Planetaarisessa nuorisotutkimuksessa nuoria ja nuoruutta tutkitaan suhteessa planeetan kantokykyyn sekä käynnissä olevaan ilmastonmuutokseen ja sen ympäristövaikutuksiin. Laineen ehdotus planetaarisen nuorisotutkimuksen kehyksestä julkaistiin Youth and Globalization (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) -tiedelehdessä marraskuussa 2023. Kehys kannustaa nuorisotutkimusta kehittymään kohti planeetan kestävyydestä huolehtimista ”globaalin etiikan” neljän ulottuvuuden kautta.
Planetaarisen nuorisotutkimuksen neljä ulottuvuutta
I Nuorten kanssa yhteistyössä tehtävä nuorisotutkimus ekokriisin ratkaisemiseksi
Nuorisotutkimus on yksi keskeisistä tieteenaloista, joka kuuntelee, tekee yhteistyötä ja tutkii nuoria sukupolvia. Siksi sillä on keskeinen rooli kehitettäessä parhaita käytäntöjä nuorten osallistamiseksi yhteiskuntaan, tutkimukseen ja politiikkaan nyt ja tulevaisuudessa. Planeetan tulevaisuus, mukaan lukien Homo sapiens, vaatii nuorten sukupolvien suurempaa osallistumista tulevaisuuteen liittyvissä keskusteluissa ja päätöksenteossa – heidän tulevaisuudestaan. Tällä hetkellä Laine työskentelee yhdessä Valtioneuvoston kanslian alaisen Nuorten ilmasto- ja luontoryhmän (NUOLI) (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) jäsenten kanssa. Yhteistyöaloite tuli nuorilta. Nuoret suunnittelivat kyselyn nuorisojärjestötoimijoille, jotka osallistuivat vuoden 2023 Nuorten ilmastohuippukokoukseen.
II Tutkimukset nuorten planetaarisesta kansalaisuudesta ja postkoloniaalinen nuorisotutkimus
Tämä ulottuvuus korostaa nuorisotutkimuksen tarvetta kehittää metodologista kosmopolitismia, dekoloniaalisia ja postkoloniaalisia lähestymistapoja sekä globaalimpaa nuorisotutkimusta. Tässä ulottuvuudessa tarkastellaan myös ”planetaarisen kansalaisuuden” mahdollisuuksia (ks. Salonen et al. 2024 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)). Nykyistä epätasa-arvoa tiedontuotannossa globaalin pohjoisen ja globaalin etelän välillä tulisi aktiivisesti uudelleenohjata antamalla etelän teorioille suurempi tunnustus ja vahvempi rooli. Tällä hetkellä Laine jatkaa yhteistyötä marokkolaisten ja algerialaisten tutkijoiden kanssa analysoiden yhdessä nuorten puutarhakoulua Marokossa. Tämä yhteistyö alkoi Suomen Akatemian rahoittaman What Works -projektin aikana, ja tutkimusartikkeli ilmestyi joulukuussa 2024: Gardening School to Support Youth Inclusion and Environmental Sustainability in Morocco (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
Monilajinen nuorisotutkimus, nuorten planetaarinen hyvinvointi ja planetaariset käytännöt
Tässä ulottuvuudessa Laine ehdottaa, että nuorisotutkimuksessa sovellettaisiin rohkeasti alkuperäiskansojen ja ekofeminististä tietoa ja tutkimusmenetelmiä. Hän kannustaa myös tutkimaan ekososiaalista pedagogiikkaa sekä nuorten ympäristöasenteita ja luontosuhdetta. Suomessa Laine on ryhtynyt rakentamaan yhdessä toisen asteen opiskelijoiden kanssa ”Planetaarisen puutarhan kenttäasemaa”. Planetaarinen puutarha on uusi monilajinen ajattelutapa (ks. Clément 2021 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)), joka pyrkii suojelemaan kaikenlaista elämää ja samalla viljelemään ruokakasveja mahdollisimman vähäisin vahingoin muille lajeille. Planetaarinen puutarha on kuin pienoismalli koko planeetasta, joka opettaa huolehtimaan siitä ja kunnioittamaan kaikkea elämää, ja se nähdään tässä ulottuvuudessa yhtenä planetaaristen käytäntöjen ratkaisuna (”planetary praxis”, ks. Heikkinen et al. 2024 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)).
Tutkimukset uudesta ympäristöetiikasta: toiminta, tunteiden kohtaaminen ja itsestä huolehtiminen
Tässä ulottuvuudessa tutkitaan kehollisten ja kollektiivisten luovien liikkeiden merkitystä ekologisen kriisin käsittelemisessä, ilmastohätätilaan sopeutumisessa ja sen kanssa elämisessä. Laine on kehittänyt esimerkiksi Trebbe Johnssonin ”Radical Joy for Hard Times” -käytäntöjä (ks. tarinalinnut Suomen kohdalla kartalla (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)). Sosiaaliset rituaalit voivat parhaimmillaan vahvistaa enemmän-kuin-ihmisten välisiä suhteita ja avata kollektiivisen tilan ympäristöeettiselle työlle ilmastokatastrofin aikakaudella (ks. myös Laine 2023 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)). Ympäristötunteiden prosessimalli (Pihkala 2022 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)) on tässä erityisen merkityksellinen. Äskettäin Laine kirjoitti yhdessä Panu Pihkalan ja Juni Sinkkosen kanssa blogin siitä, miten Ympäristötunteet saapuivat eurooppalaiseen nuorisopolitiikkaan – Nuorisotutkimus (11.10.2024). Lisäksi ulottuvuudessa kysytään, kuinka elää sosiaalisten ja planetaaristen rajojen sisällä, minkälaisia vaihtoehtoisia talousmalleja tai kulutuskattoja nuorisotutkimuksessa olisi hyödyllistä tutkia.
Tietosuojaseloste
Henkilötietojen käsittelystä hankkeessa saat lisätietoa tietosuojaselosteesta.
