Suomessa nuorten väkivaltarikollisuus on ollut vahvasti esillä julkisessa keskustelussa viimeisten vuosien aikana. Nuorten väkivallan ehkäisemiseksi ja torjuntaan on esitetty monessa yhteydessä lisää toimenpiteitä ilman, että ajantasaista tutkimustietoa on ollut saatavilla. Nuorten väkivallan yhteisöulottuvuudet -tutkimushanke pyrkii osaltaan vastaamaan tähän tietovajeeseen. Hankkeen tuloksia julkaistaan työpapereiden sarjassa, joista nyt julkaistava kirjallisuuskatsaus kokoaa Pohjois-Euroopassa vuosina 2010–2024 tehtyjä vertaisarvioituja tutkimuksia nuorten väkivaltarikollisuuden yhteisöulottuvuuksista. Yhteisöulottuvuuksilla tarkoitetaan nuorten vertais- ja ryhmäsuhteita, nuorisokulttuureja, asuinalueiden olosuhteita ja esimerkiksi paikallisia vapaa-ajan mahdollisuuksia.
Katsauksen perusteella voidaan todeta, että nuorten väkivallan ehkäisemisessä tulisi rangaistusten kiristämisen sijaan panostaa enemmän nuorisotyöhön. Huomattava osa nuorten väkivaltateoista tehdään osana kaveriporukoita ja yleensä varsin impulsiivisesti. Kontrollipolitiikan kiristämisen keinot ovat tämänkaltaisen käyttäytymisen ennaltaehkäisyssä ja pitkittäisvaikutuksen saavuttamisessa tehottomia. Nuorten väkivallan syiden ja siihen puuttumisen näkökulmasta on olennaista ymmärtää ryhmien ja esimerkiksi niiden taustalla vaikuttavien nuorisokulttuurien merkitys nuorten toiminnalle.
”Nuorisotyöntekijät ovat ainoa ammattikunta, joka keskittyy ensisijaisesti nuorten ryhmiin ja jolla on sen vuoksi hyvät mahdollisuudet vaikuttaa heidän ryhmäsuhteisiinsa sekä ohjata vaikeuksissa olevia nuorisoryhmiä erilaisiin vapaa-ajan toimintojen pariin”, toteaa Nuorisotutkimusseuran tutkijatohtori Malin Fransberg.
Alueellinen yhdenvertaisuus tärkeä keino nuorten väkivallan ennaltaehkäisyssä
Kaverisuhteiden ohella myös asuinalueilla ja niillä asuvilla muilla nuorilla on merkittäviä vaikutuksia väkivaltarikollisuuteen. Erityisesti heikoista sosioekonomisista lähtökohdista tulevat nuoret kiinnittyvät usein omiin asuinalueisiinsa ja niiden vertaisyhteisöihin. Nuorten väkivaltaa esiintyy myös enemmän alueilla, joilla on vähän palveluja ja vapaa-ajan mahdollisuuksia. Kuntien ja nuorisotointen johtamisen näkökulmasta alueellisen yhdenvertaisuuden turvaaminen onkin tärkeä keino nuorten väkivallan ennaltaehkäisyssä.
”Nuorisotyössä on ehkäisty jo vuosikymmeniä nuorten tekemää väkivaltaa ja tätä erityisosaamista pitää jatkossakin kehittää. Esimerkiksi alueellisessa nuorisotyössä tulisi tukea heterogeenisten, eri luokkataustoja tai etnisyyksiä edustavien ryhmien syntymistä ja haastaa asuinalueisiin perustuvia rajoja, toteaa Fransberg.
Tutustu kirjallisuuskatsaukseen (pdf-tiedosto):
Mitä tiedämme nuorten väkivallan yhteisöulottuvuuksista? – kuvaileva katsaus aiempiin tutkimuksiin
Malin Fransberg & Antti Kivijärvi
Tutkimushankkeessa tarkastellaan nuorten väkivaltarikollisuutta ja sen taustalla olevia ilmiöitä
Kirjallisuuskatsaus on osa Nuorisotutkimusseuran Nuorten väkivallan yhteisöulottuvuudet -tutkimushanketta. Hankkeessa nuorten väkivaltaa tarkastellaan vapaa-ajan mahdollisuuksien ja ikätoverisuhteiden näkökulmasta Oulussa, Tampereella ja Vantaalla. Hankkeessa hyödynnetään monipuolisia aineistoja, kuten tilastotietoja, rikosilmoituksia sekä haastatteluja ja havainnointeja.
Nyt ilmestyvä kirjallisuuskatsaus on osa hankkeessa julkaistavien työpaperien sarjaa, joista ensimmäinen, Nuorten ryöstö- ja väkivaltarikollisuuden trendejä valtakunnallisesti ja paikallisesti (Antti Kivijärvi & Joel Manner), ilmestyi keväällä. Työpaperit ovat luettavissa hankkeen sivuilla.
Hankkeen rahoitus ja yhteistyökumppanit
Tutkimushanketta rahoittavat Oulun (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.), Tampereen (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) ja Vantaan (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) kaupungit sekä Opetus- ja kulttuuriministeriö (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). Hankkeen yhteistyökumppaneina ovat Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
