanhemmilla nuorilla. Taustalla olevien syiden tarkempi tarkastelu edellyttäisi laajemmin eri elämänpiirit huomioivaa tutkimusta (Haanpää, Toikka & af Ursin 2020, 527). Elämäntyytyväisyyteen vaikuttavat myös niin sanotut coping-valmiudet, joilla näyttäisi olevan aikuisten joukossa yhteys elämään tyytyväisyyteen korona-aikana (ks. esim. Gori, Topino & Di Fabio 2020).
Analyysimme perusteella 12–14-vuotiaiden nuorten kokemuksissa on nähtävissä eroja. Vaikka suurin osa nuorista ei kokenut alakuloisuutta, ahdistusta tai pelkoa, viidesosa tytöistä ja pieni osa pojista niitä koki. Nämä kokemukset saattavat liittyä korona-aikaan, mutta myös nuoruuden kehitysvaiheeseen. Tähän 12–14-vuotaiden elämänvaiheeseen kuuluu monia muutoksia ja elämänpiirin laajeneminen, muun muassa siirtyminen alakoulusta yläkouluun, joka nivelvaiheena saattaa olla monelle nuorelle vaativa ja haastavakin. Alakuloisuuden, ahdistuksen tai pelkojen taustalla olevien tekijöiden tunnistaminen on tärkeä jatkotutkimuksen aihe.
Vuoden 2021 alkukesällä lähes 70 prosenttia 12–14-vuotiaista vastaajista koki tilanteensa helpottuneen. Tämä tulos yhdessä sen havainnon kanssa, että aiempaa useampi nuori uskoi korona-ajalla olevan myös myönteisiä vaikutuksia maailmassa, kertoo nuorten myönteisestä suhtautumisesta tulevaisuuteen. Koronarajoitusten jälkeen odotetaan paluuta vapaampaan elämään: kavereiden ja sukulaisten tapaamisia, matkustamista kotimaassa ja ulkomaille sekä ihan tavallista, arkista tekemistä ja liikkumista omalla paikkakunnalla kavereiden kanssa.
Koronatiedonkeruun 2. kierroksen aineistossa on havaittavissa lievää elämäntyytyväisyyden palautumista verrattuna tiedonkeruun 1. kierroksen aineistoon. On kuitenkin hyvä huomioida, että tiedonkeruiden väliset erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Hieman eri tavoin asetetut kysymykset ovat myös saattaneet vaikuttaa nuorten vastauksiin. Toisaalta 2. kierroksen aineistonkeruuajankohdan aikaan alkukesällä 2021 yhteiskunnan tilanne näytti vuodenajan ja rokotteiden myötä helpottavan, ja on mahdollista, että tilanne heijastui myös nuorten tyytyväisyyteen.
Tätä Näkökulma-kirjoitusta kirjoittaessamme loppuvuonna 2021 koronatilanne vaikeutui jälleen. Valtakunnallisesti yhä useampi alue luokiteltiin leviämisalueeksi ja se edellytti näiltä alueilta toimenpiteitä. Muun muassa pääkaupunkiseudulla ja Varsinais-Suomessa otettiin uudelleen käyttöön tiukempia rajoituksia ja tiukempi maskisuositus, joka koskee myös kouluja kuudennesta luokasta alkaen (HS 23.11.2021 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.); Yle 23.11.2021 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)). Joulukuussa päivitettiin kansallinen testaus- ja jäljitysstrategia (Sosiaali- ja terveysministeriö 10.12.2021 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)) ja kolmatta rokotusta alettiin tarjota kaikille yli 18-vuotiaille ja sitä vanhemmille henkilöille. Viimeistellessämme kirjoitustamme siirryttiin edelleen pahentuneen koronatilanteen takia valtioneuvoston periaatepäätöksellä takaisin laajoihin koronan leviämistä hillitseviin rajoituksiin ja suosituksiin (Sosiaali- ja terveysministeriö 22.12.2021 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)).
Emme siis vieläkään tiedä, milloin pääsemme pysyvämmin koronarajoitusten jälkeiseen aikaan, tai sitä, miten tämä lyhyen helpomman ajan jälkeinen muutos vaikuttaa nuorten kokemuksiin ja hyvinvointiin. Nuorten koronakokemusten tutkiminen ja raportoiminen jatkuu Poikkeusolot-sarjassa alkuvuonna 2022 tutkimuksen kolmannen kierroksen aineiston valossa.
Kirjoittajat
Tutkija Jenni Lahtinen
jenni.lahtinen@nuorisotutkimus.fi
puh. 044 416 5395
Kirjoittaja työskentelee Nuorisotutkimusverkostossa tutkijana muun muassa koronaan, opinto- ja uraohjaukseen sekä sukupuolittuneisiin koulutuspolukuihin liittyvissä hankkeissa. Hän on myös tohtorikoulutettava Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitoksella. Väitöskirjassaan Lahtinen tutkii ammatillista koulutusta ja ammattiin opiskelevia nuoria.
KTM, FT, tutkijatohtori Eila Kauppinen
eila.kauppinen@nuorisotutkimus.fi
puh. 044 416 5335
Kirjoittaja on filosofian tohtori (kasvatustieteiden alalta) ja työskentelee tutkijatohtorina Nuorisotutkimusverkostossa. Hän kuuluu myös Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan ”Ruoka, kulttuuri ja oppiminen” -tutkimusryhmään ja on tehnyt ennen tutkijan uraansa matkaa nuorten ja nuorisotyön maailmaan työskennellen parin vuosikymmenen ajan valtakunnallisissa järjestöissä. Tutkijana hänen kiinnostuksensa kohteina ovat erityisesti nuorisotyö, nuorten hyvinvointi ja vapaa-aika, korona-aika nuorten näkökulmasta sekä ruokakasvatus ja ruoka- ja oppimisympäristöt.
Viitteet
Kuvioissa 3 ja 4 ryhmien välisten erojen tilastollista merkitsevyyttä merkitään tähdillä:
* p < 0,05
** p < 0,01
*** p < 0,001
Lähteet
Aalto-Setälä, Terhi & Suvisaari, Jaana & Appelqvist-Schmidlechner, Kaija & Kiviruusu, Olli (2021) Pandemia ja nuorten mielenterveys – Kouluterveyskysely 2021. Tutkimuksesta tiiviisti 55/2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Casas, Ferran & Mònica González-Carrasco (2019) Subjective Well-Being Decreasing With Age: New Research on Children Over 8. Child Development 90 (2), 375–94. doi: 10.1111/cdev.13133.
Gori, Alessio & Topino, Eleonora & Di Fabio, Annamaria (2020) The protective role of life satisfaction, coping strategies and defense mechanisms on perceived stress due to COVID-19 emergency: A chained mediation model. PLOS ONE 15(11): e0242402. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0242402 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Haanpää, Leena & Toikka, Enna & af Ursin, Piia (2020) Alakouluikäisten lasten moniulotteinen elämääntyytyväisyys Suomessa (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (pdf-tiedosto). Yhteiskuntapolitikka 85 (2020):5–6, 519–530. (Viitattu 23.11.2021.)
Helakorpi, Satu & Kivimäki, Hanne (2021) Lasten ja nuorten hyvinvointi – Kouluterveyskysely 2021: Iso osa lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä – yksinäisyyden tunne on yleistynyt. Tilastoraportti 30/2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021091446139 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Kauppinen, Eila & Lahtinen, Jenni & Haikkola, Lotta (2021) Nuorten yksinäisyyden kokemukset lisääntyivät korona-aikana. Nuorisotutkimusverkoston Poikkeusolot – nuorten arki koronan keskellä -kirjoitussarja. (Viitattu 10.1.2022.)
Lahtinen, Jenni & Haikkola, Lotta & Kauppinen, Eila (2021) ”Etäkoulu oli mukavaa ja sai enemmän vapaa-aikaa, yksinäisyys oli huono puoli” – Nuorten kokemukset etäopetuksesta korona-ajan alussa. Nuorisotutkimusverkoston Poikkeusolot – nuorten arki koronan keskellä -kirjoitussarja. (Viitattu 10.1.2022.)
Lahtinen, Jenni & Myllyniemi, Sami (2021) Nuorten tyytyväisyys elämään korona-ajan ensimmäisen puolen vuoden aikana. Nuorisotutkimusverkoston Poikkeusolot – nuorten arki koronan keskellä -kirjoitussarja. (Viitattu 10.1.2022.)
Lim, M. S. C. & Cappa, C. & Patton, G. C. (2017) Subjective Well-Being among Young People in Five Eastern European Countries. Global Mental Health 4 (e12), 1–10. doi: 10.1017/gmh.2017.8.
Ranta, Mette & Silinskas, Gintautas & Wilska, Terhi-Anna (2020) Young Adults’ Personal Concerns during the COVID-19 Pandemic in Finland: An Issue for Social Concern. International Journal of Sociology and Social Policy 40 (9/10), 1201–1219. doi: 10.1108/IJSSP-07-2020-0267.
Salasuo, Mikko & Lahtinen, Jenni (2021) ”Edelleen harmittaa” – Nuorten kokemus harrastamisen keskeytymisestä korona-aikana ja sen yhteys vapaa-ajan tyytyväisyyteen. Nuorisotutkimusverkoston Poikkeusolot – nuorten arki koronan keskellä -kirjoitussarja. (Viitattu 22.11.2021.)
