Chatit ovat löytäneet paikkansa osana palvelukenttää nuorten keskuudessa. Verkkovälitteisen matalan kynnyksen chat-palvelun suosiosta kertoi yli 37 000 käytyä keskustelua nuorille suunnatussa Sekasin-chatissa vuoden 2023 aikana. Uusi tutkimus vie itsemurhaan liittyviin nimettömiin yhteydenottoihin.
Alix Helferin, Kati Katajan ja Tuuli Pitkäsen tutkimusjulkaisussa tarkastellaan, miten usein ja millä tavoin itsemurhaan liittyvät kysymykset nousevat esille nuorten anonyymeissä chat-keskusteluissa päivystäjien kanssa. Itsemurhaa käsittelevät anonyymit keskustelut tarjoavat ikkunan nuorten kokemiin kipupisteisin paljaimmillaan.
Artikkelin aineisto koostuu viiden kuukauden aikana käydyistä keskusteluista (n = 4030) Sekasin-chatissä, joista tutkijat tarkastelivat laadullisesti 62 keskustelua. Tutkimus kohdistui nuorten kuvauksiin itsetuhoisesta käyttäytymisestään ja palveluun ohjautumisen syistä epätoivon hetkellä.
Noin kolmasosassa analysoiduista keskusteluista mainittiin aiempi itsemurhayritys ja joka neljännessä itsemurhasuunnitelma. Monenlaisia syitä kerrottiin aikomukselle päättää oma elämä. Esitetyt syyt vaihtelivat pitkittyneistä mielenterveysongelmista koettuihin etäisiin vertaissuhteisiin sekä arvottomuuden ja ulkopuolisuuden tunteisiin.
Chatistä tukea ja ymmärrystä päivystävältä aikuiselta
Chat oli usein tukena risteyskohdissa, joissa nuori ei tiennyt, minne muuallekaan kääntyä. Kaikilla ei ollut aiempaa kosketusta terveydenhuoltojärjestelmään. Chatista sai myös tukea, kun tarjotut palvelut tuntuivat riittämättömiltä – muuta keskusteluapua oli tarjolla vasta viikkojen päässä. Chat-palveluun ohjattiin myös muista palveluista.
Itsemurhaan liittyvästä stigmasta kertoo edelleen se, että osalle nuorista itsetuhoisuudesta oli mahdollista avautua vain anonyymisti verkossa. Näin pyrittiin ylläpitämään myönteistä mielikuvaa omasta voinnista, sillä perhettä tai ystäviä ei haluttu rasittaa huonolla ololla. Myös kielteiset kokemukset mielenterveyspalveluissa ilmoitettiin avun hakemisen esteiksi. Nuoret kokivat, ettei heidän tuskaansa otettu tosissaan tai ensiapuun meneminen tuntui turhalta. Osa pelkäsi riittämätöntä avunsaantia, kuten käännytetyksi tulemista tai liian lyhyttä laitosjaksoa.
Chat-palvelun päivystäjät voivat tarjota tukea ja neuvontaa vakavissa tunne-elämän haasteissa. Itsemurhasta keskusteleminen vaatii ammattitaitoa ja voi olla kuormittavaa myös päivystäjälle. Chatit ovat luonteeltaan ennaltaehkäiseviä tukipalveluja, jotka eivät toimisi ilman laajaa vapaaehtoistyövoimaa.
Artikkeli:
Alix Helfer, Kati Kataja & Tuuli Pitkänen (2025). When Despair Takes Over: Suicide Conversations in an Online Counseling Chat Service for Youth (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). Child & Youth Services, 1–24. https://doi.org/10.1080/0145935X.2024.2437758 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Lisätietoja
Artikkeli kytkeytyy Ulos epätoivosta -tutkimuskonsortioon, jossa etsitään ratkaisuja nuorten huumekuolemien, itsemurhien ja vakavan väkivallan vähentämiseksi. Nuorisotutkimusseuran ja A-klinikkasäätiön työpaketissa pureudutaan palvelujärjestelmän katveisiin nuorten huumekuolemien, itsemurhien ja väkivaltakuolemien ehkäisyn näkökulmasta.
Tutkimusta tehtiin Nuorisotutkimusseurassa (STN no. 352603) osana Ulos epätoivosta -tutkimusta (STN no. 352600). Tutkimusta rahoitti strategisen tutkimuksen neuvosto, joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä sekä Euroopan Unionin osarahoittama ERASMUS + KA220-CHAT-YOUTH-hanke (2023-1-FI01-KA220-YOU-000153237).
Tutkimus linkittyy myös Chat-palvelut nuorten hyvinvoinnin tukena -tutkimukseen ja CHAT-YOUTH-hankkeeseen.
Kuva: Unsplash.
