Toimintaympäristön kuvaus

Nuorisotutkimusseura toimii tutkimuksen, kustannustoiminnan ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen osa-alueilla tieteen, nuorten parissa tehtävän käytännön työn ja päätöksenteon rajapinnoissa. Nuorisotutkimusseuran toiminta perustuu akateemisen perustutkimuksen vahvalle osaamiselle sekä taidolle toteuttaa sen pohjalta soveltavaa tutkimusta, julkaisutoimintaa ja yhteiskunnallista vaikuttamista.

Hahmotamme Nuorisotutkimusseuran kannalta kolme keskeistä toimintaympäristöä:

Tutkimus- ja kehittämisympäristö

Nuorisotutkimusseura toimii tutkimus- ja tiedontuotannon tehtävissä kansallisesti ja kansainvälisesti. Tällä kentällä operoivat myös muun muassa:

• yliopistot ja ammattikorkeakoulut
• tutkimuslaitokset ja sektoritutkimuslaitokset
• järjestöt ja niiden tiedontuotanto
• kaupunkien ja kuntien tiedontuotanto
• ajatuspajat ja kaupalliset tutkimus- ja selvitystoimijat.

Nuorisotutkimusseuralla on vakiintunut asema pitkäaikaisena ja akateemiseen osaamiseen pohjautuvana tiede- ja tutkimusorganisaationa ja yhteiskunnallisena vaikuttajana. Nuorisotutkimusseuran rooli osana tutkimus- ja tiedontuotannon kenttiä on monipuolinen. Tutkimus- ja kehittämistyössä tarvitaan jatkuvaa toimintaympäristön muutosten seuraamista ja arviointia sekä kykyä sopeutua muutoksiin. Toimintaympäristö on suuressa muutoksessa. Muutoksista huomionarvoisia ovat:

1. rahoituksen väheneminen ja uudelleen suuntaaminen
2. kilpailijoiden määrän ja tason kasvaminen
3. digitalisaation jatkuva muutos ja sen tuomat vaatimukset, jotka vaikuttavat mm. toimintakulttuuriin sekä tiedon avoimen saatavuuden vaatimukseen sekä
4. rahoitusten käytön sisällöllisen ohjaavuuden lisääntyminen

Nuorisotutkimusseuran on tärkeä tunnistaa omat, edellä kuvatut vahvuutensa ja keskittää voimavarat niiden kehittämiseen muuttuvassa toimintaympäristössä.

Suomalainen nuorisopoliittinen ympäristö

Tunnistamme laajoja, yhteiskunnallisia muutoksia, jotka vaikuttavat nuoriin ja sitä kautta nuorisopolitiikkaan. Tällaisia ovat esimerkiksi nuorten elämään ja elinehtoihin vaikuttavat ilmastonmuutos, sodat ja epidemiat sekä työn murros, maahanmuutto ja muuttoliike sekä lisääntyvä polarisaatio.  Tämän ympäristön merkitys on keskeinen jo siitä syystä, että keskeinen osa Nuorisotutkimusseuran rahoituksesta tulee nuorisotyön valtion budjetista. Toinen tämän ympäristön merkitystä perusteleva syy on, että nuorisoalaa oletetaan kehitettävän nuorisoalan hallinnon, nuorisotutkimuksen sekä nuorisotyötä tekevien yhteistyönä, mutta myös nuorten ja heidän järjestöjensä kautta ja kanssa. Tässä kontekstissa keskeisiä vuoropuhelun tahoja ovat:

• nuorisotyötä toteuttavat ja hallinnoivat tahot
• nuorisoalan hallinnolliset toimijat, kuten opetus- ja kulttuuriministeriö, aluehallintovirasto ja valtion nuorisoneuvosto
• muut nuorisoalan toimijat
• nuoret.

Nuorisotutkimusseuran rahoituksen kivijalka on OKM:n yleisavustus. Suomalaisen nuorisopolitiikan kontekstissa onkin huomioitava asetus (616/2023), jonka valtioneuvosto on antanut nuorisotyöstä ja -politiikasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta¹. Keskeisin muutos on kohta, jossa määritellään järjestön toiminnan merkitystä ja vaikuttavuutta suhteessa nuorisotyöhön ja -toimintaan² sekä sen painottamista, miten toiminta vastaa nuorten ajankohtaisiin tarpeisiin, millaiset mahdollisuudet nuorilla on vaikuttaa järjestön toimintaan sekä millaista yhteiskunnassa hyödynnettävää osaamista nuoret saavat järjestössä toimiessaan. Asetus koskettaa Nuorisotutkimusseuraa järjestönä ja haastaa sitä auttamaan tehtävässä muita nuorisoalan toimijoita tutkimuksen kautta.

Laajempi yhteiskuntapoliittinen ympäristö

Tämä ympäristö on perinteisesti ollut Nuorisotutkimusseuralle keskeinen. Laajempina yhteiskunnallisina muutoksina edellä mainittujen lisäksi näemme yhteiskunnan ja politiikan polarisoitumisen sekä julkisen vihapuheen lisääntymisen ja teknologinen kehittymisen ja digitalisaation. On oleellista, että Nuorisotutkimusseura ovat mukana keskustelemassa yhteiskuntapolitiikan nuorisopoliittisista ulottuvuuksista, tarvittaessa kriittisestikin, ja tuomassa näkökulmia nuoria koskevaan päätöksentekoon. Tämän osalta on myös syytä kiinnittää huomiota mediaympäristön muutoksiin, tutkijoiden asemaan mediakeskustelijoina ja sosiaalisen median sukupuolittuneeseen vihapuheeseen.

Strategiaa kirjoitettaessa on epäselvää, miten Suomen uuden hallituksen nuoriin ja nuorten elämään sekä nuorisotyöhön ja -tutkimukseen liittyvät painotukset ja toimenpiteet tulevat vaikuttamaan edellä kuvattuihin kolmeen toimintaympäristöön ja Nuorisotutkimusseuran toimintaan käytännössä. Seuran toiminnan kannalta keskeisiä kysymyksiä tämän osalta ovat, miten hallitusohjelmaan kirjatut painotukset ja leikkaukset näkyvät nuorisoalan ja -tutkimuksen rahoituksessa ja millainen tulee olemaan Valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma (Vanupo), käynnistyykö esimerkiksi uuden hallitusohjelman myötä uusia nuorisoalan osaamiskeskuksia ja onko Nuorisotutkimusseuralla mahdollisuus osallistua niissä tutkimusten toteuttamiseen, kuten olisi toivottavaa. Strategian tarkoituksena on kuitenkin katsoa myös pidemmälle tulevaisuuteen ja tarkastella nuorisotutkimusta, toimintaympäristöjä ja niihin liittyviä yhteyksiä myös yli Suomen hallituskausien.

Toteutamme tehtäväämme yllä kuvatuissa kolmessa toimintaympäristössä kotimaan lisäksi Euroopassa ja globaalisti. Nuorisotutkimusseura osallistuu aktiivisesti eurooppalaisen nuorisopolitiikan Youth Partnership asiantuntijaelimiin (EKCYP ja PEYR) sekä ylläpitää Suomen osuutta Youth Wiki tietokannassa. Nuorisotutkimusseuralla on erittäin vahva asema Euroopan Unionin ja Euroopan neuvoston nuorisotutkimuksen ja nuorisotiedon yhteistyöprosesseissa ja tässä asemassa olemme motivoituneita jatkamaan myös tulevaisuudessa. Nuorisotutkimusseura on myös kurottanut globaaliin – viime aikoina myös planetaariseen – nuorisotutkimukseen tehden yhteistyötä muun muassa Pohjois-Afrikan nuorisotutkijoiden kanssa ja toimimalla globaaleissa tiedeverkostoissa (mm. Maailman sosiologiayhdistys ISA). Kansainvälistä tiedetoimintaa ovat muun muassa kansainvälinen akateeminen ja tieteellinen julkaiseminen ja osallistuminen kansainvälisiin tiedekonferensseihin ja verkostoihin sekä hanketoiminta, kuten EU-rahoitteiset tutkimus- ja kehittämishankkeet.

Kestävyysmurroksen, ilmastohätätilan ja luontokadon aikakaudella Nuorisotutkimusseura haluaa rohkeasti katsoa nuoruutta myös monilajisesti (more-than-human), ymmärtäen monitieteisyyden olevan tärkeässä roolissa aikamme suurten haasteiden ratkomiseksi ja nuorten sukupolvien hyvinvoinnista huolehtimiseksi.

Päivittämme ja kehittämme nuorisotutkimuksen käsitteistöä sekä menetelmiä, jotta tutkimuksemme vastaisi yhä paremmin muuttuviin planetaarisiin ja paikallisiin olosuhteisiin ja haasteisiin.

Tärkein pääomamme on asiantunteva, osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilökunta. Korona-aika muutti monin tavoin työn tekemisen tapoja ja käytäntöjä. Toimintaympäristön muutoksien myötä taloudellinen epävarmuus on lisääntynyt. Nuorisotutkimuksen kentällä on Nuorisotutkimusseuran alkuaikoihin verrattuna monia uusia toimijoita ja kilpailu parhaista osaajista on kovaa. Meidän on kiinnitettävä erityistä huomiota henkilökunnan hyvinvointiin ja mahdollisuuksiin kehittyä työssään sekä luottamuksen rakentamiseen yhteisössämme, jotta työntekemisen puitteet tukevat monipaikkaista, maantieteellisesti laajalle sijoittunutta ja verkostoitunutta työyhteisöämme ja meillä on jatkossakin sopivimmat asiantuntijat työntekijöinämme hallinnossa, viestinnässä ja tutkimuksessa,

Monitieteinen nuorisotutkimus tuottaa tietoa nuorten näkemyksistä, kokemuksista ja hyvinvoinnista, rakentaa perustaa sille, että tietoa nuorista, nuoruudesta ja nuorten elämästä voidaan välittää yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksenteon tueksi. Jatkuvaa uuden tutkimustiedon tuottamista tarvitaan, koska jokainen sukupolvi on erilainen ja maailma ympärillämme on jatkuvassa muutoksessa.

Viitteet

1. Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta, 616/2023 (Finlex, viitattu 30.3.2023.)
2. Nuorisotyöllä laissa tarkoitetaan nuorten kasvun, itsenäistymisen ja osallisuuden tukemista yhteiskunnassa ja nuorisotoiminnalla nuorten omaehtoista toimintaa. Nuorisolaki, 21.12.2016/1285 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (Finlex, viitattu 23.8.2023).