Uusi julkaisu vahvistaa aiempien tutkimusten havaintoja, joiden mukaan erityisesti tyttöjen hyvinvointi vaikuttaa korona-aikana heikentyneen. Kuva: Katja Tiilikka.
Nuorisotutkimusverkoston julkaisema nuorten arkea ja hyvinvointia korona-aikana tarkasteleva kirjoitussarja jatkuu nuorten yksinäisyyden kokemuksia tarkastelevalla kirjoituksella. Aihetta käsiteltiin myös joulukuussa 2020 ilmestyneessä Näkökulma-tekstissä, joka nojasi syksyllä 2020 kerättyyn aineistoon. Nyt ilmestyvässä kirjoituksessa aineistona on käytetty alkukesällä 2021 kerättyä uutta aineistoa, mikä mahdollistaa yksinäisyyden kokemuksissa tapahtuneiden muutosten tarkastelun koronatilanteen pitkityttyä.
Vertailut aineistojen välillä osoittavat yksinäisyyden kokemusten kasvaneen tarkastelujakson, syksyn 2020 ja alkukesän 2021, välillä. Yksinäisyyden kokemukset olivat lisääntyneet erityisesti tyttöjen sekä 20–24-vuotiaiden nuorten keskuudessa. Tulos vahvistaa aiempien tutkimusten havaintoja siitä, että erityisesti tyttöjen hyvinvointi näyttää korona-aikana heikentyneen.
Sosioekonomisten erojen huomioiminen pandemian jälkihoidossa tärkeää
Tutkijat selvittivät logistisen regressiomallin avulla myös eri taustamuuttujien yhteyttä yksinäisyyden kokemuksiin. Suurentunut riski yksinäisyyden kokemuksiin oli esimerkiksi yksin asuvilla sekä niillä nuorilla, joilla oli kokemus harrastuksen keskeytymisestä tai etäkoulusta. Opiskelevilla (lukio, ammatillinen oppilaitos tai yliopisto) nuorilla oli suurentunut riski kokea yksinäisyyttä verrattuna palkkatyössä oleviin.
Yksinäisyyden kokemisen riskiä kasvatti myös heikompi toimeentulo. Yhteys on tunnettu aiemmastakin tutkimuksesta: pienituloiset ja ongelmia tulojen riittävyyden kanssa kokevat kohtaavat muita ryhmiä useammin myös yksinäisyyden kokemuksia. Normaalien kouluissa ja työpaikoilla tapahtuvien arkikohtaamisten väheneminen saattaa kärjistää tilannetta, mikäli mahdollisuuksia kavereiden tai läheisten tapaamiseen ei rahan riittävyyden vuoksi ole. Nuorten sosioekonomisten erojen huomioiminen korona-ajan toipumistoimissa onkin tärkeää.
Kirjoitussarja tarjoaa arvokasta seurantatietoa nuorten kokemuksista pandemian aikana
Kirjoitus on osa Nuorisotutkimusverkoston Tutkimus nuorten kokemuksista korona-aikana -hanketta, jonka tulokset raportoidaan marraskuussa 2020 käynnistyneessä Poikkeusolot – nuorten arki koronan keskellä -kirjoitussarjassa. Sarja tarjoaa arvokasta seurantatietoa nuorten kokemuksista pitkittyneessä pandemiatilanteessa ja sen jälkihoidossa.
Hankkeessa seurataan nuorten kokemuksia toistuvin aineistonkeruin. Ensimmäinen aineisto kerättiin tuoreeltaan elokuussa 2020, kun pandemia-aikaa oli takana vasta joitakin kuukausia. Toinen aineistonkeruu toteutettiin alkukesästä 2021 ja nyt ilmestyvät, sarjan toisen vaiheen tekstit nojaavat pääosin tähän aineistoon. Kolmas aineistonkeruu on juuri valmistunut ja sen tuloksia päästään raportoimaan ensi vuoden puolella.
Lue kirjoitus:
Nuorten yksinäisyyden kokemukset lisääntyivät korona-aikana
Kirjoittajat: Eila Kauppinen & Jenni Lahtinen & Lotta Haikkola
Lisätiedot
Jenni Lahtinen, tutkija
jenni.lahtinen@nuorisotutkimus.fi
puh. 044 416 5395
KTM, FT, tutkijatohtori Eila Kauppinen
eila.kauppinen@nuorisotutkimus.fi
puh. 044 416 5335
Akatemiatutkija Lotta Haikkola
lotta.haikkola@nuorisotutkimus.fi
puh. 044 416 5300
Tutkitun tiedon teemavuosi 2021
Kirjoitukset ilmestyvät Näkökulma-sarjan alaisuudessa, joka on osa Tutkitun tiedon teemavuoden 2021 toimintaa. Teemavuosi kokoaa yhteen tapahtumia ja tekoja, joiden avulla muodostuu monipuolinen kuva tutkitusta tiedosta ja sen roolista esimerkiksi yksilön hyvinvoinnin ja yhteiskunnan toiminnan kannalta.
