Digitaaliset alustat tarjoavat nuorille mahdollisuuden kuulua erilaisiin vapaa-ajan yhteisöihin, jotka saattavat olla fyysisesti lähellä olevia yhteisöjä merkityksellisempiä. Nuorten elämässä digitaalisuus kietoutuu erottamasti arkeen ja ”todelliseen” maailmaan. Siksi myös verkossa tehtävän nuorisotyön merkitys on tunnistettava. Kuva: Alex Haney, Unsplash.
Korona-aikana mahdollisuudet sosiaalisille kohtaamisille ja harrastamiselle kaventuivat, mikä vaikutti olennaisesti myös nuorten hyvinvointia tukevaan vapaa-aikaan. Nuorisotutkimusverkoston yhteistyössä Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry:n (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) kanssa toteuttamassa tutkimuksessa halutaan nostaa esiin korona-ajan vaikutuksia nuorten vapaa-aikaan ja heidän hyvinvointiinsa. Mitä kevään eduskuntavaalien jälkeen neuvoteltavassa hallitusohjelmassa olisi erityisesti huomioitava korona-ajan aiheuttamien vaurioiden korjaamiseksi?
Tutkimuksen tuloksia julkaistaan kolmessa eri verkkojulkaisussa, joista ensimmäinen Nuorten hyvinvointia tukeva vapaa-aika ja siihen korona-aikana tulleet säröt on ilmestynyt. Nuorten vapaa-aikaa korona-aikana käsittelevässä kirjoituksessa tutkijat Anni Nyyssölä ja Joel Manner nostavat esille, kuinka koronarajoitukset vaikuttivat nuorten ohjattuun ja omaehtoiseen harrastamiseen sekä nuorisotalojen ja muiden nuorten suosimien julkisten ja puolijulkisten tilojen aukioloihin. Ohjatun harrastamisen ohella tarkastelussa on nuorten vapaa-aika laajemmin: esimerkiksi yksityiset harrastustilat ja ulkona sijaitsevat kuntoilupaikat sekä digitaaliset ympäristöt ja verkkosovellukset tarjosivat korona-aikana nuorille tilan sosiaalisuudelle ja mielekkäälle toiminnalle. On kuitenkin huomioitava, että koronarajoitukset eivät kohdelleet nuorten vapaa-aikaa tasavertaisesti. Osa nuorista hyötyi harrastusten siirtymisestä verkkoon ja osalle nuorista harrastusten keskeytyminen ja kotiin jääminen oli myös helpotus.
Nuoret myös löysivät rauhaa ja kohtaamispaikkoja lähiluonnosta – iso osa nuorista liikkui korona-aikana aiempaa enemmän luonnossa. Puistot, leikkipuistot ja päiväkotien pihat tarjosivat nuorille arvokkaita hetkiä ilman aikuisten valvontaa. Hengailua ja kaupunkitilassa oleilua voidaan pitää nuoruuden kannalta tärkeänä vapaa-ajan muotona, jota aikuiset eivät aina ymmärrä.
Korona-ajasta kertyneen tutkimustiedon valossa Nuorisotutkimusverkoston tutkijat ja Allianssi haluavat esittää seuraavat suositukset:
1. Vapaa-ajan merkitys nuorille on tunnustettava
Erilaisten vapaa-aikaa tukevien toimien yhteydessä on huomioitava, että nuoret tulevat keskenään hyvin erilaisilta lähtökohdista ja toisaalta ymmärtävät mielekkään vapaa-ajan hyvin monella tavalla. Erilaisia vapaa-ajan muotoja on kohdeltava yhtä arvokkaina.
2. Nuorille on taattava monipuoliset vapaa-ajan tilat ja niihin riittävästi turvallisia aikuisia
Esimerkiksi nuorisotalojen ja -tilojen sekä toisaalta verkkonuorisotyön merkitys on ymmärrettävä.
3. Tulevaisuudessa mahdollisesti sovellettavien rajoitusten on oltava nuorten hyvinvointia tukevan vapaa-ajan kannalta kohtuullisia
Vapaa-ajan tilojen sulkeminen ja nuorten eristäminen toisistaan aiheuttavat nuorten hyvinvointiin monenlaisia säröjä, joihin meillä ei yhteiskuntana ole varaa.
Lue sarjan ensimmäinen kirjoitus:
Nuorten hyvinvointia tukeva vapaa-aika ja siihen korona-aikana tulleet säröt
Anni Nyyssölä & Joel Manner
Lisätiedot
Anni Nyyssölä
Tutkija, Nuorisotutkimusverkosto
anni.nyyssola@nuorisotutkimus.fi
Joel Manner
Tilastotutkija, Nuorisotutkimusverkosto
joel.manner@nuorisotutkimus.fi
Sofia Laine
Tutkimusprofessori, Nuorisotutkimusverkosto
sofia.laine@nuorisotutkimus.fi
Nuorten hyvinvointi ja sosiaalisuus koronatilanteessa -tutkimushanke (2022–23)
Nuorisotutkimusverkoston yhteistyössä Allianssi ry:n kanssa toteuttamassa hankkeessa tarkastellaan nuorten arkea ja hyvinvointia korona-aikana ja korostetaan erityisesti nuorten sosiaalisia suhteita, yksinäisyyttä ja yhteisöllisyysvajeita erilaisten tutkimusaineistojen valossa. Tutkimuksen tulokset raportoidaan kolmessa eri verkkojulkaisussa, joista ensimmäisen teemana on nuorten vapaa-aika. Myöhemmin ilmestyvät vielä julkaisut, joissa käsitellään huonoimmin voivia nuoria sekä nuorten osallisuutta. Julkaisut tukevat osaltaan Allianssin kevään 2023 hallitusohjelmatavoitteita (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
Tutkimuksessa hyödynnetään Nuorisotutkimusverkoston tutkimuksissa aiemmin tuotettuja tilastollisia ja laadullisia tutkimusaineistoja. Tutkimusta Nuorisotutkimusverkostossa koordinoivat tutkimusprofessori Sofia Laine yhteistyössä tutkimusjohtaja Sinikka Aapola-Karin kanssa ja sen toteuttamiseen osallistuu useita Nuorisotutkimusverkoston tutkijoita.
