Hyppää sisältöön

Nuorisotutkimusseuran lausunto Valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelmaan

Opetus- ja kulttuuriministeriössä on parhaillaan valmisteilla Valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma (VANUPO) vuosille 2020–2023. Ohjelma on lakisääteinen, valtioneuvoston nelivuotiskausittain hyväksymä ohjelma, jolla on keskeinen merkitys Suomessa toteutettavalle nuorisopolitiikalle ja nuorisotyön rahoitukselle. Nuorisotutkimusseura on jättänyt oman lausuntonsa ohjelmaluonnokseen 4.11. Lausunnossaan Nuorisotutkimusseura haluaa kiittää erityisesti useiden eri ministeriöiden ja laajojen toimenpiteiden osallistamista osaksi ohjelman valmistelua. Kehittämistarpeita nähdään etenkin ilmastonmuutoksen huomioimisessa koko yhteiskuntaa läpileikkaavana nuorisopoliittisena kysymyksenä, ohjelman tietopohjaisuuden kehittämisessä sekä kansainvälisen tarkastelun ulottamisessa Euroopan rajojen sisäpuolelta globaaliksi. Nuorisotutkimusseura suhtautuu myös kriittisesti ohjelmaluonnoksesta välittyvää yksilöpainotusta kohtaan.

Erityisen ilahduttavana Nuorisotutkimusseura pitää ilmastovaikuttamisen nostamista selkeäksi, omaksi tavoitteekseen ohjelmassa. Tutkimustiedon perusteella nuorten huoli ilmastosta on ennätystasolla (Nuorisobarometri 2018). Nuorisotutkimusseura kuitenkin toivoo, että VANUPOssa ilmastonmuutosta käsiteltäisiin teemana läpileikkaavasti sen kaikilla eri osa-alueilla (vaikuttaminen, turvallisuus ja sujuva arki). Luonnoksen valinta käsitellä ilmastonmuutosta pelkkänä osallistumismahdollisuutena olemassa oleviin poliittisiin prosesseihin on turhan kapea-alainen. Ilmastopolitiikka on keskeinen sukupolvipoliittinen kysymys, joka koskettaa nuoria paljon laajemmin. Sen ulottuvuuksia ovat esimerkiksi kestävän maailman rakentaminen nuorille ja nuorten kanssa, nuorten ilmastohuolen ja ilmastoon liittyvän toivon kuuleminen sekä siihen reagoiminen.

Lausunnossaan Nuorisotutkimusseura korostaa myös vahvan tietopohjan käyttöä osana toteutettavaa nuorisopolitiikkaa, jolle ominaista on useiden eri politiikkasektoreiden yhdistäminen. Luonnoksesta ei selkeästi ilmene, mihin tietopohjaan siinä asetetut tavoitteet ja ehdotetut toimenpiteet pohjautuvat. Nuorisotutkimusseura toivookin, että ohjelman jatkotyöstämisessä hyödynnetään paremmin olemassa olevaa tutkimustietoa. Tämä auttaisi myös hahmottamaan, millaisilla mittareilla tehtyjen nuorisopoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuutta voidaan lisätä.

Suomalaisen nuorisotyön ja -politiikan vahvuutena on pidetty nojaamista lähtökohtaan, jossa nuoret nähdään ongelman sijaan voimavarana. Toisena ominaispiirteenä on ollut nuorten huomioiminen paitsi yksilöinä, myös ryhminä, kulttuureina ja ikäkohortteina. Uusi VANUPO-luonnos osin murtaa tätä perinnettä sisältäessään vahvoja painotuksia yksilöihin ja kohdennettuihin toimenpiteisiin. Tällaisiakin toki tarvitaan osana nuorisopolitiikan työvälineistöä, mutta Nuorisotutkimusseura toivoo universalismin pitkän perinteen säilymistä jatkossakin osana toteutettavaa nuorisotyötä ja -politiikkaa.

Nuorisotutkimusseura jäi lausunnossaan kaipaamaan myös olemassa olevien pohjoismaisten ja eurooppalaisten rakenteiden ylittävien kysymysten huomioimista. Globaali tematiikka on olennaisesti myös nuorisokysymys: valtaosa tällä hetkellä elävistä nuorista asuu globaalissa etelässä. Myös kysymykset ihmisten liikkuvuudesta ovat sukupolvipoliittisia kysymyksiä, sillä esimerkiksi iso osa turvapaikanhakijoista on nuoria, jotka toimivat nuorten areenoilla. Nuorisoalan tulisi olla tietoinen näistä kysymyksistä, käsitellä niitä proaktiivisesti ja tarkastella niitä sekä ekologisesti että sosiaalisesti kestävän kehityksen näkökulmasta.

Nuorisotutkimusseuran lausunto luonnoksesta valtakunnalliseksi nuorisotyön ja -politiikan ohjelmaksi 2020-2023 (pdf-tiedosto)

Lisätiedot

Erikoistutkija Tomi Kiilakoski
tomi.kiilakoski@nuorisotutkimus.fi
puh. 040 504 6432

Tutkimusjohtaja Sinikka Aapola-Kari
sinikka.aapola-kari@nuorisotutkimus.fi
puh. 044 416 5303

Jaa somessa: