Nuorisotutkimuksen kansainvälinen tiedelehti Youth and Globalization (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) on julkaissut planetaariseen nuorisotutkimukseen ja nuorten ympäristötunteisiin keskittyvän teemanumeron. Planetary Youth Research and Young People’s Eco-Emotions (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) -teemanumeron vastaavina päätoimittajina ovat toimineet Nuorisotutkimusseuran tutkimusprofessori Sofia Laine ja dosentti Panu Pihkala, joka työskentelee kevään 2026 Nuorisotutkimusseurassa erikoistutkijana. Teemanumero sisältää kuusi vertaisarvioitua artikkelia sekä teemanumeron toimittaneiden johdantotekstin (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). Johdantoteksti sekä kaksi artikkeleista on avoimesti verkosta ladattavissa.
Teemanumeron artikkelit
Kate Tilleczek, Pablo Aranguiz Mesias, Deborah MacDonald, Felipe Mantoya, James Stinson, Roxanne Cohen, Kasia Lujan ja Lee McLoughlin käsittelevät artikkelissaan monipaikkaisen kanssatutkimusprojektin tuloksia. Heidän laaja tutkimushankkeensa Partnership for Youth and Planetary Wellbeing (suom. “Kumppanuus nuorten ja planetaarisen hyvinvoinnin puolesta”) pyrkii rakentamaan vahvasti moniroolisia, yhteistyöhön perustuvia tutkimusympäristöjä nuorten kanssa ekokriisiin vastaamiseksi ja kestävämmän tulevaisuuden hahmottamiseksi ympäri maailmaa. Artikkelissaan he kuvaavat ”nuorten hyvinvoinnin sosiaalisen ekologian viitekehyksen” sekä useita nuoriso-keskeisiä, osallistavia ja antikolonialistisia tutkimuskäytäntöjään.
Kirsi Pauliina Kallio, Benjamin Bowman ja Vilhelmiina Vainikka tutkivat elettyä planeetaarista kansalaisuutta lukioympäristöissä Isossa-Britanniassa ja Suomessa. Monipaikkaisen tutkimuksensa avulla he analysoivat (pois)oppimisen prosesseja formaalin ja non-formaalin oppimisen ympäristöissä ekologisten kriisien aikakaudella. Empiirisen työnsä kautta kirjoittajat tutkivat dekolonisoivan oppimisen mahdollisuuksia, ja korostavat aikuisten vastuuta tarjota nuorille erilaisia mahdollisuuksia kokea erilaisia kuuluvuuden ja toimijuuden muotoja monikansallisissa ja monilajisissa yhteisöissä.
Juni Sinkkosen ja Irmeli Mustalahden avoimesti luettava artikkeli lisää ymmärrystä nuorten ympäristöaktivistien identiteeteistä luokittelujen avulla. Heidän tutkimuksestaan selviää kuinka aktivistien identiteetit ovat jatkuvan neuvottelun kohteena ja kuinka aktivistien erilaiset identiteettiluokat voivat esiintyä rinnakkain samassa henkilössä. Tutkimuksen käytännön merkitys on muun muassa se, että se tukee aktivisteja pohtimaan identiteettiään ja toimintatapojaan. Tutkimus valottaa myös aktivismin negatiivisia konnotaatioita julkisessa keskustelussa ja kannustaa monipuolisempaan puheeseen aktivismista. Lisätietoja artikkelista myös Itä-Suomen yliopiston uutisesta (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
Syafiqah Abdul Rahimin artikkeli on tärkeä puheenvuoro planeetaarisesta hyvinvoinnista alkuperäiskansojen näkökulmasta. Hän analysoi kolonialismin ja systeemisten eriarvoisuuksien vaikutuksia Malesian alkuperäiskansoihin kuuluvien nuorten ilmastotoimintaan. Tutkimuksessa tarkastellaan muun muassa, miten historialliset ja jatkuvat epätasa-arvoisuuden mallit vaikuttavat yhteisöjen kykyyn ajaa ilmasto-oikeudenmukaisuutta. Keskittymällä alkuperäiskansojen nuorten ääniin ja näkökulmiin dekolonialistisella feministisellä lähestymistavalla, artikkeli päätyy korostamaan ympäristötunteiden ja toivon merkitystä kulttuurikeskeisissä muutosstrategioissa.
Myös Aki Lintumäen avoimesti luettavassa artikkelissa pohditaan ympäristötunteiden käsittelyn ja toivon ylläpitämisen merkitystä nuorten parissa. Tässä artikkelissa teemoja lähestytään nuorten ekososiaalisen osallistumisen edistämiseen sosiaalisesti sitoutuneen taiteen ja uuden materialistisen lähestymistavan avulla. Artikkeli kuvaa Suomessa toteutettua, ympäristöteemoihin keskittyvää yhteisötaideprojektia. Tässä toimintatutkimuksessa korostuu yhteiskunnallisesti sitoutuneen taiteen potentiaali nuorten ekososiaalisen osallistumisen vahvistamisessa.
Peter Kelly, Seth Brown ja James Goring analysoivat artikkelissaan nuorten erilaisia emotionaalisia reaktioita käynnissä olevan geologis-ilmastollisen aikakauden, holoseenin, romahtamiseen. Heidän äskettäinen skenaariosuunnitteluprojektinsa osoittaa, että tällainen tulevaisuustyöskentely mahdollistaa nuorisotutkijoiden yhteistyön nuorten kanssa ”vihamielisen tulevaisuuden” heikentämiseksi sekä ”radikaalin toivon politiikan” kehittämiseksi. He päätyvät korostamaan, kuinka tärkeää on tukea nuorten polkua kohti vahvempaa sitoutumista keskinäiseen ja monilajiseen vastuuseen sekä huolenpitoon. He korostavat tulevaisuuden kartoittamisen ja siihen valmistautumisen hyödyllisyyttä kasvavana teemana nuorisotutkimuksessa.
Teemanumeron tiedot
Youth and Globalization (2025) Planetary Youth Research and Young People’s Eco-Emotions (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). Vol. 7, no 2.
