Suomalaisten nuorten tulevaisuususko on viimeisimmän, vuoden 2024 Nuorisobarometrin mukaan heikentynyt. Futura-lehdessä julkaistusta vertaisarvioidusta tiedeartikkelista käy ilmi, että ympäristöorientoituneiden nuorten usko Suomen ja maailman tulevaisuuteen on pessimistisempi kuin muilla järjestöissä toimivilla nuorilla.
Ympäristöorientoituneiksi toimijoiksi tutkimuksessa määritettiin ne järjestöissä toimivat nuoret, jotka käyttävät yli 50 % itse arvioimastaan järjestötoimintaan kuluvasta ajastaan ympäristö- ja/tai ilmastoasioihin. Tällaiset nuoret kokevat muita järjestöissä toimivia nuoria vähemmän, että päättäjät kuulevat heidän edustamaansa järjestöä ilmastoasioissa. Lisäksi he haluavat enemmän vuoropuhelua tutkijoiden kanssa. Tulosten mukaan heikompaa tulevaisuususkoa selittää tietoisuus ilmastotieteen tuloksista ja uhkaskenaarioiden mahdollisuudesta, jotka ovat paitsi luettua, myös elettyä todellisuutta.
Kuvio 1. Suhtautuminen tulevaisuuteen -kysymysten tulokset ympäristöorientoituneiden nuorten ja muiden järjestössä toimivien nuorten suhteen tarkasteltuna. Kysely järjestöissä toimiville 15-29-vuotiaille nuorille (N = 95).
“Aiemmin tiedetyn mukaisesti kaikki vastaajat suhtautuivat omaan tulevaisuuteensa huomattavasti optimistisemmin kuin maailman tulevaisuuteen. Omaan tulevaisuuten suhtauduttiin myös optimistisemmin kuin Suomen tulevaisuuteen asuinmaana. Erot ovat tilastollisesti merkittäviä ympäristöorientoituneiden nuorten ja muiden erilaisissa järjestöissä toimivien nuorten välillä kysymyksissä liittyen Suomen tulevaisuuteen asuinmaana sekä maailman tulevaisuuteen ylipäänsä”, kertoo tutkimusprofessori Sofia Laine.
Artikkeli ”Nuorten ympäristötoimijuus, tulevaisuususko ja tutkijoiden kanssa käytävä vuoropuhelu” on julkaistu Tulevaisuuden tutkimuksen seuran (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) Futura-tiedelehden erikoisnumerossa, jonka teemana on Nuoret ja tulevaisuus – uusia maailmoja, tulevia tekijöitä.
Nuoret järjestötoimijat toivovat aktiivisempaa vuoropuhelua tutkijoiden ja päättäjien kanssa
Tutkimustuloksista selviää myös, että nuoret järjestötoimijat toivovat enemmän vuoropuhelua tutkijoiden ja päättäjien kanssa. Tyytymättömyyttä nuorten edustamien järjestöjen kuunteluun selittää poliittisten toimenpiteiden hitaus ja toisaalta vaatimus ympäristöpoliittisten toimenpiteiden laaja-alaisuudesta. Nuorille ympäristötoimijoille tiede ja tutkimus tarjoavat tietopohjaa toiminnalle. Tutkijoiden kanssa tehtävän yhteistyön myötä on mahdollista vahvistaa myös kokemusta solidaarisuudesta.
Artikkeli osallistuu keskusteluun nuorten ympäristötoiminnan luonteesta sekä pilotoi uudentyyppistä tapaa toteuttaa nuorten kanssatutkijuutta. Pääaineistona artikkelissa hyödynnetään loppukeväästä 2024 nuorilta järjestötoimijoilta kerätyn kyselyn tuloksia. Kysely toteutettiin Nuorisotutkimusseuran ja valtioneuvoston kanslian alaisen Nuorten luonto- ja ilmastoryhmän (NUOLI) (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) yhteistyönä. Yhteistyön tarkoituksena on vastata nuorten tiedontarpeisiin liittyen heidän vaativaan tehtävään edustaa nuoria ja tulevia sukupolvia ilmastoon ja ympäristöön liittyvässä kansallisessa politiikassa.
“Nuorisojärjestöjen yhteistyö päättäjien ja tutkijoiden kanssa on erinomainen tapa saada nuorten ääni kuuluviin ja opettaa nuorille tärkeitä taitoja, joita ei kouluissa välttämättä opi. Artikkelin kirjoittaminen tarjosi mahdollisuuden verkostoitua tutkijoiden kanssa. Järjestötyötä pitäisi tukea, eikä siitä pitäisi leikata. Nämä ovat tärkeitä väyliä nuorten elämässä, luovat tulevaisuususkoa ja vaikuttavat nuorten hyvinvointiin. Nuoret haluavat olla hidastamassa kehitystä, jossa maailma ympärillämme palaa”, kertoo Aaro Sariola, joka toimi NUOLI-ryhmässä sen ensimmäisellä toimintakaudella ja on yksi artikkelin kirjoittajista.
Nuorten tiedontarpeista lähtenyt tutkimusyhteistyö ja siinä yhdessä kerätty, analysoitu ja raportoitu kyselytutkimus oli yksi keskeisistä tekijöistä tutkimusprofessori Sofia Laineelle myönnetyn Vuoden tieteentekijä 2024 -tunnustuksen palkintoperusteluissa (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). Kyselytutkimuksesta muotoutunut osahanke kiinnittyy Laineen johtamaan Planetaarisen nuorisotutkimuksen tutkimusohjelmaan, jossa nuorten tiedontarpeisiin vastaaminen yhdessä nuorten kanssa ekokriisin ja kestävyysmurroksen ratkaisupyrkimyksissä nähdään keskeiseksi tutkimuksen teon tavaksi.
Tämän tuoreen aineiston rinnalla analysoitiin Nuorisotutkimusseuran NUTOPIA – tutkimushankkeessa vuonna 2020 tehtyjä ilmastotoimijanuorten reflektioita tulevaisuudesta ja yhteistyöstä sekä päättäjien että tutkijoiden kanssa (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
“Nuorten ilmasto- ja ympäristötoiminnassa on viiden vuoden aikana ollut muutoksia ja jatkuvuuksia. Artikkeli dokumentoi nuorten toiveita vuoropuhelusta tutkijoiden kanssa. Tähän tarpeeseen myös nuorisotutkimuksen on vastattava”, toteaa Nuorisotutkimusseuran vastaava tutkija Tomi Kiilakoski.
Artikkelin tiedot
Kiilakoski, Tomi & Laine, Sofia & Arkkila, Sarella & Horsmanheimo, Alisa & Sariola, Aaro & Happonen, Konsta (2025) ”Nuorten ympäristötoimijuus, tulevaisuususko ja tutkijoiden kanssa käytävä vuoropuhelu”. Futura 1/2025, 19–30.
Futura-lehden 1/2025 irtonumeron voi ostaa Lehtiluukku (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)-palvelusta. Lehti on tulossa avoimesti luettavaksi vuosi ilmestymisen jälkeen, arviolta kesäkuussa 2025.
Lisätietoa tutkimuksesta
Planetaarisen nuorisotutkimuksen tutkimusohjelmaan kuuluvaa Kyselytutkimus Nuorten ilmasto- ja luontoryhmän kanssa -osahanketta toteutetaan opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustuksella.
Nuorisotutkimusseuran ja NUOLI-ryhmän kyselytutkimuksesta on kirjoitettu useita vertaisarvioimattomia lyhyempiä tekstejä, jotka löytyvät osahankkeen kotisivulta. Osahankkeen kotisivulle lisätään myös vertaisarviointiprosessissa olevat tiedeartikkelit niiden julkistamisen jälkeen.
