Nuorisoalan osaamiskeskukset ovat Opetus- ja kulttuuriministeriön nimittämiä, nuorisoalan osaamista ja asiantuntijuutta valtakunnallisesti kehittäviä yhteenliittymiä. Niiden tehtävänä on ministeriön tavoitteen mukaisesti ”kehittää ja edistää nuorisoalan osaamista, asiantuntijuutta ja tiedonkulkua”. Yhteensä osaamiskeskuksia toimii kaudella 2020–2023 kuusi, joista Nuorisotutkimusseura on mukana kahdessa. Nuorisotutkimusseuran tehtävänä osaamiskeskuksissa on tuottaa luotettavaa tutkimustietoa, jota voidaan hyödyntää kehittämisessä.
Lisätietoja nuorisoalan osaamiskeskuksista OKM:n sivuilla.
Osaamiskeskus Kanuuna – nuorisotyö kunnissa
Nuorisotyö kunnissa -osaamiskeskuksen tavoitteena on vahvistaa kunnallisen nuorisotyön kentän osaamista ja yhteistyötä, lisätä työn tunnettavuutta sekä kehittää ja mallintaa kunnallisen nuorisotyön laadun arviointia ja tiedontuotantoa. Osaamiskeskusta koordinoi Lahden kaupungin hallinnoima Kanuuna-verkosto ja siinä on mukana Nuorisotutkimusseuran lisäksi viisi osatoteuttajaa: Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Juvenia – nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Koordinaatti (Oulun kaupunki), MIELI Suomen Mielenterveys ry, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry ja Kehittämiskokonaisuudesta vastaa Kanuuna (Lahden kaupunki).
Lisätietoja osaamiskeskus Kanuunasta.
Osaamiskeskus Nuoska – Nuorisotyö kouluissa ja oppilaitoksissa
Osaamiskeskus Nuoska kartoittaa kouluissa ja oppilaitoksissa toteutettavan nuorisotyön nykytilan ja kehittää alueellisesti ja valtakunnallisesti sovellettavia nuorisotyön toimintamalleja kouluihin ja oppilaitoksiin. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia koordinoi Nuoskan toimintaa ja osatoteuttajina osaamiskeskuksessa ovat Nuorisotutkimusseuran lisäksi Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry, Folkhälsan förbund rf, Förening Luckan rf, Mieli Suomen Mielenterveys ry, Kehittämiskeskus Opinkirjo, Kanuuna-verkosto, Vantaan kaupunki ja Åbo Akademi.
Lisätietoa osaamiskeskus Nuoskasta.
Rahoittaja
Nuorisotutkimusseuran tehtävät osaamiskeskuksissa
Nuorisotutkimusseuran roolina molemmissa osaamiskeskuksissa on pitkäjänteisen tiedontuotannon suunnittelu ja tutkimustyö, erityisesti toiminnan vaikuttavuuteen sekä nuorten näkökulmien esiin nostamiseen liittyen. Nuorisotutkimusseura toteuttaa käytäntöperusteisia tutkimuksia, joiden tavoitteena on kehittää nuorisotyön vaikuttavuuden arviointia erityisesti nuorilta itseltään kerättävään tietoon pohjautuen. Tutkimusmenetelminä käytetään sekä määrällistä että laadullista tutkimusotetta. Menetelmien yhdistäminen (triangulaatio) on tyypillinen tapa tehdä käytäntöperusteista tutkimusta.
Kyselyt
Vuosina 2021 ja 2023 toteutetaan yhteistyössä Kanuuna-verkoston kanssa Nuorisotyöstä Suomessa -kysely. Kysely lähetetään kaikkien Suomen kuntien nuorisotoimista vastaaville henkilöille keräten tietoa kunnallisen nuorisotyön nykytilasta, muutoksista sekä koetuista tarpeista. Kyselyaineistoina on tarkoitus hyödyntää myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kouluterveyskyselyä niin ikään vuosien 2021 ja 2023 osalta. Kouluterveyskyselyn aineisto mahdollistaisi nuorten hyvinvoinnin ja siinä tapahtuvien muutosten tarkastelun kunta- ja oppilaitoskohtaisesti. Kouluterveyskyselyä ja kyselyä kunnallisesta nuorisotyöstä pyritään hyödyntämään erityisesti kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävän nuorisotyön vaikuttavuuden arvioimiseksi.
Nuorisotyön palautetyökalu
Kyselyaineistojen keräämisen ja hyödyntämisen ohella Nuorisotutkimusseuran keskeinen tehtävä on olla suunnittelemassa sellaisia tiedonkeruuinstrumentteja, joiden avulla kunnallisen nuorisotyön merkitystä ja vaikutuksia voi arvioida nuorten näkökulmasta. Syksyllä 2020 käynnistettiin yhteistyössä Kanuunan ja Lappeenrannan kaupungin nuorisopalveluiden kanssa nuorilta kerättävän nuorisotyön palautetyökalun kehittäminen. Tavoitteena on kehittää työkalua edelleen ja hyödyntää sitä valtakunnallisesti.
Laadullinen tiedonhankinta
Määrällisen tiedon lisäksi Nuorisotutkimusseura toteuttaa laadullista tiedonhankintaa liittyen kunnallisen palvelurakenteen muutoksiin ja nuorisotyön palvelukokemuksiin sekä kouluissa ja oppilaitoksissa toteutettavan nuorisotyön vaikuttavuuden arvioimiseen ja mallintamiseen. Aineistoja kerätään haastattelemalla sekä nuorten kanssa toimivia ammattilaisia että nuoria ja toteuttamalla osallistuvaa havainnointia pandemiarajoitusten sen salliessa. Tämän lisäksi hyödynnetään jo aiemmin kerättyjen Nuorisotyön opetussuunnitelma -tutkimusten aineistoja.
Yksittäisten tutkimusten ohella Nuorisotutkimusverkoston tutkijat osallistuvat osaamiskeskuksissa toteutettavan tiedonkeruun suunnitteluun sekä sisältöjen että aineistonkeruun näkökulmista. Näin pyritään varmistamaan, että tieto on kumuloituvaa ja tiedonkeruu toteutetaan tehokkaasti ja tavalla, joka mahdollistaa tarvittaessa tutkimukselliset analyysit.
Nuorisotyön opetussuunnitelma NUPS
Idea nuorisotyön opetussuunnitelmasta on lähtöisin Brittein saarilta, jossa nuorisotyötä on kuvattu opetussuunnitelmana. Saarivaltiossa sen lähtökohtana on ollut usein pikemminkin hallinnollinen kuin työyhteisön itsensä omistama prosessi. (Ord 2016.) Suomalainen nuorisotyön opetussuunnitelma sai brittiläisestä taustaideastaan poikkeavan muodon. Tarkoituksena ei ollut ottaa jotakin ideaa ja kuljettaa sitä Suomeen, vaan britti-idealle annettiin paikallinen tulkinta.
Suomalainen opetussuunnitelma-ajattelu perustuu 5 periaatteeseen:
- Nuorisotyö on tavoitteellista toimintaa, kasvatusta, ja voidaan kuvata sellaisena.
- Nuorisotyö voidaan kuvata rehellisesti vain työyhteisön itsensä toimesta.
- Nuorisotyön opetussuunnitelma kuvaa käytäntöä sellaisena, kuin se on.
- Nuorisotyön opetussuunnitelma pitää kuvata prosessina, ei lopputuloksina tai tavoitteina.
- Nuorisotyön opetussuunnitelma voidaan toteuttaa toimintatutkimuksena, jossa työyhteisö ja tutkimus voivat yhdessä kehittää toimintaa.
(Kauppinen, Kiilakoski, Kinnunen & Perho 2021)
Taustalla on myös Tomi Kiilakosken (2015, 160–168) kehittämään nuorisotyön suhdeteoriaan, jonka lähtökohtana on, että nuori kasvaa ja kehittyy suhteessa muihin ihmisiin ja ympäristöönsä. Nuorisotyön prosesseista keskeistä on nuorten sekä nuorten ja aikuisten välinen vuorovaikutus.
Mikä on nuorisotyön opetussuunnitelma NUPS
Nuorisotyön opetussuunnitelma -prosessissa kuvataan kunnan nuorisotyöntekijöiden yhteisen työskentelyn kautta nuorisotyö lähtökohdat ja peruslinjaukset. Se perustuu ajatukselle nuorisotyön käytännön arvokkuudesta ja työskentely rakentuu työntekijöiden ammattiymmärryksen, yhteisöllisen oppimisen ja käsitteellisen työn varaan (Kiilakoski 2013, 21).
NUPS-prosessin tavoitteena on rakentaa yhteinen ymmärrys siitä, mikä on keskeistä kunnan / kaupungin nuorisotyössä, kirkastaa perustehtävä ja oppia paremmin ymmärtämään eri tehtävissä ja eri yksiköissä tai toimipaikoissa tekevien työtä. Jaetun kuvauksen avulla pystytään myös paremmin perustelemaan nuorisotyötä sidosryhmille, nuorille ja kuntalaisille. Mukana olleissa kunnissa / kaupungeissa prosessin aikana syntynyttä kuvausta kutsutaan joko nuorisotyön opetussuunnitelmaksi tai perussuunnitelmaksi.
NUPS-prosessin toteutumista ja kehittämistyötä tukee toimintatutkimus. Prosesseissa on luotu laaja aineistokokonaisuus, joka toimintatutkimukselle tyypillisesti yhdistää eri menetelmiä. Aineisto on yhdistelmä nuorisotyöntekijöiden ja johdon haastatteluja sekä heidän pitämiä päiväkirjoja, nuorten tarinoita, kenttämuistiinpanoja, videotallenteita ja hallinnollisia dokumentteja.
NUPS-prosessissa käytetään käsitteellisiä työkaluja, joiden avulla erotella nuorisotyön työmuodot (mitä nuorisotyö tekee), niihin liittyvät menetelmät (miten nuorisotyö jotakin tekee) ja työkalut (millä välineillä nuorisotyötä tehdään). Työmuodot eivät ole erillisiä kokonaisuuksia, vaan yhdessä rakentavat nuorisotyön kokonaisuuden. Tavoitteena on ymmärtää eri työmuotojen tavoitteita ja keskinäisiä yhteyksiä. (Kinnunen, Djupsjund & Kiilakoski 2015, 72–86.)
Missä NUPS-prosesseja on toteutettu?
Ensimmäistä NUPS-prosessia toteutettiin Kokkolassa vuodesta 2011 alkaen. Kokkolan prosessin aikana kehitettiin NUPS-prosessin mallia, jota sen jälkeen voitiin hyödyntää muilla paikkakunnilla. (Kiilakoski & Kinnunen 2017, 103–125.) Ensimmäisen kymmenen vuoden aikana prosesseja on toteutettu Kokkolan lisäksi Helsingissä, Hämeenlinnassa, Kouvolassa, Lappeenrannassa, Oulussa ja Torniossa sekä alueellisia NUPSeja Etelä-Karjalassa (”Oikeesti Oikeella Asialla”: Parikkala, Ruokolahti, Rautjärvi, Imatra, Luumäki, Lemi, Taipalsaari sekä Lappeenranta) ja Lapissa (”Lappi NYT”: Enontekiö, Muonio, Kolari, Ylitornio, Kittilä, Sodankylä, Utsjoki, Inari, Kemi, Tornio, Tervola, Kemijärvi, Salla, Keminmaa, Simo, Ranua, Savukoski ja Posio).
Lue lisää: Helsingin nuorisopalveluiden nuorisotyön perussuunnitelma – NUPS.
NUPS-prosessin kehittyminen
NUPS-prosessin kehittymisessä voidaan nähdä kolme spiraalia. Kokkolassa toteutetun NUPS-prosessin aikana hahmoteltiin ensimmäinen kehittämisen spiraali, jossa luotiin käsitteet työntekoa varten. Toinen kehittämisen spiraali rakentui, kun kuvattiin nuorisotyötä opetussuunnitelmana. Tässä vaiheessa Kokkolan lisäksi myös neljä muuta kuntaa toteuttivat NUPS-prosessit ja NUPS-ajattelu laajeni myös maakunnallisiksi kokeiluiksi Lapissa ja Etelä-Karjalassa. Tämän syklin aikana puheavaruuden ohella kehittyi myös työkulttuuri.
Vuonna 2019 käynnistyneen Helsingin prosessin aikana syntyi ymmärrys kolmannesta syklistä. Niin Kokkolan prosessien oppien kuin Helsingin prosessissa havaittujen, isoon organisaatioon liittyvien haasteiden myötä, syntyi tarve pohtia sitä, miten syntynyttä NUPS-kuvausta pidetään elävänä, seurataan, arvioidaan ja päivitetään. Kolmas kehittämisen spiraali on edelleen kehkeytymisen tilassa.
- Aloitusvuosi:
- 2020
- Lopetusvuosi:
- 2023
Hankkeen tutkijat
Eila Kauppinen
FT, KTM, KM, aineenopettaja
Tutkimusjohtaja
044 416 5335
eila.kauppinen@nuorisotutkimus.fi
