Nuorilla on oikeus ja tarve ottaa omaa tilaa julkisessa tai puolijulkisessa kaupunkitilassa vapaa-ajallaan muun muassa hengailun muodossa. Hengailu, joutilaisuus ja vapaa, aikatauluttamaton oleminen ovat tärkeitä tekijöitä nuorten kestävän hyvinvoinnin takaajina. Se, mikä aikuisille saattaa näyttäytyä tarpeettomana ajanhukkana, voi olla nuorille erittäin arvokasta ja tärkeää ajankäyttöä. Julkisen ja puolijulkisen tilan monimuotoinen käyttö onkin nähtävä rikkautena ja nuorten hengaileminen tarpeellisena, nuorten hyvinvointia edistävänä toimintana. Julkisuudessa on nuorten läsnäolosta kaupunkitilassa puhuttu viime aikoina leimallisen kielteiseen sävyyn. Nuorilla on silti yhtäläinen oikeus kokoontua porukoissa kaupunkitilaan viettämään ennalta suunnittelematonta vapaa-aikaa siinä kuin muillakin ikäryhmillä. Olisikin toivottavaa, että yhteiskunnallisessa keskustelussa tunnustettaisiin laajemmin kaupunkitilassa hengailun tärkeys erityisesti nuoruudessa.
Nuorten liikkumiselle ryhmänä on myös turvallisuusnäkökulmasta kumpuavia perusteita: vihapuhe, fyysinen päälle käynti, seksuaalinen häirintä julkisessa tilassa tai joukkoliikennevälineissä on arkipäivää monelle nuorelle. On myös muistettava, ettei koti ole kaikille nuorille turvallinen paikka. Myös oman tilan ja rauhan puute saa nuoria hakeutumaan viettämään vapaa-aikaa kaupunkitilassa, jossa jalkautuvat nuorisotyöntekijät voivat tarjota heille välittävän aikuisen apua ja tukea.
Peräänkuulutamme yhteistä huolenpitoa nuorista ja heidän hyvinvoinnistaan, jolla tarkoitamme kaikkien kaupunkitilassa liikkuvien aikuisten vastuuta väkivaltaan, syrjintään ja rasismiin puuttumisesta. Korona-aikana aikuisyhteiskunnan tiukentunut suhtautuminen nuorten ryhmittymiin on purettava ja tunnistettava vertaisten kanssa oleskelemisen tärkeys, sanoo yksi tutkimushankkeen johtajista, Nuorisotutkimusverkoston tutkimusprofessori Sofia Laine.
Tiedot ilmenevät Helsingin kaupungintalolla keskiviikkona 15.3. julkaistavasta Nuoruus korona-ajan kaupungissa -tutkimuksesta. Tutkimuksessa on tarkasteltu, missä ja miten nuoret 2020-luvun ja korona-ajan kaupunkiympäristöissä liikkuvat. Keskeisiä teemoja ovat niin ikään nuorten keskuuteen ja heidän ympäristöihinsä jalkautuva nuorisotyö sekä erilaiset huolet – niin nuoriin liitetyt, kuin nuorten itsensä kokemat. Tutkimus on toteutettu yhteistyössä Nuorisotutkimusverkoston, pääkaupunkiseudun kaupunkien ja Tampereen kaupungin kanssa.
Jalkautuva nuorisotyö kohtaa nuoria kaupunkitilassa
Kun moni muu toiminta ja työskentely siirtyi korona-ajan alussa etäyhteyksiin, tarve kasvokkaiselle työlle lisääntyi ulkotiloissa. Jalkautuvat nuorisotyöntekijät olivat yksi harvoista ammattiryhmistä, joka kohtasi nuoria kireimpienkin rajoitustoimenpiteiden aikana. Kaupunkitilaan jalkautuvat nuorisotyöntekijät pystyvät kohtaamaan nuoria ja nuorten ryhmiä kasvotusten, tunnistamaan heidän tilanteitaan ja tarpeitaan sekä tarjoamaan tapauskohtaisesti yksilöllistä tukea sen tarpeessa oleville nuorille. Kohtaamiset vaihtelevat arkisesta moikkailusta huoleen perustuvaan puuttumiseen.
Koronaelpymisessä pitää erityisesti huomioida kohtaamisten tärkeys: sekä nuorten ja ammattilaisten väliset että nuorten keskinäiset kohtaamiset, vuorovaikutus ja vertaisuus. Rajoitusten päättymisen jälkeinen arki on syytä rakentaa aikaisempaa moniulotteisemmalle ymmärrykselle nuorten tarpeista, toteaa hankkeen toinen johtaja, tutkijatohtori Eila Kauppinen.
Tutkimus osoittaa tarpeen moniammatilliselle ja kuntarajat ylittävälle yhteistyölle nuorten palveluiden toteuttamisessa. Korona-aika vahvisti moniammatillista ja ketterää yhteistyötä, jonka olisi syytä koronan jälkeisessä ajassa jatkua ja kehittyä esimerkiksi jalkautuvan nuorisotyön kuntarajat ylittävänä yhteistyönä. Kaupunkitilaan tarvitaan jalkautuvan nuorisotyön, järjestyksenvalvojien ja poliisin rinnalle myös muita ammattilaisia nuorten tueksi, esimerkiksi jalkautuvaa sosiaali- ja päihdetyötä, jotta nuorten erilaiset tarpeet tulisivat nykyistä paremmin kohdatuiksi ja tuetuiksi.
Teoksen tiedot
Sofia Laine, Eila Kauppinen, Karla Malm & Tommi Hoikkala (toim.)
Nuoruus korona-ajan kaupungissa. Tutkimus nuorten vapaa-ajasta, jalkautuvasta nuorisotyöstä ja huolikasaumista. Nuorisotutkimusverkoston/Nuorisotutkimusseuran julkaisuja 242, nid., 411 s.
Kieli: suomi
ISBN 978-952-372-042-8, ISSN 1799-9219, Kl 32.4; 38.7, 34 euroa
Tutkimuksen ovat rahoittaneet Vantaan kaupunki, Helsingin kaupunki, Tampereen kaupunki, Espoon kaupunki, Kauniaisten kaupunki sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. Kirjaa voi ostaa Nuorisotutkimusseuran verkkokaupasta, josta sen voi myös ladata maksutta verkkojulkaisut-sivulta. Kirja tulee myyntiin myös Tiedekirjaan (Snellmaninkatu 13, Helsinki ja verkossa www.tiedekirja.fi) ja Rosebud Booksiin (Rosebud Sivullinen, Kaisaniemenkatu 5, Helsinki ja verkossa www.rosebud.fi). Kirjaa voi tilata myös kaikkiin muihin kirjakauppoihin Suomessa.
Julkistustilaisuus
Tutkimuksen julkistustilaisuus järjestetään Helsingin kaupungintalon Tapahtumatorilla (Pohjoisesplanadi 11-13) keskiviikkona 15.3.2023 klo 13 alkaen. Tilaisuutta voi seurata striiminä Helsinki-kanavalla.
Lisätiedot
Nuorisotutkimusverkosto:
Sofia Laine, tutkimusprofessori
puh. 044 416 5374
sofia.laine@nuorisotutkimus.fi
Espoon kaupunki:
Merja Nordling, nuorisopalvelupäällikkö
puh. 043 824 7060
Helsingin kaupunki:
Mikko Vatka, nuorisoasiainjohtaja
puh. 040 679 1606
Kauniaisten kaupunki:
Kermit Haapalainen, nuoriso-ohjaaja
puh. 050 567 1864
Tampereen kaupunki:
Jukka Etu-Seppälä, nuorisopalvelujohtaja
puh. 050 342 2812
Vantaan kaupunki:
Hannu Rusama, nuoriso- ja yhteisöpalvelujohtaja
puh. 044 761 4117
Tutkimuksesta
Nuorisotutkimusverkoston tutkimushanke Nuorten paikkataju ja huolet koronan aikakaudella ja sen jälkeen (2021–2023) on tutkinut nuorten tilannetta moniulotteisesti vapaa-ajan tulokulmasta viidessä kaupungissa korona-ajassa, tuottaen tietoa nuorten tilanteista, tarpeista, huolista ja toiveista kaupunkiympäristössä. Tutkimushanke on kartoittanut minkälaista ”korjausvelkaa” korona on aiheuttanut nuorten parissa ja miten siihen pitäisi reagoida. Tutkimuksen tavoitteena on ollut myös kaupunkien tietoperustan vahvistaminen tietoon perustuvien päätösten mahdollistamiseksi ja nuorisotyön kehittämiseksi.
Kuva: Tapio Haaja / Unsplash.
