Koulun ryhmiä tukemalla voidaan vaikuttaa koulukiusaamiseen ja laajemmin kouluhyvinvointiin. Nuorisotutkimusseuran tutkimuksessa osoitettiin, että nuorisotyöhön panostaneissa kouluissa oli selvästi vähemmän kiusaamista kuin kouluissa, joissa nuorisotyötä ei ollut tehty lainkaan. Tämän lisäksi luokkahenki ja vaikutusmahdollisuudet koulujen arjessa koettiin jonkin verran paremmiksi niissä kouluissa, joissa oli tehty nuorisotyötä.
Tulokset perustuvat tutkimukseen, jossa verrattiin toisiinsa 21 yläkoulua, jossa nuorisotyötä oli tehty vähintään kolme vuotta osa- tai kokoaikaisesti, ja 20 yläkoulua, joissa nuorisotyötä tai muuta vastaavaa työtä ei ollut tehty lainkaan. Vertailuasetelman lisäksi tutkijat haastattelivat nuoria ja ammattilaisia kolmessa yläkoulussa. Näissä kouluissa nuorisotyötä oli tehty pitkään.
”Nuorten kouluhyvinvointi rakentuu pitkälti kaveri- ja ryhmäsuhteista. Nuorisotyöntekijöiden ydinosaaminen liittyy ryhmien ohjaamiseen. Hyviin tuloksiin pääseminen edellyttää kuitenkin pitkäjänteisyyden ja riittävien resurssien lisäksi toimivaa moniammatillista yhteistyötä muiden kouluilla toimivien ammattilaisten kanssa”, toteaa Nuorisotutkimusseuran erikoistutkija Antti Kivijärvi.
Nuorisotyössä keskityttiin nuorten ryhmätoimintaan pandemia-ajan jälkeen
Korona-ajan jälkeen nuorisotyössä on panostettu erityisesti ryhmälähtöiseen työhön ja yhteistyöhön muiden vapaa-ajan toimijoiden kanssa. Kunnissa on keskitytty ryhmien kanssa työskentelyn ohella nuorten osallisuuden edistämiseen.
”Pyrkimyksenä on todennäköisesti ollut koronavuosina kertyneiden hyvinvointivajeiden paikkaaminen. Koulu- ja oppilaitosnuorisotyö on edelleen lisääntynyt selvästi ja sama koskee myös jalkautuvaa tai ylipäätään liikkuvaa nuorisotyötä”, kertoo Nuorisotutkimusseuran tutkimusjohtaja Eila Kauppinen.
Tutkimuksen aineistona ovat kouluterveyskyselyn koulukohtaiset tulokset sekä vuosina 2021 ja 2023 toteutetut Kunnallisesta nuorisotyöstä Suomessa -kyselyt. Tulokset julkaistaan 24.4. ilmestyvässä teoksessa Poikkeusoloista uuden kynnykselle. Tutkimus on toteutettu osana Nuorisotutkimusseuran kahta vuosina 2020–2024 käynnissä ollutta nuorisoalan osaamiskeskusta.
Julkaisutilaisuus
Teos julkaistaan osana NUORI2024 – valtakunnalliset nuorisotyön päivät (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) -tapahtuman ohjelmaa Tampere-talolla keskiviikkona 24.4.2024. Ohjelmaosio Kunnallinen nuorisotyö poikkeavan keskellä ja uuden kynnyksellä järjestetään tilassa Pieni sali klo 12.00–13.00.
Lisätiedot
Erikoistutkija Antti Kivijärvi
antti.kivijarvi@nuorisotutkimus.fi
puh. 040 062 4689
Tutkimusjohtaja Eila Kauppinen
eila.kauppinen@nuorisotutkimus.fi
puh. 044 416 5335
Julkaisun tiedot
Kivijärvi, Antti & Kauppinen, Eila & Kiilakoski, Tomi (toim.) Poikkeusoloista uuden kynnykselle. Kunnallinen nuorisotyö Suomessa 2023. ISBN 978-952-372-059-6 (nid.), ISBN 978-952-372-060-2 (PDF), ISSN 1799-9219 (nid.), 1799-9227 (PDF), Nuorisotutkimusseuran julkaisuja nro 249, verkkojulkaisuja nro 186, sarja: Kenttä, 2024. 226 s., nid., 30 euroa.
Kirjan voi ostaa yhteistyökumppaneiltamme Tiedekirjasta (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (Snellmaninkatu 13, Helsinki) ja Rosebud Booksista (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (Kaisaniemenkatu 5, Helsinki). Sen voi tilata myös muihin kirjakauppoihin. Teos on saatavilla myös maksuttomana verkkojulkaisuna Edition.fi-sivustolla (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
