Nuorten paikkataju ja huolet

Tutkimushankkeen taustalla oli loppuvuodesta 2020 julkisuudessakin herännyt keskustelu ”huolta aiheuttavista nuorten ilmiöistä”; aikalaisuudessamme kaikkia meitä koskettavat, korona-aikaan liittyvät ilmiöt, jotka ovat monella tapaa kuormittavia ja ahdistavia. Tähän liittyen syntyi tarve kysyä,

• miten nuorten sosiaalinen kudos muodostuu meidänkaltaisessa digitaalisessa yhteiskunnassa
• miten palvelut toimivat eri väestöryhmien kohdalla
• miten nuorten alue- ja paikallissidokset elävät heidän arjessaan
• millaisia ryhmittymiä nuoret muodostavat
• miten he liikkuvat julkisessa ja puolijulkisessa kaupunkitilassa osana vertaisryhmäorientaatiotaan kaupungin geografiassa.

Aikuisyhteiskunta ei tiedä kaikkea nuorten moninaisista liittymistä. Tällaisten kysymysten selvittämiseksi ja keskustelun jatkamiseksi rakennettiin monen toimijan yhteinen yhteisötiedon ja tietoaktivismin hanke.

Hankkeen tavoite ja tehtävä

Hankkeen tavoitteena oli yhtäältä ymmärtää nuorten tilannetta nykyistä paremmin ja tuottaa tietoa erityisesti korona-aikaan liittyvistä ilmiöstä ja nuorten tilanteista, tarpeista, huolista ja toiveista.

Hankkeen tehtävä oli kuvata, selvittää ja eritellä nuorten paikkatajua ja huolia kahdessa kontekstissa:

1. korona-aikana
2. digitaalisen yhteiskunnan kaupunkimaisissa sosiaalisissa muodostelmissa ja rakenteissa.

Hankkeen suunnittelu käynnistyi yli 40 asiasta kiinnostuneen henkilön toimesta marraskuussa 2020 ja toteutuksen ensimmäinen vaihe saatiin vauhtiin jo joulukuussa 2020. Ensimmäisenä talvena tutkittiin millaisissa muodostelmissa, ryhmittymissä ja asetelmissa nuoret kokoontuvat koronatalven pimeydessä ja kun vuoden kierto taittuu valoisampaan suuntaan (kevät 2021). Kesän 2021 aikana pilotoitiin nuorten itse keräämän aineiston menetelmää (osarahoitus  kaupungin kesäseteleillä) (lue lisää hankkeen toteutuksesta ja raportoinnista).

Hankkeen rahoitus 

Hankkeen käynnistymisvaihetta on rahoittanut Helsingin kaupunki (talvi 2020-kevät ja kesä 2021). Opetusministeriö ja viisi kuntaa (Helsinki, Vantaa, Tampere, Espoo ja Kauniainen) myönsivät kesällä 2021 rahoituksen hankkeelle Nuorten paikkataju ja huolet koronan aikakaudella ja sen jälkeen (1.8.2021-31.3.2023). Hanketta johtivat Tommi Hoikkala (virallinen hankejohtaja), Eila Kauppinen (yhteistyö kaupunkien kanssa) ja Sofia Laine (tiimietnografia). Hankkeen tutkijoina toimivat Sofia Laine, Karla Malm ja Susanna Jurvanen.

Osahanke: Nuorten paikkataju ja huolet koronan aikakaudella ja sen jälkeen (2021–2023)

Hankkeen tarkoituksena oli tehdä näkyväksi, missä ja miten nuoret liikkuvat pandemian aikakaudella kaupunkiympäristössä sekä selvittää nuorten eri paikkoihin liittämiä mielikuvia ja kokemuksia. Kokemukset ja mielikuvat voivat yhtäältä olla myönteisiä ja turvallisia, toisaalta luoda turvattomuutta tai ajaa tilanteeseen, jossa nuoren kokemukset vaikuttavat hänen hyvinvointiinsa kielteisesti. Tätä kautta rakennettiin ymmärrystä siitä, miten nuorisotyön universaalit palvelut voivat vastata koronan aiheuttamaan nuorten pahoinvointiin. Tutkimuksen tarkoituksena oli tietoperustaa vahvistamalla, dialogisen työskentelyn kautta tukea kaupunkeja tunnistamaan koronan aiheuttamaa nuorten hyvinvoinnin taantumaa ja tuen tarpeita sekä nuorisotyön kehittämistarpeita välittömästi ja koronan jälkeisessä vaiheessa. Tutkimuksen tavoitteena oli korona- aikana ja mahdollisesti sen jälkeisessä arjessa

1. ymmärtää nuorten tilannetta moniulotteisesti vapaa-ajan tulokulmasta
2. tuottaa tietoa nuorten tilanteista, tarpeista, huolista ja toiveista kaupunkiympäristössä
3. nostaa esiin, minkälaista ”korjausvelkaa” korona on aiheuttanut nuorten parissa ja miten siihen pitäisi reagoida
4. vahvistaa kaupunkinen tietoperustaa, jonka avulla kaupungit voivat tunnistaa koronan aiheuttamaa nuorten hyvinvoinnin taantumaa ja tehdä tietoon perustuvia päätöksiä ja toimenpiteitä sekä kehittää nuorisotyötä. Kysymme myös ”mikä jalkautuvaa nuorisotyötä huolettaa”.

Osahanketta rahoittivat Vantaan kaupunki, Helsingin kaupunki, Tampereen kaupunki, Espoon kaupunki, Kauniaisten kaupunki ja Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Hankkeen uutisia

Laaja teos Nuoruus korona-ajan kaupungissa on julkaistu!

Nuoruus korona-ajan kaupungissa. Tutkimus nuorten vapaa-ajasta, jalkautuvasta nuorisotyöstä ja huolikasaumista (toim. Sofia Laine, Eila Kauppinen, Karla Malm & Tommi Hoikkala) ilmestyi maaliskuussa 2023. Teoksen voi ostaa esim. Nuorisotutkimusseuran verkkokaupasta tai ladata maksuttomana verkkoversiona Edition.fi-palvelusta.

Lue myös julkaisutiedote: Myös nuorilla on oikeus kaupunkitilaan (14.3.2023).

Tutkimushanke tekee yhteistyötä Kansallisteatterin GÄNG – Opastettu kaupunkikierros -teoksen kanssa syksyllä 2022

Teoksesta lisää täältä.

Tutkimushanke Nuorisotutkimuspäivillä 9.-10.11.2022

Lämpimästi tervetuloa osallistumaan tutkimushankkeen osatoteuttamaan työryhmään ”14) Nuoruus, digitaalisuus, valta – neuvotteluja kaupunkitilasta”. Nuorisotutkimuspäivät järjestetään Itä-Suomen yliopiston tiloissa, mutta tapahtumaan voi osallistua myös virtuaalisesti.  Lisätietoja täältä.

Nuoruus korona-ajan kaupungissa -kilpailun taiteellisissa töissä näkyy korona-ajan herättämien tunteiden kirjo

Kilpailussa pyydettiin nuoria kertomaan elämästään korona-ajan kaupungissa kuvin, videoin, äänin tai sanoin. Katso ja lue voittajateokset täältä.

Valokeilassa: Paikkataju-hankkeessa selvitetään, millaisia korona-ajan kaupungit ja vapaa-aika ovat nuorille

Lue Valoikeilassa-teksti, joka esittelee viiden kaupungin ja Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman tutkimushankkeen, täältä.

Nuorisotutkimusseuran ulkopuoliset tutkijat

Hankkeeseen osallistuu laaja joukko tutkijoita Nuorisotutkimusseuran työntekijöiden lisäksi, muun muassa:

Merja Kylmäkoski, yliopettaja, FT, Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak)

Pia Lundbom, yliopettaja, YTT, Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak)

Elsa Saarikkomäki, tutkijatohtori, VTT, Oikeustiede, Turun yliopisto

Sirpa Tani, professori (kasvatustieteiden osasto), FT, Helsingin yliopisto

Tarja Tolonen, yliopistonlehtori (lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tutkimus), VTT, Dosentti, Helsingin yliopisto

Hankkeen toteutus ja raportointi

Hankkeen lähtökohta oli, että tiedonhankinta ankkuroituu jalkautuvaan. Hankkeen käynnistyessä joulukuussa 2020 alueena oli pääkaupunkiseutu. Pääkaupunkiseutu muodostaa nuorille alueen, jossa nuoret liikkuvat yli kaupunkirajojen. Mukana hankkeen toteutuksessa olivat ensimmäisessä vaiheessa Helsinki ja Espoo, erityisesti jalkautuvan nuorisotyön ja Nuorisotyö raiteilla -hankkeen toiminnan kautta. Yhteistyötä tehtiin myös Aseman lapset ry:n kanssa. Vuoden 2021 edetessä hankkeen toiminta-alue laajeni. Syksyllä 2021 mukaan tulivat Vantaa ja Kauniainen sekä Tampere.

Tiedonhankinta toteutettiin kahdessa vaiheessa:

• Ensimmäisessä vaiheessa hankittiin tietoa havainnoiden ilmiötä, nuorten paikoissa ja tilanteissa. Ensimmäisen vaiheen perusteella rakennettiin kysymykset haastatteluja varten.
• Toisessa vaiheessa aineistoa kerättiin havainnoinnin lisäksi haastatellen, taiteellisin menetelmin sekä kyselyin.

Hanke toteutettiin verkostomaisesti ja siinä toimi monia tutkijoita ja nuorisotyöntekijöitä eri organisaatioista. Mukana hankkeessa oli myös Helsingin Sanomien toimittajat, jotka tekivät jutun Sunnuntailiitteeseen. Hankeen johtajana toimi professori Tommi Hoikkala ja tiimietnografista osiota johti erikoistutkija (myöh. tutkimusprofessori) Sofia Laine. Hankkeen taideosiota vetää ohjaaja, teatteritaiteen maisteri Joel Teixeira Neves.

Hankkeen tuloksista syntyi julkaisu, lisäksi syntyy tieteellisiin tai/ja nuorisotyön ammatillisiin julkaisuihin tekstejä ja artikkeleita. Tuloksia on esitelty myös nuorisotyöhön liittyvissä seminaareissa ja tilaisuuksissa. Hankkeessa järjestettiin nuorille myös kilpailu (ks. hankkeen uutiset).

Tutkimuksen aineistot ja toimintatavat

Tiedonhankinta ja havainnointi kentällä myötäili jalkautuvan työn olemassa olevaa rakennetta ja toteutui käytännössä kenttäparityöskentelyn kautta siten, että tutkijat kulkivat nuorisotyön ammattilaisten rinnalla. Nuorisotyön ammattilaiset toimivat ”kenttäfixereinä” ja informantteina.

Aineistojen hankinta

Toimintatapana oli kuljeskelu tai yhdessä kulkemisen menetelmä (drifting), jonka taustalla on espanjalaisen tutkimuskollektiivin Precarias a la deriva käyttämä metodi prekaareissa työsuhteissa olevien naisten aseman tarkasteluun ja muutoksen mahdollisuuksien työstämiseen. Hankkeessa toteutettiin myös turvallisuuskävelyitä, joilla tarkoitetaan tässä yhteydessä kuljeskelua nuorten ja muiden hotspotit tuntevien kanssa. Nuoria pyydettiin oppaiksi ja nuorten kanssa yhdessä kulkien kerättiin aineistoa nuorisokulttuurien geografioista. 

Edellä kuvatun tiedonhankinnan lisäksi toteutettiin teemaan liittyviä nuorten ja ammattilaisten yksilö- tai ryhmähaastatteluja, ja analysoitiin uutisointia. 

Tietoaktivismi ja yhteistutkijuus

Tässä hankkeessa voidaan puhua tietoaktivismista ja yhteistutkijuudesta. Tietoaktivismi korostaa kerätyn aineiston prosessointia, analysointia ja dokumentointia niin, että vaihe olisi mahdollisimman osallistava. Anonyymiä, tutkijan valitsemaa osaa aineistoa analysoitiin luottamuksellisesti myös moniammatillisissa ryhmissä kirjoitusprosessien yhteydessä. Kyse ei ole ainoastaan akateemisesta tutkimuksesta perinteisessä mielessä eikä dokumentaatiota toteuteta ainoastaan tieteellisen tutkimuksen kanavia hyödyntäen. Voidaan puhua kenttämenetelmistä, joissa tutkiva journalismi, osallistava sosiologia / nuorisotyön tutkimus ja taidelähtöiset otteet yhdistyvät omintakeiseksi tietoaktivismiksi. Hankkeessa sovellettiin erilaisia puhuttelevia lajityyppejä ja etsittiin raportoinnin uusia luovia ja moniäänisiä muotoja.

Tutkimusetiikka, tietoturva ja aineistojen arkistointi

Tutkimuksessa on noudatettu tutkimuseettisiä periaatteita (TENK 3/2019) ja aineistoja on käsitelty huolellisesti ja luottamuksellisesti. Tutkijoilla on yhteiset kenttätyön ohjeet. 

Aloitusvuosi:

2020

Lopetusvuosi:

2023