Yhteensä osaamiskeskuksia toimi kaudella 2020–2023 kuusi, joista Nuorisotutkimusseura on mukana kahdessa: Osaamiskeskus Kanuunassa ja Osaamiskeskus Nuoskassa:
Osaamiskeskus Kanuuna – nuorisotyö kunnissa
Nuorisotyö kunnissa -osaamiskeskuksen tavoitteena on vahvistaa kunnallisen nuorisotyön kentän osaamista ja yhteistyötä, lisätä työn tunnettavuutta sekä kehittää ja mallintaa kunnallisen nuorisotyön laadun arviointia ja tiedontuotantoa. Osaamiskeskusta koordinoi Lahden kaupungin hallinnoima Kanuuna-verkosto ja siinä on mukana Nuorisotutkimusseuran lisäksi viisi osatoteuttajaa: Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Juvenia – nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Koordinaatti (Oulun kaupunki), MIELI Suomen Mielenterveys ry, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry ja Kehittämiskokonaisuudesta vastaa Kanuuna (Lahden kaupunki).
Osaamiskeskus Nuoska – Nuorisotyö kouluissa ja oppilaitoksissa
Osaamiskeskus Nuoska kartoittaa kouluissa ja oppilaitoksissa toteutettavan nuorisotyön nykytilan ja kehittää alueellisesti ja valtakunnallisesti sovellettavia nuorisotyön toimintamalleja kouluihin ja oppilaitoksiin. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia koordinoi Nuoskan toimintaa ja osatoteuttajina osaamiskeskuksessa ovat Nuorisotutkimusseuran lisäksi Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry, Folkhälsan förbund rf, Förening Luckan rf, Mieli Suomen Mielenterveys ry, Kehittämiskeskus Opinkirjo, Kanuuna-verkosto, Vantaan kaupunki ja Åbo Akademi.
Nuorisotutkimusseuran tehtävät osaamiskeskuksissa
Nuorisotutkimusseuran roolina molemmissa osaamiskeskuksissa on pitkäjänteisen tiedontuotannon suunnittelu ja tutkimustyö, erityisesti toiminnan vaikuttavuuteen sekä nuorten näkökulmien esiin nostamiseen liittyen. Nuorisotutkimusseura toteuttaa käytäntöperusteisia tutkimuksia, joiden tavoitteena on kehittää nuorisotyön vaikuttavuuden arviointia erityisesti nuorilta itseltään kerättävään tietoon pohjautuen. Tutkimusmenetelminä käytetään sekä määrällistä että laadullista tutkimusotetta. Menetelmien yhdistäminen (triangulaatio) on tyypillinen tapa tehdä käytäntöperusteista tutkimusta.
Kyselyt
Vuosina 2021 ja 2023 toteutetaan yhteistyössä Kanuuna-verkoston kanssa Nuorisotyöstä Suomessa -kysely. Kysely lähetetään kaikkien Suomen kuntien nuorisotoimista vastaaville henkilöille keräten tietoa kunnallisen nuorisotyön nykytilasta, muutoksista sekä koetuista tarpeista. Kyselyaineistoina on tarkoitus hyödyntää myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kouluterveyskyselyä niin ikään vuosien 2021 ja 2023 osalta. Kouluterveyskyselyn aineisto mahdollistaisi nuorten hyvinvoinnin ja siinä tapahtuvien muutosten tarkastelun kunta- ja oppilaitoskohtaisesti. Kouluterveyskyselyä ja kyselyä kunnallisesta nuorisotyöstä pyritään hyödyntämään erityisesti kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävän nuorisotyön vaikuttavuuden arvioimiseksi.
Nuorisotyön palautetyökalu
Kyselyaineistojen keräämisen ja hyödyntämisen ohella Nuorisotutkimusseuran keskeinen tehtävä on olla suunnittelemassa sellaisia tiedonkeruuinstrumentteja, joiden avulla kunnallisen nuorisotyön merkitystä ja vaikutuksia voi arvioida nuorten näkökulmasta. Syksyllä 2020 käynnistettiin yhteistyössä Kanuunan ja Lappeenrannan kaupungin nuorisopalveluiden kanssa nuorilta kerättävän nuorisotyön palautetyökalun kehittäminen. Tavoitteena on kehittää työkalua edelleen ja hyödyntää sitä valtakunnallisesti.
Laadullinen tiedonhankinta
Määrällisen tiedon lisäksi Nuorisotutkimusseura toteuttaa laadullista tiedonhankintaa liittyen kunnallisen palvelurakenteen muutoksiin ja nuorisotyön palvelukokemuksiin sekä kouluissa ja oppilaitoksissa toteutettavan nuorisotyön vaikuttavuuden arvioimiseen ja mallintamiseen. Aineistoja kerätään haastattelemalla sekä nuorten kanssa toimivia ammattilaisia että nuoria ja toteuttamalla osallistuvaa havainnointia pandemiarajoitusten sen salliessa. Tämän lisäksi hyödynnetään jo aiemmin kerättyjen Nuorisotyön opetussuunnitelma -tutkimusten aineistoja.
Yksittäisten tutkimusten ohella Nuorisotutkimusverkoston tutkijat osallistuvat osaamiskeskuksissa toteutettavan tiedonkeruun suunnitteluun sekä sisältöjen että aineistonkeruun näkökulmista. Näin pyritään varmistamaan, että tieto on kumuloituvaa ja tiedonkeruu toteutetaan tehokkaasti ja tavalla, joka mahdollistaa tarvittaessa tutkimukselliset analyysit.
Rahoittaja
