Kuvassa (vasemmalta oikealle): tutkimusjohtaja Eila Kauppinen, vastaava tutkija Tomi Kiilakoski, puheenjohtaja Petri Paju, liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist, tutkimusprofessori Sofia Laine, erikoistutkija Antti Kivijärvi ja ministerin erityisavustaja nuorisoasioissa Rosanna Blomster.
Nuorisotutkimusseuran edustajilla oli suuri ilo ja kunnia tavata sekä keskustella urheilu-, liikunta- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvistin kanssa opetus- ja kulttuuriministeriössä keskiviikkona 5.6. Lämminhenkisestä, dialogisesta ja motivoivasta tilaisuudesta jäi vahva tunne siitä, että Nuorisotutkimusseura voi tutkimusorganisaationa ja tieteellisenä yhdistyksenä tukea nuorisopolitiikkaa, nuoria ja nuorisotyötä monissa teemoissa lähivuosina.
Tapaamisessa keskusteltiin laajasti nuorista ja nuorisotutkimuksesta: nuorten osallisuudesta, säännöllisistä tiedonkeruista, nuorten vapaa-ajasta, väkivallasta, rikollisuudesta, ruutuajasta ja sosiaalisesta mediasta.
Tutkimusprofessori Sofia Laine avasi planetaarisen nuorisotutkimuksen näkökulmaa. Valtakunnallisessa nuorisotyön ja -politiikan ohjelmassa (VANUPO) on yhtymäpintoja planetaariseen nuorisotutkimukseen. VANUPOn valmisteluprosessiin osallistuneet nuoret kokivat kokivat ilmastonmuutoksen suurimpana huolenaan. Ohjelmassa luvataankin tulevalla nelivuotiskaudella vahvistaa nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä tukea heidän yhdenvertaisia mahdollisuuksiaan käyttää tutkittua ilmastonmuutoksen ja luontokadon pysäyttämiseen liittyvissä toimissa. VANUPO toteaa myös, että nuorisotyö on yksi keino tukea nuoria ilmastonmuutoksen ja luontokadon aiheuttamien tunteiden käsittelyssä sekä aktiivisen kansalaisuuden ja osallisuuden tukemisessa. Tutkitun tiedon tarjoaminen nuorille ilmastonmuutokseen liittyen on yksi tekijä ahdistuksen lieventämisessä.
Erikoistutkija Antti Kivijärvi puolestaan esitteli viimeisintä tietoa nuorten väkivaltarikollisuudesta käynnissä olevan Nuorten väkivaltarikollisuus -tutkimushankkeen pohjalta. Ilmiötä on tärkeää tarkastella poliisinäkökulman lisäksi nuorilta kerättyjen aineistojen valossa, sillä edelliset saattavat kertoa enemmän lainsäädäntöön ja viranomaistoimintaan liittyvistä muutoksista kuin muutoksista nuorten toiminnassa. Nuorisopolitiikan ja nuorisotyön näkökulmasta nuorten väkivaltaa on syytä tarkastella ryhmäsuhteiden, asuinalueiden ja mahdollisten nuorisokulttuuristen muutosten kautta. Nuorten rikokset tehdään tyypillisesti toisten nuorten kanssa ja osana vertaisryhmiä. Keskusteluissa korostettiinkin nuorisotyön mahdollisuuksia nuorten väkivallan ehkäisyssä, sillä nuorisotyö on ainoa nuorten ryhmäsuhteisiin sekä nuorisokulttuureihin pääasiallisesti keskittyvä ammattikunta Suomessa.
Nuorisotutkimusseura on mielellään tutkien tukemassa vaikuttavaa nuorisopolitiikkaa ja nuorisotyötä.