Nuorten heikentynyt hyvinvointi nousee esille mediassa, tutkijoiden esityksissä ja poliitikkojen puheissa. Kouluterveyskyselyn perusteella viime vuosien tulokset varsinkin tyttöjen kohdalla ovat varsin karua luettavaa1. Nuorten mielenterveyteen liittyvät haasteet ja etenkin tyttöjen heikentynyt mielen hyvinvointi pohdituttaa myös ammattilaisia2.
Mitä tytöt itse ajattelevat siitä, mistä he toivoisivat saavansa tukea mielen hyvinvoinnin haasteisiin? Entä mitkä tekijät heikentävät avun saantia? Näihin kysymyksiin etsittiin vastausta nuorten tyttöjen chat-palvelussa käytyjen keskustelujen perusteella. Mari Väistön valtiotieteelliseen tiedekuntaan tekemässä maisteritutkielmassa3 tutkimuksen kohteena oli 181 päivystäjän ja 15–17-vuotiaan tytön välistä keskustelua.
Epävarmuutta, paineita ja ahdistusta
Nuorten tyttöjen yleisimmät syyt hakeutua Sekasin Kollektiivin koordinoimaan Sekasin-chattiin olivat ahdistuneisuus, itsetuhoisuus, ihmissuhteet sekä itsetunto ja suorituspaineet. Tytöt kertoivat avoimesti henkilökohtaisesta tilanteestaan chatissa toimiville päivystäjille.
Nuorisotutkimusseuran chat-palveluja koskeva tutkimus
Chat-palveluja koskevan tutkimuksen avulla pyritään selvittämään nuorten tilannetta, tarpeita ja toiveita auttamistoimintoihin sekä palveluihin liittyen. Lisäksi tarkastellaan digitaalisten palveluiden toimintaa ja merkitystä nuorille sekä esteitä, joita on nuorten kasvokkaisiin palveluihin ohjautumisessa.
Nuorisotutkimusseurassa on tutkittu Sekasin Kollektiivin (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) ylläpitämän Sekasin-chatin (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) keskusteluja vuodesta 2021 alkaen ensin Valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoiminnan (VN TEAS) rahoittamassa Nuorten mielenterveys- ja päihdetyö: Tutkittua tietoa kehittämistyön tueksi (NUMPA)-hankkeessa ja sittemmin Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa Ulos epätoivosta-hankkeessa ja EU:n osarahoittamassa CH@T-YOUTH-hankkeessa.
Tyttöjen ahdistuneisuuden taustalla oli erilaisia syitä. Keskusteluissa nousi esille elämänmuutoksien aiheuttama ahdistus, jota esiintyi muun muassa toiselle asteelle siirtymisen myötä. Nuoret nostivat esille vastuunottoa ja tavoitteellisuutta omassa arjessa samaan aikaan, kun kaipasivat aikuisten huolenpitoa. Toisinaan ahdistuneisuuden taustalla oli toivotonta ja tyhjää fiilistä, ja ahdistuneisuuden perimmäistä syytä oli hankala hahmottaa. Tytöillä oli vaihtelevasti erilaisia keinoja säädellä ja vaikuttaa ahdistuneisuuteen.
Tytöt kertoivat avoimesti chatissa itsetuhoisuuteen liittyvistä ajatuksista ja osa konkreettisista teoista. Itsetuhoisuuden rinnalla välittyi voimakas ahdistuneisuuden ja melankolisuuden tunne. Huomionarvoista oli se, että nuoret kokivat, että eivät uskalla kertoa itsetuhoisuudesta kasvokkain esimerkiksi olemassa olevalle hoitokontaktille.
Tyttöjen puheissa nousi esille myös epävarmuus omasta itsestä sekä itsensä huonommaksi tunteminen. Epävarmuus liittyi ulkonäköön, älykkyyteen, pärjäävyyteen ja suorittamiseen. Tytöt kokivat epävarmuutta omasta itsestä ja pelkäsivät huonommuutta suhteessa ikätovereihin. Tyttöjen puheissa nousi esille pelko, että he ovat tavallisia, tylsiä tai epäkiinnostavia, joka puolestaan heijastuu sosiaalisiin suhteisiin.
Avun saannin esteet
Chat-keskustelualustalla käydyistä keskusteluista tutkittiin nuorten nostamia esteitä avun saannissa. Tällaisia olivat yhteydenotto ammattilaiseen, negatiiviset aikaisemmat kokemukset, ammattilaisten saatavuus ja vanhemmat.
Tytöt pohtivat keskusteluissa, kuinka ottaa yhteyttä opiskeluhuollon ammattilaiseen. Nuoret kaipasivat konkreettisia ja selkeitä ohjeita, kuinka lähestyä ammattilaista. Osalla nuorista oli kokemuksia siitä, että opiskeluhuollon ammattilaiset eivät olleet tavoitettavissa silloin, kun avun tarve oli suurin ja he olivat koittaneet mennä ammattilaisen luokse.
Osalla nuorista oli kokemuksia siitä, että opiskeluhuollon ammattilaiset eivät olleet tavoitettavissa silloin, kun avun tarve oli suurin ja he olivat koittaneet mennä ammattilaisen luokse.
Toinen avun hakemista heikentävä tekijä oli negatiiviset aikaisemmat kokemukset. Näissä tilanteissa nuori ei ollut kokenut tulleensa kuulluksi, tai nuoren vointia oli vähätelty ammattilaisten toimesta. Huonosti menneet aikaisemmat kokemukset varjostivat nuoren halukkuutta ottaa uudelleen yhteyttä ammattilaiseen.
Myös perheet vaikuttivat avun hakemiseen. Nuoret olivat huolissaan siitä, että vanhemmat saavat tietää tyttöjen sen hetkisestä voinnista ja huolestuvat. Tytöt halusivat samaan aikaan suojella vanhempiaan sekä säilyttää nuoren ja vanhemman keskinäisen luottamuksen, että vanhemmat eivät koe nuoren salanneen heiltä jotain. Osaa nuorista huoletti ammattilaiselle tehdystä yhteydenotosta koituvat seuraukset.
Mielen hyvinvointia tuetaan monin tavoin
Eri alojen ammattilaiset pohtivat tällä hetkellä kuumeisesti, kuinka auttaa nuoria mielen hyvinvoinnin haasteissa ja erityisesti sitä, kenelle tämä tehtävä kuuluu.
Arjessa nuorten tilanteet vaihtelevat, ja jokaisen tuen tarve on erilainen. Keskeistä on tunnistaa, ketkä nuorista pärjäävät kevyemmällä avulla ja ketkä tarvitsevat vahvempaa tukea. Samalla tulee myös selkeyttää, mitkä nuoren mielen hyvinvointia heikentävät asiat ovat sellaisia, että niitä pystytään hoitamaan kouluympäristössä ja milloin nuori tarvitsee vahvempaa tukea.
Keskeistä on tunnistaa, ketkä nuorista pärjäävät kevyemmällä avulla ja ketkä tarvitsevat vahvempaa tukea.
Nuoret toivovat, että ammattilaiset ovat saatavilla silloin, kun nuorilla on tarve päästä heidän luokseen. Samaan aikaan opiskeluhuollon ammattilaisten työnkuvat eivät mahdollista jatkuvaa vastaanottoa. Tämän ristiriidan ei toivoisi kuitenkaan heikentävän nuorten tunnetta avun saannista. Tytöt kuvasivat chat-palvelussa kokemuksiaan siitä, että kaipasivat tukea yhteyden ottamiseen opiskeluhuollon ammattilaiseen. Jatkossa on hyvä pohtia, kuinka tehdä ammattilaisten työnkuvia nuorille tutuksi ja millä keinoin nuoret voivat ottaa yhteyttä opiskeluhuollon ammattilaiseen mahdollisimman matalalla kynnyksellä.
Perheiden merkitys nousi esille tyttöjen chat-keskusteluissa. Vastataksemme nuorten tarvitsemaan tukeen, niin palveluiden rinnalle tarvitaan perheiden mukaanottoa. Julkiset palvelut itsessään eivät riitä turvaamaan nuorille annettavaa tukea vaan siihen tarvitaan kaikkien nuorelle tärkeiden aikuisten tukea.
Nuoruus on itsenäistymisen aikaa ja siihen liittyy paljon epävarmuutta ja odotuksia, minkä monet nuoret kokevat kuormittavana ja ahdistavana. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan nuoret hakevat anonyymeista chat-palveluista ulkopuolen päivystäjän näkemystä ja tukea, eivätkä aina halua kuormittaa läheisiään4. Chat-palvelusta on pääasiassa haettu tietoa ja tukea arkisiin asioihin ja akuutteihin ongelmiin, kuitenkin itsetuhoisuuteen liittyvien keskustelujen suuri määrä kertoo siitä, että mielenterveyspalveluita tarvitaan lisää5.
Mediassa nuorten hyvinvoinnin haasteet nousevat esille, ja toisinaan puhutaan nuorten mielenterveyskriisistä. Samaan aikaan mielen hyvinvoinnin korostaminen ei ole pelkästään ongelmatonta.
Mediassa nuorten hyvinvoinnin haasteet nousevat esille, ja toisinaan puhutaan nuorten mielenterveyskriisistä. Samaan aikaan mielen hyvinvoinnin korostaminen ei ole pelkästään ongelmatonta. Tutkijat toivat esille 24.2.2025 julkaistussa Helsingin Sanomien jutussa (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.), että puheet siitä, että vaikeuksien käsittely terapian ja psykologian kielellä johtaa siihen, että nuoret itsekin käyttävät sitä tullakseen nähdyiksi ja kuulluiksi. Osin myös tästä syystä toivoisi, että nuorten hyvinvoinnista kertovien huolestuneiden juttujen lisäksi mediassa nostettaisiin esille myös hyviä ja tavallisia asioita nuorten elämästä, sillä suurelle osalle nuorista arki on juuri sellaista.
Kirjoittajat
Mari Väistö (VTM, TtM, th) työskentelee Helsingin kaupungin kouluterveydenhuollon ylihoitajana. Blogi pohjautuu Väistön valtiotieteelliseen tiedekuntaan tekemään maisteritutkielmaan. Väistöllä on aikaisempaa kokemusta lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisestä niin järjestöistä kuin julkisen puolen organisaatiosta.
Tuuli Pitkänen (Dosentti, FTM, VTL) toimii tutkimuspäällikkönä Nuorisotutkimusseurassa. Hän on chat-tutkimuskokonaisuuden johtaja ja toimi Väistön pro gradu-työssä toisena ohjaajana.
Lähteet
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2023). Lasten ja nuorten hyvinvointi – Kouluterveyskysely 2023 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
- Lapsiasiavaltuutettu (2021). Tyttöjen pahoinvointi edellyttää erityistä huomiota (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). Lapsiasiavaltuutetun tiedotteet 11.10.2021.
- Väistö, Mari (2024). Sosiaalinen ja institutionaalinen luottamus avun saantiin 15-17-vuotiaiden tyttöjen chat-palvelussa käymien keskustelujen perusteella (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). Maisteritutkielma. Helsingin yliopisto.
- Takala, Janne & Helfer, Alix & Pitkänen, Tuuli (2025). Nuoren toimijuus ja avunsaamisen oikeutus anonyymissa chat-palvelussa. Teoksessa Haverinen, Ville-Samuli & Tuuva-Hongisto, Sari & Korjonen-Kuusipuro, Kristiina (2025). Digitaalinen nuoruus ja kasvavat erot. Nuorisotutkimusseura.
- Helfer, Alix & Kataja, Kati & Pitkänen, Tuuli (2025). When Despair Takes Over: Suicide Conversations in an Online Counseling Chat Service for Youth (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). Child & Youth Services, 1-24. doi.org/10.1080/0145935X.2024.2437758
Kuvat: Unsplash.
