Hyppää sisältöön

Työryhmät

Nuorisotutkimuspäivät Tampereen yliopistolla 13.-14.11..2025. Teemana Yhteinen aika?

Aika nuorisotutkimuksen välineenä – pitkittäistutkimuksen työryhmä

Torstaina 13.11. klo 15–17 (Työryhmä kokoontuu paikan päällä)
Puheenjohtaja: Sinikka Aapola-Kari, Alli Paasikiven säätiö

Työryhmässä tarkastellaan pitkittäis- ja seurantatutkimuksellisten tutkimusasetelmien merkitystä nuorisotutkimuksen kannalta. Toistuvat tutkimuskerrat ja niiden välillä kuluva aika luovat erityisen perspektiivin nuorten elämään. Pitkän ajan kuluessa rakentuvat tutkimussuhteet ovat omanlaisiaan ja niihin liittyy myös aivan erityisiä tutkimuseettisiä haasteita. Pitkä seuranta-aika tuo tutkimukseen mahdollisuuden tarkastella muutoksen kehkeytymistä nuorten elämässä ja lisäksi nuoret itsekin voivat reflektoida aiempia elämänvaiheitaan yhdessä tutkijan kanssa.

Työryhmän esitelmissä käsitellään pitkittäistutkimuksen kaaria tutkimuksellisten haasteiden ja tutkimusetiikan näkökulmasta, mm. avoimen tieteen viitekehyksessä. Temaattisesti pitkittäistutkimuksissa on tarkasteltu mm. maailmankuvien muodostumista, koulutusta ja työelämää sekä pelaamista. Lisäksi työryhmän yhdessä esityksessä on metodologista pohdintaa kirjallisten aineistojen tuottamista vuorovaikutustilanteessa.

Aspirations and good life in society

Friday Nov 14th at 9.00–12.00 (hybrid session)
Chair: Jasmina Jerant

This working group explores how young people imagine and pursue a “good life” across diverse contexts, including cash benefits, higher education in terms of both student aspirations and the practices that support learning, rural livelihoods, agricultural entrepreneurship, and child welfare. The papers highlight the interplay between aspirations, structural constraints, and social well-being, offering insights into how youth navigate opportunities and challenges worldwide and how these insights can inform more inclusive youth policies and practices.

Collaborative research with children and youth

Thursday Nov 13th at 3–5pm and Friday Nov 14th at 9–12am (On-site session)
The workshop is organized by the Arctic Youth Research Centre at UiT – The Arctic University of Norway.

Chairs:
Professor Rita Sørly, UiT The Arctic University of Norway
Professor Merete Saus, UiT The Arctic University of Norway Professor Ilse Julkunen, University of Helsinki
PhD student Sunniva Solhaug Fjelldal, UiT The Arctic University of Norway.
Professor Merete Saus, UiT The Arctic University of Norway

The workshop is organized by the Arctic Youth Research Centre at UiT – The Arctic University of Norway. The Arctic Youth Research Centre conducts research on how to enhance children and young people’s sense of well-being in everyday life. A sense of belonging is essential for self-worth and participation in local communities. Participation and empowerment are crucial for all young people to thrive and achieve a good quality of life. In today’s rapidly evolving academic and professional landscape, collaborative research (CoRe) has emerged as a key approach to addressing complex challenges and driving innovation. CoRe Youth focuses on involvement, empowerment, and inclusion in interdisciplinary research with children and youth.

This workshop aims to explore different methodological and theoretical approaches to CoRe Youth. The presentations addresses how to develop and design collaborative research projects with children and youth; how collaborative research with children and youth can inform and influence policy changes in Arctic regions; and how to face and embrace challenges, obstacles, and successes in conducting collaborative research with children and youth.

On Friday, the 14th, at the conclusion of our final session, we warmly invite all participants, as well as anyone interested in collaborative research with young people, to join us for a reflective panel discussion on key themes explored throughout the week.

Erasmus+/EU ja kansainväliset nuorisotutkimushankkeet

Perjantaina 14.11. klo 9.00–12.00 (Työryhmä kokoontuu paikan päällä)
Puheenjohtajat:
Tuuli Pitkänen, Nuorisotutkimusseura
Mauri Uusilehto, Opetushallitus

Kansainvälisissä ERASMUS+/EU-hankkeissa tehdään yhteistyötä, tiedonvaihtoa ja tutkimusta erilaisista teemoista. Kansainvälinen yhteistyö laajentaa perspektiiviä tutkimusaiheisiin ja omaan työhön sekä lisää erilaisuuden ymmärtämistä. Työryhmän tarkoituksena on välittää tietoa rahoitusmahdollisuuksista sekä näkökulmia ja kokemuksia. Työryhmään on kutsuttu kansainvälisissä nuorisotutkimusta koskevissa hankkeissa toimineita ja toimivia kertomaan tutkimusyhteistyöstä, rahoituksesta ja kansainvälisen toiminnan arjesta ja erityiskysymyksistä. Työryhmä on suunnattu kaikille kansainvälisestä nuorisotutkimuksesta kiinnostuneille. Järjestäjänä Euroopan unionin osarahoittama CHAT-YOUTH -hanke (ERASMUS+ KA220-nuorisoala) www.youthresearch.fi (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)

Eri aikoina, erillään ja yhdessä – sukupuoli nuorisotutkimuksessa

Torstaina 13.11. klo 17.00–19.00 (Työryhmä kokoontuu paikan päällä)
Puheenjohtajat:
Aino Tormulainen, Humak
Ville Pöysä, Jyväskylän yliopisto

Eri aikoina sukupuoli on näyttäytynyt nuorten elämässä sekä nuorisotutkimuksessa eri tavoin. Tyttötutkimus syntyi kritiikistä nuorisotutkimuksen poikakeskeisyydelle, poikatutkimus puolestaan muun muassa tuomaan esille poika-kategorian moninaisuutta. Nuoria on historiallisesti kasvatettu, pidetty ja tutkittu erillään sukupuolijakoon perustuen, toisaalta erityisesti viime vuosikymmenien myötä sukupuolen moninaisuus ja sateenkaarinuoruus on tuonut tarpeen laajentaa ymmärrystä ja tutkimusta sukupuolista. Nuoruuden tutkimisessa on siis tarve kaksijakoisen sukupuolijärjestelmän ylittävälle tutkimukselle, muttei myöskään tule unohtaa tyttö- ja poikaerityisyyttä eli sitä kuinka sukupuoli vaikuttaa nuoruuteen eri konteksteissa. Tässä ajassa esimerkiksi puhuttavat jälleen monet sukupuoleen liittyvät ilmiöt, kuten naisviha ja uuskonservatiiviset arvot.

Työryhmässä tarkennetaan katse sukupuoleen nuorisotutkimuksessa pohtien muun muassa, millaisia ilmiöitä, representaatioita ja käytänteitä nuoruuteen ja sukupuoleen liittyen on ollut, on nyt ja miltä nuorten tulevaisuus näyttää erityisesti sukupuolen näkökulmasta. Työryhmässä yhteinen aika -teema, nuoruus ja sukupuoli käsitetään laajasti ja esitys voi kytkeytyä niin historialliseen tai ajankohtaiseen tarkasteluun, representaatioihin tai/ja sukupuolen käsitteistöön, mutta myös yhdessä vietettyyn aikaan ja käytänteisiin eri ympäristöissä. Mistä esimerkiksi tytöt ja pojat ovat innostuneet eri aikoina, millaisia ilmiöitä nuoruuden ja sukupuolen kietoumiin liittyy ja millaisia ovat olleet, tai ovat nyt, nuoruuden sukupuolittuneet käytänteet? Miten sukupuoliin liittyvä käsitteistö on laajentunut ja uusiutunut sekä kuinka sukupuolikategorioiden sisäinen moninaisuus tunnistetaan? Tervetulleita ovat empiiriset, teoreettiset ja metodologisia kysymyksiä pohtivat esitykset, joiden näkökulmana on erityisesti sukupuoli – eri aikoina, erillään tai yhdessä. Työryhmä on monitieteinen.

Työryhmän järjestää Sukupuoli nuorisotutkimuksessa -verkosto, joka kerää nuoruudesta ja sukupuolesta kiinnostuneita eri vaiheessa olevia tutkijoita yhteen. Verkosto on vuonna 2024 käynnistetty yhteistyö jo pidempään toimineiden tyttö- ja poikatutkimuksen verkostojen kanssa.

Koulussa käy kaikki? Kouluhyvinvoinnin ja kouluyhteisön tutkimus

Torstaina 13.11. klo 15.00–17.00 ja perjantaina 14.11. klo 9.00–12.00 (hybridityöryhmä)
Puheenjohtajat:
Jenni Helenius, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Tarja Juurakko-Koskinen, Tampereen ammattikorkeakoulu

Koulu on paikka, jossa jokaisen nuoren tulee viettää iso osa elämästään – halusi tai ei. Siellä opitaan, eletään, kasvetaan yhdessä ja erikseen. Onko koulu kaikille turvasatama vai pätevätkö siellä viidakon lait? Millaisia eväitä koulu antaa tulevaisuuteen? Mitä, miten ja miksi koulussa oikeasti opitaan? Miten koulu vastaa sille asetettuihin toiveisiin ja haasteisiin, erityisesti oppilaiden ja opiskelijoiden näkökulmasta?

Työryhmässä käsitellään esimerkiksi osallisuutta, kouluhyvinvointia kouluun kiinnittymistä, kaverisuhteita koulussa, kiusaamista, vuorovaikutusta oppilaitoksessa, koulunuorisotyötä tai nuorten kokemuksia tuen saamisesta.

Laajennetun oppivelvollisuuden aika

Torstaina 13.11. klo 15.00–17.00 ja perjantaina 14.11. klo 10.30–12.00 (Hybridityöryhmä)
Puheenjohtajat: Anne-Mari Souto & Hanna Lonka, Itä-Suomen yliopisto

Vuonna 2021 voimaan tullut laajennettu oppivelvollisuus pidensi nuorten velvoitetta opiskella 18 ikävuoteen saakka. Uudistuksen yhteydessä säädettiin monia muitakin nuorten tukemiseksi tarkoitettuja toimenpiteitä, kuten peruskoulujen velvollisuus tarjota tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta sitä tarvitseville oppilaille. Myös perus- ja toisen asteen väliin sijoittuvaa nivelvaiheen koulutusta (TUVA) sekä nivelvaiheessa tehtävää moniammatillista yhteistyötä uudistettiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan tällä historiallisella, koulutuspoliittisella uudistuksella pyrittiin nostamaan koulutus- ja osaamistasoa, kaventamaan oppimiseroja, nostamaan työllisyysastetta sekä lisäämään koulutuksellista yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa.

Ennen lakimuutoksen voimaantuloa käytiin julkisuudessa paljon kriittistä keskustelua resurssien kohdentamisen järkevyydestä. Yksi keskeinen huoli oli se, että uudistus tullaan toteuttamaan liian nopeasti ja ilman pilottikokeiluja, jolloin niiden seuraukset voivat olla yllättäviä tai jopa vastakkaisia niille asetettujen tavoitteiden kanssa. Kritiikki kohdistui myös siihen, ettei nuoria kuultu riittävästi. Nyt uudistuksen oltua voimassa muutaman vuoden tarkastelemme työryhmässämme oppivelvollisuusuudistuksen nykytilaa ja seurauksia eri näkökulmista. Miten uudistus on näkynyt niin nuorten elämänkulussa kuin vaikkapa oppilaitosten, ohjaamoiden, nuorten työpajojen ja nuorisotyön välisessä yhteistyössäkin? Mihin ja keille uudistus antoi aikaa? Mikä taas jää edelleenkin katveeseen?

Mental health issues and health-promoting support for young people

Thursday Nov 13th at 3–5pm (On-site session)
Chair: Jessica Hemberg

Young people’s mental health issues continue to increase in Finland and health-promoting support is needed to alleviate these. This workshop presents results from young people’s experiences of bullying, cyberbullying and loneliness, as well as professional youth workers’ views on young people’s school transitions in relation to loneliness, and what can be done to address this issue. This workshop also examines the views of school coaches working in Finnish schools on what kind of health-promoting support they can offer young people. All presentations aim to demonstrate research results on young people’s experiences of mental health, the kind of needed support and how it can be provided according to both young people and professional youth workers.

Nuoret lastensuojelussa

Perjantaina 14.11. klo 9.00–12.00 (Työryhmä kokoontuu paikan päällä)
Puheenjohtajat: Susanna Kalliola, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos & Petri Paju, Lastensuojelun keskusliitto

Useammasta kuin joka kymmenennestä teini-ikäisestä tehdään vuosittain lastensuojeluilmoitus. Kiireelliset sijoitukset kohdistuvat erityisesti teini-ikäisiin. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen alaikäisten osuus ikäluokasta on kasvanut teini-ikäisissä, eikä juuri muissa ikäluokissa. Teini-ikäisistä huostaanotettuna on noin kaksi prosenttia, nelinkertainen osuus vauvaikäisiin verrattuna.

Lastensuojelun uudistaminen ja keskeisimmät kehittämistarpeet kohdistuvat nuorisoikäisiin asiakkaisiin. Lastensuojelulakia uudistetaan parhaillaan. Uudistukset kohdistuvat hatkaamiseen (poistuminen luvatta laitoksesta) ja suljettuihin yksiköihin. Ongelmia tunnistetaan olevan myös rajapinnoilla mielenterveys – ja päihdehoitoon. Kaikki edellä mainitut asiat liittyvät erityisesti nuorisoikäisiin. Lastensuojelusta on pikkuhiljaa tullut entistä enemmän nuorisoasia.

Toivomme työryhmään papereita, joissa tarkastellaan eri näkökulmista nuoria lastensuojelun asiakkaina. Esitykset voivat liittyä esimerkiksi lainsäädännön uudistukseen, nuorten oikeuksiin ja osallisuuteen tai kansainvälisiin vertailuihin.

Toivomme myös esitelmiä liittyen päihde- ja mielenterveyspalveluiden ja lastensuojelun yhteistyöhön ja perhehoidon kehittämiseen nuorisoikäisten sijoituspaikkana. Lastensuojelun asiakkaiden haastatteluihin perustuvat tutkimukset ovat erittäin toivottuja työryhmään. Esitykset voivat olla myös teoreettisia pohdintoja siitä, miten nuorisopainotukset muuttavat lastensuojelua. Päivien teeman mukaisesti tervetulleita ovat myös esitykset, joissa käsitellään nuoria lastensuojelussa eri aikakausina ja eri sukupolvissa.

Empiirisen tutkimusanalyysin lisäksi toivotaan innovatiivisia tulevaisuuteen suuntautuvia ajatuksia siitä, miten lastensuojelu ja muut palvelut voisivat uudistua paremmin nuoria ja perheitä tukeviksi rakentamalla nykyistä toimivampia palveluja arjen tueksi.

Nuorisotutkimuksen epistemologiset kysymykset polykriisi(e)n ajassa / Epistemological Questions of Youth Research in a Time of Polycrises

Perjantaina 14.11. klo 9.00–12.00 (Työryhmä kokoontuu paikan päällä)
Puheenjohtajat: Päivi Honkatukia, Jenni Kallio & Susanna Ågren, Tampereen yliopist

Nuorisotutkimus on monitieteinen tieteenala, jossa risteävät erilaiset lähestymistavat nuoriin ja nuoruuteen. Nuorisotutkimus hahmotetaan usein avoimena kenttänä, joka toivottaa tervetulleeksi eri tieteenalojen edustajia keskustelemaan ja osallistumaan nuoria koskevan tiedon tuottamiseen. Samaan aikaan on kiistanalaista, mikä on nuorisotutkijoita yhdistävä tieteen luovuttamaton ydin ja onko sellaista olemassa. Miksi kutsumme itseämme nuorisotutkijoiksi? Ketkä voivat kutsua itseään nuorisotutkijoiksi? Ovatko kaikki tietämisen tavat ja epistemologiset lähtökohdat yhtä arvokkaita?

Työryhmässä pohditaan nuorisotutkimuksen perusolemukseen liittyviä kysymyksiä ajassa, jossa nuoriin ja nuoruuteen kohdistuu monenlaisia epävarmuuksia ja jännitteitä. Epistemologisilla valinnoilla on aina seurauksia nuorten elämään. Nuoriin voidaan suhtautua monella tavalla: kasvatettavina, kontrolloitavina, voimautettavina tai alistettuina.

Työryhmässä tarkastellaan eri näkökulmista nuorisotutkimuksen epistemologisia lähtökohtia tässä ajassa. Sen tarkoituksena on luoda avointa keskustelua nuorisotutkimukseen liittyvistä arvoista, arvostuksista, oletuksista ja tutkijan positioista tutkimuskentällä. Mitä on se nuorisotutkimuksen tieto, jolla haluamme vaikuttaa yhteiskunnassa? Nämä kysymykset ovat entistä ajankohtaisempia erilaisten ja toisiinsa kietoutuvien kriisien koetellessa olemassaoloamme, myös nuorten elämää ja tulevaisuutta. Työryhmän järjestää Under Pressure -tutkimushanke.

Nuorisotyön tutkimus

Torstaina 13.11. klo 15.00–17.00 ja perjantaina 14.11. klo 9.00–12.00 (hybridityöryhmä)
Puheenjohtajat: Tomi Kiilakoski & Eila Kauppinen, Nuorisotutkimusseura

Työryhmä keskittyy nuorisotyön tutkimukseen nuorten, nuorisotyöntekijöiden ja laajemman hyvinvointityön näkökulmasta. Teemaryhmän tavoitteena on kerätä yhteen alaa koskevia tutkimuksia ja herättää keskustelua nuorisotyön tutkimuksen kysymyksistä niin käytäntöjen kuvausten, teorian kuin tutkimusmenetelmien näkökulmista. Esitykset voivat käsitellä esimerkiksi seuraavia aiheita:

• nuorisotyön nuorisopoliittinen ja yhteiskunnallinen ympäristö
• nuorisotyön palveluiden luonne, laatu, vaikuttavuus ja arviointi
• työntekijöiden kulttuurit, toimintatavat, eetos ja asenteet
• nuorten tarpeet, toiveet ja kulttuurit nuorisotyön palveluiden saajina ja toimijoina

Nuorisotyön tutkimus on monitieteistä ja monialaista. Siinä tutkitaan sekä nuoria että nuorisotyötä kasvatuksellisesta, yhteiskunnallisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta näkökulmasta. Nuorisotyön tutkimus perustuu parhaimmillaan systemaattiseen ja teoreettisesti perusteltuun ymmärrykseen siitä, mitä nuorisotyö on. Se tuottaa tietoa, joka tukee nuorisotyön asiantuntemusta, osallistuu nuorisotyön kehittämiseen ja edistää nuorten elinolojen parantamista.

Työryhmän taustalla on väite siitä, että nuorisotyön tutkimuksessa ollaan siirtymässä yksittäisistä tutkimuksista kohti kumuloituvaa tiedon kokonaisuutta. Työryhmässä pyrimme muodostamaan kuvaa nuorisotyön tutkimuksen nykytilasta, tutkimuksen sisällöistä ja menetelmistä sekä teoreettisista lähtökohdista. Kiinnostuksen kohteena on myös se, millaisia kytköksiä nuorisotyön tutkimuksessa luodaan nuorisotutkimukseen.

Nuorten rikollisuus, jengit, katukulttuurit ja moraalipaniikit

Torstaina 13.11. klo 15.00–17.00 ja perjantaina 14.11. klo 9.00–12.00 (Hybridityöryhmä)
Puheenjohtajat:
Malin Fransberg, Nuorisotutkimusseura
Jaana Lähteenmaa

Nuorisorikollisuus on viimeisten vuosien aikana noussut otsikoihin: nuorten tekemien rikosten väitetään raaistuneen, lisääntyneen ja muuttuneen uhreilleen entistä nöyryyttävämmiksi. Erityisesti alle 15-vuotiaiden ryöstö- ja pahoinpitelyrikokset ovat poliisin tilastoissa lisääntyneet. Tästä huolimatta Nuorisorikollisuuskyselyn mukaan kokonaan rikoksista pidättyvien nuorten osuus on kasvanut entistä suuremmaksi aina 1990-luvulta lähtien. On arveltu, että entistä pienempi joukko nuorista vastaa suurimmasta osasta nuorten tekemistä rikoksista. Moraalisen paniikinkin piirteitä saanutta keskustelua toppuutellaan muistuttamalla siitä, että myös rikosten ilmoittamisherkkyys on kasvanut jo muutaman vuosikymmenen ajan, ja sosiaaliseen mediaan tallennetaan rikosten tekoa toisin kuin ennen – jolloin niiden näkyvyys on rikosten tutkijoille entistä konkreettisempaa.

Mitkä asiat ja piirteet nuorten rikollisuudessa ovat siis muuttuneet tälle vuosikymmenelle tultaessa? Miten nuorten ryhmät, vertaissuhteet ja nuorisokulttuurit ovat kietoutuneet ja tänä päivänä kietoutuvat nuorten rikollisuuden kanssa yhteen? Nuorten ryhmiä ja nuorisokulttuurin eri muotoja on määritelty rikollisiksi tai vähintään epäilyttäviksi eri aikoina eri tavoilla. Näin jopa sanan ”nuorisojengi” merkitys on saanut, ja saa, toisistaan poikkeavia merkityksiä eri aikoina ja eri konteksteissa ja puhetavoissa. Poliisi puhuu ”katujengeistä”, toisaalta poliisin puheita kriittisesti arvioivat väittävät, että Suomessa ei mitään katujengejä ole.

Tässä työryhmässä tarkastellaan nuorten rikollisuutta nuorisotutkimuksen ja kulttuurisen kriminologian näkökulmista. Keskeisiä isoja teemoja työryhmässä ovat nuorisorikollisuuden määrittely, moraaliset paniikit asian ympärillä ja nuorisokulttuuriset virtaukset, joilla on kytköksiä rikollisuuteen – joko niin osoitetusti, väitetysti tai tulkitusti. Samoin valtavitakulttuurin heijastukset ja vaikutukset nuorten lainvastaisiin tekoihin ja rikoksia koskevaan ajatteluun voivat olla tarkasteltavina tässä työryhmässä.

Nuoruus vammaisuuden, rodun ja mielenterveyden risteämissä

Perjantaina 14.11. klo 9.00–12.00 (Työryhmä kokoontuu paikan päällä)
Puheenjohtajat:
Tuuli Kurki, Helsingin yliopisto
Anna-Maija Niemi, Turun yliopisto
Aarno Kauppila, Turun yliopisto

Kautta historian ihmisryhmät, jotka on nimetty ”toisiksi” suhteessa vallitsevaan normiin, ovat kohdanneet järjestelmällistä syrjintää ja sortoa. Rotuun, vammaisuuteen ja hulluuteen liittyvät uskomukset, jotka juontavat juurensa kolonialismin ja eugeniikan perinteistä, ovat muokanneet yhteiskunnallista erottelua ja epäinhimillistämistä – ja ne näkyvät nuorten arjessa tänäkin päivänä.

Tässä työryhmässä tarkastellaan niiden nuorten kokemuksia, jotka asemoituvat tai asemoidaan moninaisten sosiaalisten erojen risteämiin, sekä heidän ja heidän verkostojensa tapoja navigoida yhteiskunnassa ja sen palvelujärjestelmässä. Esitykset keskittyvät siihen, miten vammaisuuteen, rotuun ja/tai mielenterveyteen liittyvä syrjintä muokkaa nuorten elämää ja jättää jälkensä heidän elämänkulkuunsa ja tulevaisuuden mahdollisuuksiinsa. Samalla ne luovat tilaa palvelujärjestelmän kriittiselle tarkastelulle sekä vaihtoehtoisten ajattelu- ja toimintatapojen pohtimiselle. 

Planetaarinen nuorisotutkimus ekokriisin ajassa / Planetary youth research in the times of ecological crises

Torstaina 13.11. klo 15.00–17.00 (sessio 1), perjantaina 14.11. klo 9–10.30 (sessio 2) ja 10.30–12.00 (sessio 3) (hybridityöryhmä)
Thursday Nov 13th at 3–5pm (session 1), Friday Nov 14th at 9.00–10.30am (session 2) & 10:30-12 (session 3) (hybrid session)
Puheenjohtajat: Paula Ahola, Annaliina Pahkala & Sofia Laine, The Finnish Youth Research Society

Yhä voimistuva ekologinen kriisi haastaa nuorisotutkimusta vastaamaan ja sopeutumaan uudenlaiseen, jatkuvan ja kiihtyvän ilmastohätätilan sekä luontokadon aikaan. Planetaarisen kriisin (ilmastohätätilan, biodiversiteetin romahtamisen ja ympäristön saastumisen) laajuus ja suuruus muodostavat kiireellisen ja systeemisen uhan lasten ja nuorten oikeuksien toteutumiselle maailmanlaajuisesti. Kuten YK:n lapsen oikeuksien komitea esittää yleiskommentissaan nro 26, yhteiskuntien tulisi toimia kollektiivisesti ja kiireellisesti lasten oikeuksien kunnioittamiseksi, suojelemiseksi ja täyttämiseksi. Lapset ja nuoret ympäri maailmaa ovatkin nousseet ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun eturintamaan; he vaativat hallituksiltaan ja yrityksiltään toimia planeetan ja oman tulevaisuutensa suojelemiseksi.

Nykytilanne herättää useita polttavia kysymyksiä aikamme nuorisotutkimukselle: Mikä tulisi olla nuorisotutkimuksen julkinen rooli yhteiskuntiemme muutoksessa kohti planetaaristen rajojen kunnioittamista? Miten nuorisotutkimus voi lähestyä aikaa ja ajallisuutta kiihtyvän planetaarisen kriisin keskellä? Millaista empiiristä tietoa meillä on nuorista suhteessa käynnissä olevaan planetaariseen kriisiin? Miten nuorisotutkijat ja nuorisotyöntekijät itse selviytyvät moninaisten kriisien keskellä, ja miten heitä voitaisiin tukea tutkimuksen ja politiikan avulla?

Sessiot 1 ja 2 ovat suomen kielellä, sessio 3 on kaksikielinen (suomi & englanti).

***

As the ecological crisis grows more intense, youth research must attune itself to the ongoing climate emergency marked by mass extinction and climate anomalies, which are accelerating in their intensity and frequency. The extent and magnitude of the triple planetary crisis (i.e. climate emergency, collapse of biodiversity and pervasive pollution) is an urgent and systemic threat to children’s and young people’s rights globally. Children and youth worldwide have been leading the fight against climate change; calling on their governments and corporations to take action to protect the planet and their future. With its General Comment No. 26, the UN Committee on the Rights of the Child clearly defines the rights of children in relation to the environment that societies should respect, protect and fulfill collectively and urgently.

The current situation raises several key questions for youth research in our time: What should be the public role of youth research for shaping our societies to better respect the planetary boundaries? How can youth research approach time and temporality in accelerating planetary crisis? What empirical knowledge do we have on young people in relation to the ongoing planetary crisis? How are youth researchers and youth workers themselves coping amidst all the crises, and how could they be supported by research and policy?

Sessions 1 and 2 will be held in Finnish, session 3 will be bilingual (English & Finnish).

Ylisukupolvisuuden moninaiset kudelmat

Torstaina 13.11. klo 15.00–17.00, perjantaina 14.11. klo 9–10.30 ja 10.30–12.00 (paikan päällä)
Helena Ristaniemi, Tiina Lempinen, Oulun yliopisto

Menneisyys kietoutuu lukuisin tavoin nykyhetkeen muovaten nuorten elämää ja elämänkulkuja. Menneisyys on huokoista; se elää kehoissa, esineissä, tiloissa, uskomuksissa, tavoissa ja käytänteissä. Se siirtyy sukupolvelta toiselle perheen, sukulaissuhteiden ja lähiyhteisöjen kokemuksien, muistojen ja arvojen kautta mutta myös hiljaisuuksina, katkoksina ja ruumiillisena tietona. Työryhmässä tarkastelemme ylisukupolvisuutta jatkuvuutena, mutta myös säröilyjen ja muutosten kautta. Ylisukupolvisesti voivat siirtyä esimerkiksi syrjinnän, sorron, huono-osaisuuden ja väkivallan kokemukset mutta myös kannattelevat, yhteisöjä rakentavat ja koossapitävät kokemukset. Tutkimuksessa näitä teemoja on tavoiteltu monilla tieteenaloilla ja erilaisista teoreettisista lähtökohdista, esimerkiksi muistitietotutkimuksen, alkuperäiskansatutkimuksen, posthumanististen, uusmateriaalisten ja affektitutkimuksen lähestymistavoista käsin.

Työryhmässä kysymme, miten tutkimuksessa voidaan tavoittaa ja tarkastella esimerkiksi affektiivisesti, materiaalisesti tai sosiokulttuurisesti sukupolvelta toiselle siirtyviä ilmiöitä, ja miten ne ilmenevät elämänkulun eri vaiheissa. Esitykset voivat tarkastella ylisukupolvisuuteen kytkeytyviä teemoja empiirisistä, teoreettisista ja menetelmällisistä näkökulmista. Työryhmässä pohdimme yhdessä, miten menneisyys tuottaa nykyisyyttä ja tulevaisuutta? Miten menneisyys tulee läsnä olevaksi ja näkyväksi nuorten arjessa? Millaisia jännitteitä muotoutuu risteymissä, joissa nykyisyys törmää aiempien sukupolvien arvoihin, uskomuksiin ja käytänteisiin? Millaisin keinoin ylisukupolvisuuteen liittyviä kysymyksiä voidaan tarkastella ja tehdä näkyväksi tutkimuksessa?

Young people, social media and short videos: How to understand and study audiovisual communication?

Friday 14th at 9–12am
Heta Mulari & Nadezhda Vasileva, Tampere University

During the past decades, (short) video platforms such as YouTube, Instagram and TikTok have rapidly increased their popularity among young audiences (Newman et al. 2023, 27–28). Initially viewed primarily as entertainment and a leisure activity, short videos have become a primary means of communication and sharing news, politics, opinions, and cultural trends among young people. This session contemplates the role of short videos in young people’s lives as those who are both influencers and a target of influence on digital platforms. We welcome empirical research that seeks to answer questions about how young people use short video platforms in their everyday lives and for cultural and political expression, as well as how social media reflect, remake, and challenge societal trends, norms and values. Moreover, to contribute to the development of theory and method, this section encourages researchers to explore the short video format as a distinctive mode of communication with its own aesthetics, rules, narratives and styles. Thus, we invite scholars to reflect on what distinguishes the multimodal short audiovisual form from other forms of expression, and how short videos and the video platforms should be examined. The proposals may also discuss the methodological possibilities of using short video at different stages of the research: data collection, analysis, and dissemination. Finally, the session aims to discuss the ethical issues that researchers encounter in the field of audiovisual social media research. We welcome all reflections about difficulties and concerns related to video copyrights, obtaining informed consents, and informing users about the research, gathering data, digital platform policies etc.

Young People’s Perceptions of Place, Intergroup Encounters, and Future – Visual and Arts-Based Approaches

Thursday Nov 13th at 3-5pm (on-site)
Chair: Jari Martikainen, University of Eastern Finland

This working group presents findings from the ongoing research project Intergroup Relations and Local Encounters funded by Kone Foundation. The project employs arts-based approaches to explore how young Finnish, Middle Eastern, and Ukrainian people represent and experience each other, their lives, and their future in the Northern Savo region. The study focuses on how representations of culturally different groups and the meanings attached to place are interwoven with intergroup relations. In addition, the working group discusses the potential of visual and arts-based methods for studying these themes among young people. The theoretical framework draws on several social psychological theories, including social representations theory, social identity theory, and the social psychology of place. The four presentations included in the working group provide insight into how young people from different cultural backgrounds navigate cultural difference, construct belonging, and imagine futures within shared spaces.

Youth Activism and Tensions

Friday Nov 14th at 10.30–12am (On-site session)
Anton Schalin, Jyväskylän yliopisto

This workshop will focus on young people’s political participation and agency across different domains and themes. In the first presentation, Charles Emmanuel Ekpo from Arthus Jarvis University will discuss how young Nigerians’ protest signs from the 2023 #1MillionMarch4ObiDatti demonstration contrast the dominant local narrative of Nigerian youth as disengaged from politics. Instead, this study recognizes their deep understanding of Nigeria’s political dysfunctions and their visions for change. In the second presentation, Anu Gretschel from the Finnish Youth Research Society will outline results from an ongoing research project about young people’s role in Finnish municipal democracy. Their presentation considers whether the issues raised by young people are being addressed in municipal decision-making and whether municipalities have succeeded in implementing participatory democracy. Thirdly, Heikki Heinonen from Aalto University will discuss how socially engaged contemporary art can be used in upper secondary art education to address social and ecological justice issues. The study examines how such practices can strengthen students’ agency and bring activist perspectives into the school context. Lastly, Anton Schalin from Jyväskylä University will discuss how sociological research has addressed climate change and intergenerational dynamics in the wake of the Fridays For Future demonstrations. The findings reflect the climate protest era: most studies focused on intergenerational conflict, divergence, and activism, while solidarity and mutual learning between generations received comparatively little scholarly attention.

Youth, mental health and social media

Thursday Nov 13th at 3–5pm (session 1), Friday Nov 14th at 9.00–10.30am (session 2) & 10:30-12 (session 3) (hybrid session)
Chairs: Essi Holopainen & Meri Kulmala University of Helsinki
(Hybrid session, both on-site and online)

Youth mental health has been widely centered as a public concern in Finland. In the public debate, smartphones and social media are often offered as the root cause for mental health problems (e.g. Etchells 2024). Partly due to long queues for services, many young people have turned to seek help from various online environments, such as social media platforms (Multas & Kulmala 2024; Naslund 2016; Holopainen et al. (upcoming)), and online groups and communities (Gliniecka 2024; Chang 2009). Mental health issues of young people, therefore, become more frequently negotiated, framed and shared with peers in online contexts. 

The working group focuses on exploring the intersection of youth, mental health, peer relationships, and social media. It brings together researchers and practitioners to discuss and explore the multiple ways in which young people interact, support each other, and negotiate their mental well-being on social media platforms. It also convenes approaches that move beyond and challenge the adult-centered discourses around youth mental health as well as the division of separate digital and face-to-face worlds. The presentations in the working group introduce both theoretical approaches and new conceptualizations as well as empirical insights and findings related to diverse questions of youth mental well-being in the context of social media. The presentations cover issues, such as social media use practices and help-seeking in social media, peer support and peer relationships in online environments, online communities as well as  socio-materiality and socio-material practices in social media. 

Tilaa uutiskirjeemme

Tilaamalla uutiskirjeemme pysyt ajan tasalla nuorisotutkimuksen ajankohtaisista asioista. Voit peruuttaa tilauksesi koska tahansa.