Lastenlehdet mullistivat suomalaisen lehdistökentän 1800-luvun jälkipuoliskolla. Ne edistivät merkittävällä tavalla kansan ja sivistyneistön luku- ja kielitaitoa sekä lukemiskulttuuria aikakautena, jolloin maallisen kirjallisuuden julkaiseminen oli vasta laajemmin alkamassa. Varsinkin suomenkielisten lehtien fakta- ja fiktiotekstit toivat täysin uusia tuulia suomalaiseen julkaisukenttään. Nämä lehdet ovatkin unohdettu osa kansansivistyksen alkuvaiheita, ilmenee ensimmäisestä suomalaisesta lastenlehtihistoriasta, Niklas Bengtssonin Järki hyvä herätetty, valistus on viritetty: Lasten- ja nuortenlehtien synty ja kehitys 1800-luvulla. Lähes 400-sivuisen kirjan on julkaissut Nuorisotutkimusseura.
Kansakunnan keskeiset kulttuuripersoonat edistivät lastenlehtiä 1800-luvun jälkipuoliskolla. Esimerkiksi August Ahlqvist, Rafaël Hertzberg, Julius Krohn, Kaarle Krohn, Rietrikki Polén ja Eero Salmelainen avustivat lastenlehtiä. Jopa Paavo Cajander, J. H. Erkko, K. J. Gummerus ja Werner Söderhjelm kirjoittivat lasten- ja nuortenlehtiin. Parhaimmillaan 1800-luvun lastenlehdet myös houkuttelivat aikansa etevimmät kuvataiteilijat kuvittajikseen. Esimerkiksi 1880-luvulla julkaistun Ljungblomman-lehden kuvittajiin kuuluivat mm. Jac. Ahrenberg, Adolf von Bencker, Gunnar Berndtson, Oscar Kleineh, Frans Maexmontan, Hjalmar Munsterhjelm, Helene Schjerfbeck ja Victor Westerholm. Järki hyvä herätetty, valistus on viritetty -teos tarjoaa runsaasti uutta tietoa näiden aikakauden kulttuuripersoonien työstä.
Aikakauslehdistö on kiitollisuudenvelassa lastenlehti Eoksen valitsemalle visuaaliselle linjalle
Suomen ensimmäinen lastenlehti, vuonna 1853 perustettu ruotsinkielinen Eos muutti aikakauslehdistön kentän, sillä se oli ensimmäinen todella runsaasti kuvitettu lehti Suomessa. Eoksen merkitys suomalaiselle lastenkirjallisuudelle oli mullistava –se aloitti täysin uuden lastenkirjallisuuden julkaisutyypin ja vaikutti merkittävällä tavalla myös aikuisille suunnattujen aikakauslehtien visuaalisen linjan kehittymiseen. Eos ja ensimmäiset suomenkieliset lasten- ja nuortenlehdet saavat kirjassa erityishuomion uranuurtajan asemansa takia.
– Eos ja muutamaa vuotta myöhemmin julkaistut ensimmäiset suomenkieliset lasten- ja nuortenlehdet loivat pohjan institutionaaliselle lasten- ja nuortenkulttuurillemme. 1800-luvulla perustettiin lähes 60 painettua suomalaista lasten- ja nuortenlehteä, kun amerikansuomalaiset lehdet luetaan mukaan. Niiden lisäksi tehtiin käsin kirjoitettuja lehtiä, joihin kuuluivat mm. konventti-, koulu- ja luokkalehdet, kertoo historiateoksen kirjoittanut Niklas Bengtsson.
Eos ja myöhemmät ruotsin- ja suomenkieliset lehdet tarjosivat julkaisufoorumin muun muassa Zachris Topeliukselle, joka kehitti lastenkirjallisuutta saduillaan, kertomuksillaan, runoillaan ja näytelmillään. Lastenlehtien kautta hänen tekstinsä päätyivät ulkomaisiin julkaisuihin ja kotimaisiin kirjoihin. Topelius olikin merkittävin 1800-luvun lastenlehtiaktivisti. Hän kirjoitti lasten- ja nuortenlehtiin peräti viiden vuosikymmenen ajan.
Naiset astuivat esiin 1870-luvulta lähtien
Lasten- ja nuortenlehdet olivat aluksi vahvasti miesten toimittamia ja avustamia. Ensimmäinen naisen toimittama lehti oli 1860-luvulla julkaistu osittain kaksikielinen Mielikki, jota toimitti O. Augusta Lundahl. Ensimmäiset suomenkielisen lastenlehden naistoimittajat tarttuivat haasteen 1870-luvulla, kun Ida Godenhjelm ja Minna Lindroos ryhtyivät toimittamaan Pääskystä. Heidän jalanjälkiään seurasivat mm. Alexandra Gripenberg, Toini Topelius, Vera Hjelt ja Alli Trygg-Helenius.
Teoksen tiedot
Niklas Bengtsson: Järki hyvä herätetty, valistus on viritetty: Lasten- ja nuortenlehtien synty ja kehitys 1800-luvulla. Nuorisotutkimusverkoston/Nuorisotutkimusseuran julkaisuja 248, 2024. Sarja: Kenttä, ISSN 1799-9219, ISBN 978-952-372-035-0, nid., 398 s. Hinta 34 euroa.
Kirjan voi ostaa esim. Tiedekirjasta (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (Snellmaninkatu 13, Helsinki, ja verkkokauppa) ja Rosebud Booksista (Rosebud Sivullinen, Kaisaniemenkatu 5, Helsinki). Sen voi tilata myös kirjakauppoihin.
Lisätiedot
Niklas Bengtsson
Tietokirjailija
niklas1.bengtsson@gmail.com