Nuorten kokemuksia korona-aikana on tarkasteltu Nuorisotutkimusverkoston tutkimushankkeessa elokuusta 2020 lähtien. Hankkeen tuloksia on raportoitu Poikkeusolot – nuorten arki koronan keskellä -kirjoitussarjassa. Kuva: Unsplash.
Korona-ajan aiheuttama yhteiskunnallinen poikkeustila on jatkunut jo pitkälti yli vuoden. Pandemiajakson pitkittyessä on vahvistunut jaettu käsitys, että lapset ja nuoret ovat yksi pahiten rajoitustoimenpiteistä kärsineistä ryhmistä. Syksyn ja talven mittaan kritisoitiin yhä vahvemmin äänenpainoin rajoitustoimenpiteiden osumista näiden ryhmien arkeen ja palveluihin. Huoli pandemian jättämistä jäljistä kasvoi, kun tutkimustieto alkoi osoittaa huolen olevan aiheellinen.
Nuorisotutkimusverkosto pääsi opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) myöntämän erillisrahoituksen turvin tuoreeltaan tarkastelemaan nuorten kokemuksia korona-ajasta, kun Tutkimus nuorten kokemuksista korona-aikana -hanke käynnistyi ja tiedonkeruu 12–25-vuotiaille nuorille toteutettiin jo alkusyksyllä 2020. Tuolloin pandemia-aikaa oli Suomessa eletty vajaat puoli vuotta, joten tarkastelujakso kattoi kevään laajan yhteiskunnallisen sulkutilan ja sen jälkeisen, melko normaaleissa oloissa vietetyn kesän. Tutkimushankkeen tuloksia on raportoitu Poikkeusolot – nuorten arki koronan keskellä -verkkokirjoitusten sarjassa loppuvuodesta 2020 lähtien. Viimeiset sarjan julkaisut ilmestyvät vielä ennen kesälomakautta.
Jo varhaisessa vaiheessa, ensimmäisiä tuloksia raportoitaessa alettiin nähdä tärkeäksi seurantatiedon kerääminen nuorten korona-ajan kokemusten seuraamiseksi. Korona-aika ei päättynytkään epidemiatilanteeltaan helpompaan kesään, vaan pitkittyi ja paheni syksyn ja talven mittaan aiheuttaen yhä pitkäkestoisempia rajoitustoimia lasten ja nuorten elämään. Jatkotutkimuksen merkitys tiedostettiin myös opetusministeriössä, josta myönnettiin keväällä 2021 Nuorisotutkimusverkostolle lisärahoitus uuden tiedonkeruun toteuttamiseksi ja sen selvittämiseksi, miten nuoret ovat pandemiatilanteen kokeneet. Rajoitustoimenpiteiden jatkuminen merkitsi monille jatkoa etäopiskelulle ja harrastustoiminnan keskeytyksille. Moni nuoruuteen liittyvä tapahtuma jäi kokematta, opinnot häiriintyivät ja pitkittynyt sosiaalinen eristäytyneisyys muovasi elämänvaihetta, johon vapaa-ajanvietto kavereiden kanssa leimallisesti kuuluu. Vaikutukset ovat kuitenkin kohdistuneet nuoriin epätasaisesti riippuen muun muassa asuinpaikasta ja ikävaiheesta.
Tuloksia päästään raportoimaan syksyllä
Tutkimuksen jatkorahoituksen varmistuttua aineistonkeruuseen ryhdyttiin ripeästi ja puhelinhaastatteluja on päästy toteuttamaan jo toukokuun mittaan. Aineistonkeruu jatkuu juhannuksen tienoille ja tuloksia päästään raportoimaan syksyllä 2021. Myös tulevat tutkimusraportit julkaistaan muun muassa nopeasti saatavilla olevina verkkoversioina, joiden kirjoittajina toimivat Nuorisotutkimusverkoston tutkijat. Tarkasteltavia teemoja ovat alustavasti esimerkiksi nuorten vapaa-aika, sekä yksinäisyyden ja etäopetuksen kokemukset.
Näitä kahta korona-aikana kerättyä aineistoa täydentävät alkuvuonna 2020, juuri ennen koronapandemian puhkeamista kerätyt Nuorisobarometrin 2020 ja Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksen 2020 aineistot, joissa on tarkasteltu nuorille suunnattuja palveluja sekä lasten ja nuorten harrastamista ja vapaa-aikaa. Nämä ennen koronaa ja pandemiatilanteen eri aikoina kerätyt aineistot muodostavat tutkimuksellisesti erittäin kiinnostavan aikasarjan, joka mahdollistaa nuorten korona-ajan kokemusten tarkastelun ennen poikkeustilaa ja sen pitkittyessä.
Lisätiedot
Tutkimuspäällikkö Tuuli Pitkänen
Nuorisotutkimusverkosto
tuuli.pitkanen@nuorisotutkimus.fi
puh. 041 517 8678
Tutkija Jenni Lahtinen
Nuorisotutkimusverkosto
jenni.lahtinen@nuorisotutkimus.fi
puh. 044 416 5395
