Kuva: Unsplash
Koronaviruksen leviämisen estämiseksi asetettujen rajoitustoimien vaikutukset lapsiin ja nuoriin ovat herättäneet viime viikkoina julkista keskustelua. On uumoiltu, että pandemian suurimmat vaikutukset lasten ja nuorten elämään syntyvät työttömyydestä, etäkoulusta ja harrastusten rajoittamisesta (Koronavirus iskee sivukoukuilla lapsiin ja nuoriin (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.), kolumni HS.fi:ssä 14.1.2021). Lienee selvää, että pitkän aikavälin vaikutusten arviointi on vielä liian aikaista, mutta kevään 2020 rajoitustoimien välittömämpiä reaktioita voidaan raportoida. Nuorisotutkimusverkoston nuorten hyvinvointia korona-aikana tarkasteleva Poikkeusolot -nuorten arki koronan keskellä -kirjoitussarja jatkuu kahdella tekstillä, joissa käännetään katse nuorten työvoimapalveluiden käyttöön ja palvelukokemuksiin sekä etäopetuksen koettuihin vaikutuksiin.
Työvoimapalvelut ovat pystyneet vastaamaan nuorten kasvaneeseen palvelutarpeeseen
Jenni Lahtisen ja Lotta Haikkolan kirjoituksesta Nuorten työvoimapalvelujen käyttö ja kokemukset palveluista korona-ajan ensimmäisen puolen vuoden aikana käy ilmi, että työvoimapalveluiden tarve on lisääntynyt korona-aikana.
Ikäryhmittäin tarkasteltuna näyttää siltä, että 18–21-vuotiaat vastaajat ovat käyttäneet työvoimapalveluita hieman enemmän kuin sitä vanhemmat, 22–25-vuotiaat vastaajat.
– Erityisesti suomenkielisten nuorten palvelujen käyttö on lisääntynyt verrattuna alkuvuodesta 2020 kerättyyn Nuorisobarometrin aineistoon”, kertoo akatemiatutkija Lotta Haikkola Nuorisotutkimusverkostosta.
Positiivista on, että lisääntyneestä palveluntarpeesta huolimatta työllisyyspalvelut ovat pystyneet vastaamaan palveluntarpeeseen. Tämä käy ilmi siitä, että kaikkiaan 90 prosenttia nuorista vastasi, että saatavilla olevat työvoimapalvelut ovat olleet riittäviä korona-aikana. Myös nuorten tyytyväisyys saamaansa palveluun oli vahvaa: palveluiden piiriin on pääsääntöisesti päästy nopeasti ja palvelu on vastannut tarpeeseen.
Etäopetuksen koetut vaikutukset jakaantuvat tasaisesti kielteisiin, neutraaleihin ja myönteisiin vaikutuksiin
Jenni Lahtisen, Lotta Haikkolan ja Eila Kauppisen kirjoituksesta ”Etäkoulu oli mukavaa ja sai enemmän vapaa-aikaa, yksinäisyys oli huono puoli” – Nuorten kokemukset etäopetuksesta korona-ajan alussa puolestaan käy ilmi, että koululaisista ja opiskelijoista hieman reilu kolmasosa on kokenut kevään 2020 etäopetukseen siirtymisen kielteisesti, kolmasosa myönteisesti ja hieman alle kolmannes on kokenut että etäopiskeluun siirtymisen vaikutukset eivät ole olleet erityisesti kielteisiä tai erityisesti myönteisiä.
Oppilaitoksittain tarkasteltuna näyttää siltä, että ammattikorkeakouluissa kielteisiä vaikutuksia on raportoitu eniten, kun taas toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa kielteisiä vaikutuksia on raportoitu vähiten. Erot oppilaitosten välillä kuitenkin katoavat, kun kielteisiä kokemuksia tarkastellaan yhdessä muiden taustamuuttujien kanssa.
– Tällöin voimakkain yhteys etäopetuksen kielteisillä kokemuksilla on yksinäisyyden kokemukseen sekä siihen, että nuori on kokenut sosiaalisia kontakteja koskevat rajoitustoimet negatiivisina, kertoo Nuorisotutkimusverkoston tutkija Jenni Lahtinen.
Tulos viittaa tarpeeseen jatkaa sekä etä- että lähiopetuksessa työtä sosiaalisten suhteiden tukemiseksi kaikilla koulu- ja opiskeluasteilla.
– Kun tarkastelemme koronan vaikutuksia nuorten elämään, onkin tärkeää huomioida koulutuksen ja siihen liittyvän vertaisulottuvuuden sekä aikuisten tarjoaman sosiaalisen tuen merkitys nuorten hyvinvointiin tässä ja nyt, mutta myös laajemmin kasvussa kansalaisuuteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen, muistuttaa Nuorisotutkimusverkoston tutkijatohtori Eila Kauppinen.
Tutkimukseen osallistui yhteensä 1001 nuorta
Poikkeusolot-kirjoitussarjassa raportoidaan Nuorisotutkimusverkostossa elokuussa käynnistyneen Tutkimus nuorten kokemuksista korona-aikana -hankkeen tulokset. Hankkeessa toteutettiin alkusyksystä 2020 puhelinhaastattelututkimus, johon osallistui yhteensä 1001 12–25-vuotiasta nuorta. Tulosten raportointi verkkojulkaisujen muodossa on keino tuoda tutkittua tietoa nuorten hyvinvoinnista ja sen vajeista keskelle poikkeusoloja, jollaisia Suomessa ei ole nähty vuosikymmeniin.
Lisätietoja
Lotta Haikkola, akatemiatutkija
lotta.haikkola@nuorisotutkimus.fi
044 4165 300
Jenni Lahtinen, tutkija
jenni.lahtinen@nuorisotutkimus.fi
044 416 5395
Eila Kauppinen, tutkijatohtori
eila.kauppinen@nuorisotutkimus.fi
044 416 5335
