Sana barometri tarkoittaa ilmapuntaria, instrumenttia, jolla ennustetaan säätä. Nuoria itseään puolestaan pidetään usein eräänlaisina edelläkävijöinä ja tulevaisuuden airuina. Nuorisobarometrin nimessä kiteytyykin kahdella eri tavalla tulevaisuuteen kurkistamisen ajatus. Tulevaisuuteen päästään jälleen kurkistamaan ensi viikolla, kun suomalaisten nuorten arvoja ja asenteita selvittävä Nuorisobarometri 2018 ilmestyy tiistaina 12.3. vallan, vaikuttamisen ja eurooppalaisuuden teemalla. Nuorisobarometri viettää tänä vuonna juhlavuottaan, kun ensimmäisen Nuorisobarometrin julkaisemisesta tulee kuluneeksi 25 vuotta: ensimmäinen Nuorisobarometri ilmestyi vuonna 1994. Nuorisobarometri toteutetaan vuosittain Valtion nuorisoneuvoston ja Nuorisotutkimusverkoston yhteistyönä.
Nuorisobarometri
- Vuosittain julkaistava Nuorisobarometri mittaa suomalaisten 15-29 -vuotiaiden nuorten arvoja ja asenteita.
- Tarkastelukohteina ovat suomalaiset 15–29-vuotiaat nuoret. Vuoteen 2004 asti otokseen kuului ainoastaan suomenkielisiä nuoria. Vuodesta 2005 lähtien mukana on ollut myös ruotsinkielisiä nuoria ja vuodesta 2014 lähtien myös muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia nuoria.
- Toistuvat kysymykset tarjoavat yli 20 vuoden seuranta-aineiston ajassa tapahtuneiden trendien havaitsemiseen. Pitkään säilyneitä perusteemoja ovat olleet työ ja koulutus, yhteiskunnallinen vaikuttaminen, asuminen, tulevaisuus ja sosiaalinen elämä sekä tyytyväisyys elämään ja sen eri osa-alueisiin.
- Vuosittain vaihtuva teema mahdollistaa myös nuorten kannalta ajankohtaisiin aiheisiin tarttumisen.
- Julkaisun rakenne koostuu yleisluonteisesta tilastokatsauksesta, sekä haastatteluaineistoa eri näkökulmista valaisevista asiantuntija-artikkeleista.
Nuorisobarometri 2018 kertoo Eurooppa- ja politiikkamyönteisyyden kasvusta
Nuorisobarometrin 2018 teemana on valta ja vaikuttaminen, joita on tarkasteltu erityisesti eurooppalaisuuden näkökulmasta. Yksi tuoreen barometrin keskeisistä havainnoista on Euroopan unionin suosion kasvu: kaksi kolmannesta nuorista kokee EU-jäsenyyden olleen Suomelle eduksi. Tämä on selvästi suurin osuus yli kahdenkymmenen vuoden seurannan aikana. Myös luottamus Euroopan unioniin on vahvassa kasvussa.
”EU:n arvostus vaikuttaa ehkä hieman yllättävältä ottaen huomioon haastatteluhetken tilanteen, jossa Iso-Britannia on lähdössä EU:sta ja EU-kriittiset äänet ovat muutenkin nousseet eri maissa. Syitä tälle pohdittaessa on hyvä huomata toinen Nuorisobarometrin vahva trendi, jonka mukaan nuorten huoli maailmanpoliittisesta tilanteesta on lisääntynyt jyrkästi ja kansallisen turvallisuuden kaipuu on vastaavasti vahvistunut. Ehkä Euroopan ja eurooppalaisten arvojen kokeminen uhatuiksi näkyy myös niiden uudenlaisena arvostuksena”, pohtii Nuorisobarometrin parissa jo 15 vuotta työskennellyt Nuorisotutkimusverkoston tilastotutkija Sami Myllyniemi.
Vaikutusvaltaa Euroopan laidalla – Nuorisobarometri 2018 tarkastelee nuorten suhtautumista valtaan ja vaikuttamiseen erityisesti Euroopan ja eurooppalaisuuden näkökulmasta. Kuva: Pixabay.
Toinen kiinnostava havainto tuoreessa Nuorisobarometrissa liittyy nuorten kiinnostukseen politiikkaa kohtaan. Sitä on selvitetty samalla asteikolla vuodesta 1996 lähtien ja tuoreimpien tulosten perusteella näyttää siltä, että politiikasta kiinnostuneiden osuus on suurempi, ja vastaavasti kokonaan välinpitämättömien osuus on pienempi kuin kertaakaan aiemmin tarkasteluhistorian aikana. Järjestelmän legitimiteetin kannalta politiikkakiinnostuksen lisääntyminen on myönteinen trendi, sillä riittävän korkealla tasolla oleva poliittinen luottamus ja kiinnostus ovat elinehtoja toimivalle demokratialle.
Koska politiikkaa ei ole haastattelutilanteessa määritelty haastateltavalle mitenkään, mahdollistaa politiikasta kiinnostumisen yksinkertainen kysymys tulkintoja moneen suuntaan. Vertailemalla politiikkakiinnostusta erilaisiin vaikuttamismuotoihin osallistumiseen voidaan tarkastella myös sitä, kuinka nuoret politiikan ymmärtävät. Kiinnostuksen kulkeminen pitkälti käsi kädessä äänestysaktiivisuuden kanssa kertoo enemmistön politiikkakäsityksen perinteisyydestä.
Nuorten politiikkakäsitys vaikuttaa Nuorisobarometrin 2018 perusteella melko perinteiseltä ja erilaiset vaikuttamistavat näyttävät keskittyvän samoille nuorille. Kuva: Katja Tiilikka.
Tutkimustietoon perustuvaa päätöksentekoa
Nuorisobarometri on saavuttanut 25-vuotisen historiansa aikana institutionaalisen aseman nuorisopolitiikan, -työn ja -tutkimuksen kentillä. Sen tunnettuudesta on kiistatonta hyötyä myös tulosten jalkauttamisessa. Valtion nuorisoneuvoston tehtävänä on tuottaa tietoa nuorista ja heidän elinoloistaan, tehdä aloitteita nuorisopolitiikan kehittämiseksi sekä arvioida valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutuksia nuoriin ja nuorille suunnattuihin palveluihin.
”Nuorisobarometrilla on näiden tehtävien toteuttamisessa keskeinen rooli ja sen avulla neuvosto pystyy tarjoamaan tutkittua tietoa nuorten näkemyksistä ja tarpeista päättäjien tueksi. Esimerkiksi vuoden 2016 Nuorisobarometrissa esiin noussut nuorten harrastamisen ja varallisuuden välinen yhteys* johti kuluvalla hallituskaudella konkreettisiin poliittisiin toimenpiteisiin harrastamisen edellytysten parantamiseksi, toteaa valtion nuorisoneuvoston pääsihteeri Herttaliisa Tuure.
Nuorisobarometrin keskeisimmät tulokset tiivistetään infografiikaksi. Sen avulla barometrin tulokset ovat tavoittaneet myös perinteisen kohderyhmän – päättäjien, sidosryhmien ja nuorten parissa työskentelevien – ulkopuolisia tahoja. Nuorisobarometrin 2017 infografiikka: Mikael Heikkanen.
Nuorisobarometri 2018
Vuoden 2018 Nuorisobarometri Vaikutusvaltaa Euroopan laidalla (toim. Elina Pekkarinen & Sami Myllyniemi) julkaistiin 12.3.2019. Kaikki ilmestyneet Nuorisobarometrit vuodesta 1994 lähtien ovat luettavissa Valtion nuorisoneuvoston verkkosivuilla (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
* Sama tulos toistui tuoreessa Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksessa, joka myös on valtion nuorisoneuvoston ja Nuorisotutkimusverkoston yhteistutkimus, jossa kuitenkin ovat mukana myös valtion liikuntaneuvosto sekä opetus- ja kulttuuriministeriö.
Teksti: Sarianne Karikko & Juulia Rantala.