DEQUAL: Nuorten eriarvoistuvat elämät sosioteknologisissa imperatiiveissa ja kuvitelmissa
Päivi Armila (Itä-Suomen yliopisto) & Sari Tuuva-Hongisto (Xamk) & Biljana Stankovic & Marta Choroszewicz (Itä-Suomen yliopisto)
Torstaina 5.11. klo 15.00.
Posterimme esittelee 1.9.2020 käynnistyneen tutkimushankkeen, jossa jäljitetään nuorten arkea ja elämänvalintoja leimaavaa digitaalista sosiaalista eriarvoisuutta. Digitalisaatio taloudellis-poliittisena prosessina etenee yhteiskunnallisen imperatiivin tavoin, mikä nuorten kohdalla näkyy esimerkiksi monien opiskelu-, harrastus- ja vaikuttamismahdollisuuksien siirtämisenä erilaisiin verkkoympäristöihin. Vaikka yhteiskunnallisia uudistuksia läpäisevän digitalisaation on uskottu ja toivottu luovan yhdenvertaisia elämänrakentamisen ja tavoitettavuuden mahdollisuuksia ”diginatiiveina” pidetyille nuorille, tilastot osoittavat monien heidän taustoihinsa kiinnittyvien eriarvoisuuksien olemassaolon ja vahvistumisenkin. DEQUAL-hankkeessa analysoidaan uudenlaista digitaalista kuilua – digiyhteiskunnan luokkaistumista – tuottavia rakenteellisia ja nuorisokulttuurisia kerrostuneisuuksia: materiaalisia ja sosiokulttuurisia tekijöitä, joilla on sekä yhteiskunnallisia että elämänkulullisia seurauksia.
Yhtenä keskeisenä eroja tuottavana olosuhteena hankkeessa nähdään nuorten asuinpaikka. Tutkimuksellinen katse tarkennetaan kolmeen erilaiseen asuinalueeseen kysyen, miten sekä paikkakunnan konkreettiset mahdollisuusrakenteet että paikalliset nuorisokulttuuriset ”tuulet” kietoutuvat osiksi eriarvoistavia tapoja toimia digitaalisissa imperatiiveissa. Miten vetovoimainen ja kasvava kaupunki, nuorista tyhjenevä teollisuuskaupunki tai syrjäinen pikkukylä erilaisine materiaalisine ja sosiokulttuurisine piirteineen muovaa nuorten mahdollisuuksia ja tapoja rakentaa arkeaan ja elämänkulkuaan digiyhteiskunnassa?
Tutkimushankkeessa yhdistetään määrällisiä ja laadullisia aineistoja, joiden kautta digikulttuuriset rakenteet, käytännöt ja henkilökohtaiset merkitykset voidaan asettaa sisäkkäin ja keskinäiseen analyyttiseen vuoropuheluun. Nuorten eriarvoistuvia elämänkulkuja jäljitetään yhdistämällä koulutusta, osallistumista, työllistymistä ja harrastuksia koskevia tilastoja, ja tarkempaa, yksilötason määrällistä tietoa kootaan tutkimuspaikkakuntien nuorille osoitetulla kyselylomakkeella. Tutkimuspaikkakunnilla toteutetaan myös fokusryhmä- ja yksilöhaastatteluja, ja aineisto täydentyy paikallisten nuorisokulttuuristen käytäntöjen havainnoinneilla.
A systematic mapping of Nordic youth surveys
Henrik Groundstroem, Lillemor Östman, Jacob Groundstroem, Jessica Hemberg, Sofia Smått-Nyman, Rasmus Isomaa & Pia Nyman-Kurkiala (Åbo Akademi University)
Friday 6th November at 11.00.
Aim: The aim of this study was to map the existing Nordic youth surveys and to answer the following research questions: how many youth surveys are conducted in the Nordic countries?, what major youth surveys are being conducted in all Nordic countries?, and what themes do the existing questionnaires deal with in the various countries?
Method: Data was collected from January to April 2018 through a systematic mapping technique and the surveys were analyzed according to quality criteria.
Results: The results showed a total of 143 surveys and after exclusion due to poor survey quality, 82 fit the inclusion criteria. In the Nordic countries, six surveys were identified that covered all Nordic countries. The themes that youth surveys usually focus on are criminality, school, physical and mental health, addiction, societal participation and family relationships.
Conclusion: Many similar youth surveys exist both nationally and on a Nordic level. During the last forty years, there has also been an exponential increase in surveys aimed at young people. A larger coordination of these surveys would be beneficial and increase their quality as well as limit the number of surveys that young people are exposed to. This study identifies the need for a coordinated Nordic youth survey and the potential benefits on a regional, national and Nordic level.