Hankkeen tutkijaryhmä yhteiskuvassa Espoon Leppävaarassa. Vasemmalta oikealle: Karla Malm, Susanna Jurvanen, Tommi Hoikkala, Eila Kauppinen ja Sofia Laine.” Kuva: Kermit Haapalainen.
Vuoden 2020 lopulla heräsi julkisuudessa keskustelu ”huolta aiheuttavista nuorten ilmiöistä”. Taustalla oli ennen kaikkea Helsingin Sanomien 10.11.2020 julkaisema artikkeli keskustassa liikkuvista mahdollisesti vaarallisista nuorisoryhmistä. Nuorisotutkimusverkoston sittemmin eläköitynyt tutkimusprofessori Tommi Hoikkala seurasi artikkelin herättämää keskustelua pitkän linjan nuorisotutkijan perspektiivistä. Niin artikkelia, kuin siitä herännyttä keskustelua leimasivat nuoriin liittyvien ilmiöiden tarkastelulle ominainen huolipuhe: asian lähestyminen mahdollisten ongelmien näkökulmasta. Poliisia ja erilaisia asiantuntijoita haastateltiin, mutta yhden ryhmän ääni jäi uupumaan: nuorten. Tämä sai Hoikkalan pohtimaan, millaisia mahtavat olla nuorten omat huolet ja toisaalta, keille kaikille kaupunkitila lopulta kuuluu? Hän avasi Facebookin ja alkoi kirjoittaa:
[…] Olisipa nyt herkullinen tilanne lähteä pörräämään vaikkapa neljäksi viikoksi ”jenginuorison ja myös tavisten” suosimiin Stadin ja pääkaupunkiseudun eri pisteisin ja nimenomaan kriittisinä vuorokaudenaikoina, etenkin ilta- ja yöaikaan. Yhdistäisi journalismin, ”nuorisojengi” tutkimuksen ja etsivän nuorisotyön ja kävisi systemaattisesti lävitse eri tienoiden hotspotit. […] Tallentimet kuumana haastateltaisiin kaikki ilmiöön liittyvät relevantit toimijat, joihin myös toimittajat kuuluvat ammattiryhmänä. […] Tämmöinen reflektiivinen jengikartoitus. Anyone?
Postaus saavutti välitöntä vastakaikua Hoikkalan laajoissa verkostoissa. Yli 40 toimijaa – mukana mm. tutkijoita, journalisteja, opettajia ja nuorisotyöntekijöitä – lähti mukaan suunnittelemaan Hoikkalan ”monitoimijaiseksi tietoaktivismiksi” kuvailemaa hanketta. Tutkimusosio käynnistyi jo joulukuussa 2020 Helsingin kaupungin myöntämällä rahoituksella. Nuorten paikkataju ja huolet -hanke sai alkunsa.
Keskustelun tuloksena Hoikkala kirjoitti hankesuunnitelman ja hahmotteli sille kolme itsenäisesti toimivaa ”siipeä”: tutkivan journalismin, taiteen ja tutkimuksellisen tiimietnografian siivet. Näitä siipiä yhdistää yhteinen kenttä: toimijat menevät pääkaupunkiseudun nuorisopalveluiden jalkautuvan nuorisotyön ammattilaisten johdattelemina kentälle ja pureksivat tekemiään havaintoja yhdessä Zoom-palavereissa.
Hoikkalan alkuperäinen keskustelunavaus Facebookissa (upotus).
Tavoitteena on jalkautuvan nuorisotyön opastamana perehtyä nuorten käsityksiin korona-ajan kaupungeista sekä julkisten ja puolijulkisten tilojen ja hengailun saamiin merkityksiin nuorten arjessa.
– Jalkautuvan nuorisotyön ammattilaiset ovat olleet oleellisia kenttäfiksereitä ja tärkeimpiä informantteja hankkeen tähänastisissa toiminnoissa, Hoikkala kertoo.
Osa projektia ja sen tutkivan journalismin siiven itsenäinen tuotos oli Helsingin Sanomissa sunnuntaina 21.3.2021 ilmestynyt Maria Mannerin ja Paavo Teittisen artikkeli Suljetun kaupungin lapset.
Tutkimushanke laajenee uusiin kuntiin
Huhtikuussa 2021 hanke laajeni Helsingin lisäksi muihin kaupunkeihin, kun Vantaan kaupungin nuorisopalveluiden johtaja Hannu Rusaman aloitteesta ryhdyttiin Paikkataju-hankkeen ympärille rakentamaan viiden kaupungin yhteishanketta. Kesällä 2021 hankkeelle saatiin opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustus, jossa Vantaan, Espoon, Tampereen, Helsingin ja Kauniaisten rahoitusosuus on merkittävä.
Lokakuu 2021, nuoret hakeutuvat hengailemaan kaupunkien keskustaan, myös Kauniaisissa. Kuva: Sofia Laine.
Nyt rahoitettu hanke tarkastelee nuorten käsityksiä kaupunkitiloista ja vapaa-ajasta erityisesti korona-aikana. Tavoitteena on tuottaa tietoa nuorten omista huolista, tarpeista ja toiveista kaupunkiympäristössä.
– Nuorisotyöntekijöille syntyy ymmärrystä ja tuntemusta nuorten tilanteesta, mutta se ei jäsenny vielä kunnolla tiedoksi, jota voisi käyttää esimerkiksi päätöksenteon tukena. Tämän tutkimuksen avulla voidaan hiljainen tieto saada jäsentyneeksi ”kovaääniseksi” tiedoksi ja tähän toivomme nuorisotutkijoiden analyyttistä ja systemaattista tukea, Rusama pohtii.
Erilaiset koronarajoitukset ja -suositukset ovat koskettaneet nuoria eri tavoin ja vaikuttaneet heidän hyvinvointiinsa sekä lisänneet tuen ja palveluiden tarvetta. Seurauksena on ollut nuorten vapaa-ajan viettomahdollisuuksien kaventuminen. Korona-aika heijastuu monin tavoin myös kaupunkien julkisiin ja puolijulkisiin tiloihin. Nuorisotiloja ja muita julkisia tiloja, kuten kirjastoja, on paikoin myös pidetty kiinni tai rajoitetussa käytössä. Pitkittyneessä tilanteessa monen nuoren elämässä ovat näkyneet arjessa jaksamisen haasteet ja sosiaalisen vuorovaikutuksen supistuminen.
– Meillä on valtava huoli nuorista. Myös ajankohtaisen tilanteemme takia meillä on paljon odotuksia, että saisimme tutkimushankkeen avulla kokonaisnäkemystä ja tarkempaa ymmärrystä nuorten olemisesta ja elämisestä koronan kanssa ja sen jälkeen, Rusama toteaa.
Tutkimushankkeessa pyritäänkin myös selvittämään, minkälaista ”korjausvelkaa” korona on nuorten parissa aiheuttanut ja miten siihen pitäisi reagoida. Tulokset vahvistavat kaupunkien tietopohjaa ja auttavat tunnistamaan koronan aiheuttamia hyvinvoinnin vajeita nuorten keskuudessa. Tämä tukee kaupunkeja tietoon perustuvien päätösten ja toimenpiteiden tekemisessä sekä nuorisotyön kehittämisessä.
”Katu elää.” Näin jalkautuva nuorisotyö kertoo nuorien perustelevan, miksi haluavat hengailla julkisessa tilassa. Hankkeessa on myös nuoria kanssatutkijoina. Kuvan on ottanut 9.-luokkalainen Eino Nummiranta osana TET-harjoitteluaan hankkeessa. Itä-Pasila, lokakuu 2021.
Esimerkiksi Helsingissä arvioidaan tällä hetkellä olevan arviolta 9500 syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta. Mutta kuten etsivän nuorisotyön yksikön toiminnanjohtaja Timo Kontio Helsingin Uutisten etsivää nuorisotyötä Helsingissä käsittelevässä artikkelissa (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) hiljattain (11.11.2021) totesi, jalkautuva työ ei kuitenkaan kohdistu pelkästään syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin, vaan tukee yhtä lailla kaikkia nuoria.
– Jo hankkeen tässä vaiheessa voin esittää yhden rohkean suosituksen: kaikki kauppakeskusvartijat olisi syytä kouluttaa nuorisoasioissa edes lyhyellä oppimäärällä, koska juuri tällaisissa arjen kohtaamisissa nuorille syntyy kokemus siitä, ovatko he yhteiskuntaan tervetulleita vai työnnetäänkö heitä sen ulkopuolelle”, tiivistää yksi hankkeen johtajista, dos. Sofia Laine.
Lisätietoja
Tommi Hoikkala, tutkimusprofessori emeritus
puh. +358 40 542 5446
tommi.hoikkala@nuorisotutkimus.fi
Sofia Laine, tutkimusprofessori
puh. +358 44 416 5374
sofia.laine@nuorisotutkimus.fi
Karla Malm, VTM, taiteen yo.
puh. +358 44 754 85 41
karla.malm@nuorisotutkimus.fi
Toimitus: Sofia Laine, Karla Malm & Sarianne Karikko.