Epidemian aikana alueelliset erot ovat näyttäytyneet suurina ja koronarajoitukset ovat vaihdelleet suuresti eri alueilla. Sairaalahoidon kuormitus on ollut suurempaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella, ja erikoissairaanhoidon palveluvelka on painottunut pahimmille epidemia-alueille. Myös vapaa-ajanviettotavat suurissa kaupungeissa ovat olleet alttiimpia koronarajoitusten vaikutuksille.
Asuinpaikan yhteys nuorten kokemuksiin korona-ajasta -kirjoituksessa tarkastellaan tutkimuskirjallisuudessa verrattain vähälle huomiolle jäänyttä alueellisuuden merkitystä nuorten kokemille koronarajoituksille. Julkaisun tulokset perustuvat kolmeen vuosien 2020 ja 2021 aikana toteutettuun kyselykierrokseen, jotka valaisevat nuorten kokemuksia korona-ajasta alueellisesta näkökulmasta. Tutkimus nuorten kokemuksista korona-aikana -hankkeessa tehdyissä tiedonkeruissa on haastateltu puhelimitse yhteensä 2943 iältään 12–24-vuotiasta nuorta heidän korona-ajan kokemuksistaan syksyllä 2020, keväällä 2021 sekä syksyllä 2021. Asuinpaikan yhteyttä tarkastellaan julkaisussa sekä aluehallintovirastojen aluejaon että nuorten itse määrittelemän asuinpaikkakunnan tyypin mukaan.
Nuoret ovat kokeneet koronan vaikutukset keskimääräistä kielteisemmin suurissa kaupungeissa ja erityisesti niiden keskustoissa. Näissä etäopetuksen, sosiaalisten kontaktien välttelyn sekä kirjastojen ja elokuvateattereiden sulkemisen vaikutukset on koettu kielteisemmin kuin muualla maassa.
– Erityisesti kaupungissa asuvien nuorten mahdollisuudet elää tapahtumarikasta elämää kaventuivat vapaa-ajan-, kulttuuri- ja ravintopalveluiden sulkeuduttua. Koronarajoitukset ovat nuorten mielestä saattaneet tuntua epäoikeudenmukaisilta, kun tietyn aluehallintoviraston harvaan asutuilla alueilla rajoitettiin elämää yhtä tiukasti kuin keskuksissa, toteaa tutkija Sami Myllyniemi.
Isojen kaupunkien keskustoissa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla asuvat nuoret raportoivat muita selvästi enemmän yksinäisyydestä, alakuloisuudesta, ahdistuksesta tai pelosta. Kaupunkien keskustassa asuvat nuoret olivat muita useammin myös sitä mieltä, että korona-aika jättää pysyvän jäljen heidän elämäänsä, eikä pandemian jättämä jälki muiden tutkimustulosten perusteella ollut heille myönteinen. Maaseutuympäristössä asuvien lasten ja nuorten kokemukset puolestaan olivat keskimääräistä myönteisempiä riippumatta siitä, missä päin Suomea he asuivat.
– Keskuksissa asuvien nuorten stressiä voi mahdollisesti selittää se, että kaupungeissa esimerkiksi asutaan ahtaammin ja kontaktien välttely on huomattavasti hankalampaa kuin maaseutumaisessa ympäristössä. Myös arjen ja työelämän epävarmuuteen liittyvät tekijät voivat selittää epidemian aiheuttamia eroja ja vaikutuksia asuinalueittain tai väestöryhmittäin, kommentoi tutkija Alix Helfer.
Lue julkaisu:
Asuinpaikan yhteys nuorten kokemuksiin korona-ajasta
Kirjoittajat: Alix Helfer & Sami Myllyniemi
Kirjoitussarja tarjoaa arvokasta seurantatietoa nuorten kokemuksista pandemia-aikana
Kirjoitus on viidestoista osa marraskuussa 2020 käynnistyneessä Nuorisotutkimusverkoston Poikkeusolot – nuorten arki koronan keskellä -kirjoitussarjassa. Sarja raportoi tuloksia Tutkimus nuorten kokemuksista korona-aikana -hankkeesta, jossa tarkastellaan monitieteisen nuorisotutkimuksen viitekehyksessä määrällisin ja laadullisin sekä vertailevin menetelmin, miltä koronatilanne ja sen pitkittyminen vaikuttavat nuorten näkökulmasta.
Hankkeessa seurataan nuorten kokemuksia toistuvin aineistonkeruin. Ensimmäinen aineisto kerättiin tuoreeltaan elokuussa 2020, kun pandemia-aikaa oli takana vasta joitakin kuukausia. Toinen aineistonkeruu toteutettiin alkukesästä 2021 ja kolmas keruu valmistui marraskuussa 2021. Neljäs tiedonkeruu on tehty huhti-toukokuussa 2022, mutta sen tuloksia ei ole vielä ehditty hyödyntää tässä julkaisussa.
Lisätiedot
Tutkija, YTM Alix Helfer
Nuorisotutkimusverkosto
