WorryEscape-talouspakopelillä aikaa nuorten kohtaamiseen
Kaikki ei ole itsestä kiinni – kasvuympäristöllä on merkitystä
Picturing Hope: Experiences of Young People in Vulnerable Situations
CHAT-YOUTH – Kriisiapua ja tukea nuorille
Kansainvälisyys Erasmus+ kumppanuushankkeissa: esimerkkinä CHAT-YOUTH
MENETELMIEN SUPERSANKARI – Ideoita ja inspiraatiota kohtaamiseen ja tiedontuotantoon
Nuorten vankien yhdenvertaisen osallisuuden tukeminen kielellisten vaikeuksien tunnistamisen ja kuntoutuksen kautta -hanke
LEGO Serious Play (LSP) as a New Tool for Working with Youth Today (in English)
Open-source pipeline for youth helpline conversation clustering (in English)
Rikostaustaisten nuorten kerronnan taidot
Holistinen näkökulma nuorten syrjäytymiskokemuksista ja syrjäytymisen selviytymisstrategioista: systemaattinen kirjallisuuskatsaus
Moniammatillisen yhteistyön sujuvuus nuorten viranomaispalveluissa
WorryEscape-talouspakopelillä aikaa nuorten kohtaamiseen
Anne Pirinen & Anniina Honkonen, Laurea ammattikorkeakoulu
Kun talous on kunnossa aikaa jää kohtaamiseen ja yhdessäoloon. Posteri esittelee WorryEscape-hankkeessa kehitettyä talouspakopeliä ja siihen liittyvää nuorisotutkimusta. Talouspakopelin avulla on tarkoitus herätellä nuoria tunnistamaan arjen taloudellisia tilanteita ja vahvistaa heidän talousosaamistaitojaan. Pedagoginen pakopeli soveltuu talousosaamisen opettamiseen pelillisyyden, monipuolisten tehtävämahdollisuuksien ja pelitilanteiden samaistuttavuuden vuoksi. WorryEscape-talouspakopeli pakettiin kuuluu tulostettava pakopeli, peliohje ja kattava talousosaamisen materiaalipaketti.
Mukana kehitystyössä ovat toimineet Laurea-ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen yliopiston opiskelijat ja asiantuntijat. Opiskelijat ovat olleet useassa hankkeen vaiheessa mukana ideoimassa ja kehittämässä sekä testaamassa talouspakopeliä. Tutkimusmateriaalia on kerätty pakopelin testaustilanteista äänittämällä pelitilanteita sekä ennen ja jälkeen pelin täytettävillä kyselylomakkeilla. Tutkimusmateriaalia käytetään hankkeen aikana pelin kehittämiseen sekä tutkimuksen tekemiseen. Tutkimuksissa on muun muassa tarkasteltu arjen talousosaamista tiedon ja taidon soveltamisen näkökulmasta. Millä tavoin oppimaan oppimisen osa-alueet (päättelytaidot, sosiaaliset taidot, käsitys itsestä oppijana ja kontekstiin liittyvät uskomukset) näyttäytyvät osallistujien raportoimana. Tutkimukseen on osallistunut syksyn 2024 ja kevään 2025 aikana kotitalousopettajaopiskelijoita sekä sosionomiopiskelijoita yhteensä 145. Microsoft forms -lomakkeilla vastauksia on saatu ennen peliä -lomakkeeseen 144 kappaletta ja pelin jälkeen -lomakkeeseen 133 kappaletta. Testauksia tullaan jatkamaan vielä syksyllä 2025.
Lisäksi hankkeessa toteutetaan sosionomiopiskelijan opinnäytetyö, jossa tarkastellaan talouspakopelin käyttömahdollisuuksia ja haasteita yläkoulujen sosiaalityössä. Koulujen sosiaalityö on tärkeä osa oppilaiden hyvinvoinnin ja osallisuuden tukemista, ja sosiaalialan ammattilaiset tarvitsevat uusia työvälineitä nuorten kohtaamiseen ja ohjaamiseen. Opinnäytetyössä selvitetään, millaisia menetelmiä koulun sosiaalialan ammattilaisilla on tällä hetkellä käytössä nuorten talousosaamisen tukemisessa, ja voisiko talouspakopeli toimia uutena, toiminnallisena työvälineenä heidän työssään.
Valmis peli julkaistaan hankkeessa kumppanina toimivan Kilpailu- ja kuluttajaviraston internetsivuilla marraskuussa 2025.
Kaikki ei ole itsestä kiinni – kasvuympäristöllä on merkitystä
Tuuli Pitkänen & Aino Tuovila, Nuorisotutkimusseura
Teemu Kaskela, Taika Uusimäki & Jouni Tourunen, A-klinikkasäätiö
Rekisteritutkimuksen avulla on tutkittu 1076 lapsen elämän muotoutumista, jotka ovat olleet vanhempiensa päihdehoidossa mukana perheosastolla vuosien 1990 ja 2009 välillä. Lapset ovat kasvaneet vaativissa oloissa ja se heijastuu heidän elämäänsä, vaikka perhe on saanut tukea. Seurantatutkimuksia tarvitaan ymmärryksen lisäämiseksi ja palvelujen kehittämiseksi. Tutkimusta on toteutettu Ulos epätoivosta ja HANSKU-hankkeiden puitteissa.
Picturing Hope: Experiences of Young People in Vulnerable Situations
Alix Helfer & Tuuli Pitkänen, Nuorisotutkimusseura
Teemu Kaskela, A-klinikkasäätiö
Miikka Pyykkönen, Jyväskylän yliopisto
The poster presents preliminary results of a qualitative research using photo-elicitation methods to deepen understanding of personal and social dimensions of hope experienced by 13 young adults in need of special support. As part of two research projects focusing on the experiences of vulnerable young adults aged 18 to 30, interviewees were given the opportunity to take photographs of things that gave them hope using disposable cameras. Photo-elicitation was used to deepen understanding of hope experienced amidst challenging life situations. The use of participant-produced photographs deepens understanding of various life situations and transitions, further strengthening trust between interviewer and interviewee. Several photographs have also been printed and are displayed in a separate exhibition.
The project Young Despair focuses on violent, suicidal, and drug-induced near-deah experiences of young people under 30. The research project is lead and coordinated by the Finnish Institute for Health and Welfare (THL), other consortium parties are the University of Helsinki, Tampere and Turku, as well as the Finnish Youth Research Society and A-Clinic Foundation. The project is funded by The Strategic Research Council (SRC) in the Academy of Finland 2022-2028. Need and Implementation of Social Rehabilitation for Vulnerable Young People (HANSKU) is a joint study by the A-Clinic Foundation, the Finnish Youth Research Society, and the Rehabilitation Foundation, which examines social rehabilitation from the perspective of vulnerable young people in need of special support. The project is funded by the Ministry of Social Affairs and Health 2024-2026.
CHAT-YOUTH – Kriisiapua ja tukea nuorille
Siiri Soininvaara, Nuorisotutkimusseura
Posterissa esitellään CHAT-YOUTH hankkeessa tehtyä tutkimusta, joka koskee nuorille suunnattujen chat-palveluiden raportointisysteemejä. Posteri avaa tekeillä olevan artikkelin taustaa, metodeja ja lopputuloksia. Tutkimuksen aiheena on kartoittaa raportointisysteemien käyttötarkoituksia ja hyötyjä vertailemalla kahden eri chat-palvelun käyttämiä raportointisysteemejä keskenään.
Kansainvälisyys Erasmus+ kumppanuushankkeissa: esimerkkinä CHAT-YOUTH
Siiri Soininvaara & Tuuli Pitkänen, Nuorisotutkimusseura
Esittelemme CHAT-YOUTH -hanketta esimerkkinä nuorisotutkimuksen edistämisestä kansainvälisesti Erasmus+ osarahoituksella. Vuonna 2023 alkanut kumppanuushanke Nuorisotutkimusseuran, Gentin Yliopiston, Madridin Yliopiston ja Budapestin ELTE-yliopiston välillä on tuonut yhteen eurooppalaisia tutkijoita, mielenterveyspalveluita ja Child Helpline Internationalin kaltaisia kansainvälisiä organisaatioita. Tiiviissä esitelmässä avaan hankkeen toimintaa kansainvälistymisen perspektiivistä, mutta myös omasta näkökulmastani hankkeessa korkeakouluharjoittelijana aloittaneena nuorena.
CHAT-YOUTH Erasmus+ hankkeessa kartoitetaan ja tutkitaan nuorille suunnattuja digitaalisia keskustelupalveluita, niissä esille nousseita sisältöjä sekä verkkoauttamisen keinoja Euroopassa. Tämän tavoitteen edistämiseksi olemme esimerkiksi järjestäneet kolme symposiumia kolmessa maassa, joissa olemme päässeet oppimaan paikallisilta ja kansainvälisiltä erityisosaajilta. Madridissa, Helsingissä ja Gentissä pidettyjen tapaamisten lisäksi oleellinen osa hankkeen toimintaa on ollut sen järjestämät webinaarit ja verkkovälitteiset Community of Practice -keskustelutilaisuudet. Teamissa järjestetyt tapahtumat ovat matalan osallistumiskynnyksensä vuoksi hyvä alusta kansainvälisille kohtaamisille ja mahdollistavat tapahtumien järjestämisen myös suurille yleisöille.
Sekä kasvokkain tapahtuvat symposiumit että verkkovälitteiset kokoontumiset ovat sisältämiensä opettavaisten esitelmien ja puheenvuorojen lisäksi tarjonneet hiljaisempia oppeja maiden välisistä toimintaeroista ja laajasta kirjosta erilaisia ratkaisuja, joilla samoja nuorten hyvinvointiin liittyviä ongelmia on ratkaistu. Osallistujien antama palaute on ollut kiittävää ja merkittävä enemmistö palautetta antaneista kokee hyötyneensä hankkeen tapahtumista ja saaneensa niistä uusia ideoita. Hankkeen tapahtumien mahdollistamat keskustelut antavat perspektiiviä maiden välisiin kontekstieroihin nuorille suunnattujen keskustelupalveluiden järjestämisen käytännön tasolla.
CHAT-YOUTH-kumppanuushanke on tuottanut myös julkaisuja perustuen Euroopan laajuiseen yhteistyöhön, jota hankkeen ydin muodostuu. Yhteistyössä nuorten verkkovälitteisen auttamisen asiantuntijoiden kanssa on tuotettu raportteja, esitelmiä ja akateemisia julkaisuja nuorille suunnattujen digitaalisten keskustelupalveluiden nykytilasta ja tulevaisuudesta. Erasmus+ kumppanuushankkeena CHAT-YOUTH -hanke edistää monialaista eurooppalaista yhteistyötä.
MENETELMIEN SUPERSANKARI – Ideoita ja inspiraatiota kohtaamiseen ja tiedontuotantoon
Saara Vauhkonen & Sari Miettinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, nuorisoalan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Juvenia
Turvallisuuden tunne on perustekijä nuoren hyvinvoinnissa ja oppimisessa. Turvallisuutta voidaan rakentaa luomalla nuoren ympärille tukiverkosto, johon hän pystyy tukeutumaan tarvittaessa. Triangeli – Nuorilähtöisesti oppilaitosten perheyhteistyötä rakentamassa -hankkeessa on lähdetty tukemaan nuorten opiskelua ja hyvinvointia toisella asteella kehittämällä nuorilähtöisiä menetelmiä ja rakenteita oppilaitosten ja nuorten läheisten väliselle yhteistyölle. Triangelilla tarkoitetaankin nuorten, huoltajien ja muiden läheisten sekä oppilaitosten muodostamaa kokonaisuutta.
Triangeli -hankkeessa kysyttiin nuorilta, keitä he kokevat läheisiksi aikuisiksi ja millaista tukea nuoret läheisiltään toivovat. Nuorten läheisinä aikuisina toimivat nuorten kertoman mukaan Usein läheisimpiä olivat huoltajat, mutta tärkeäksi koettu aikuinen saattoi olla myös joku muu. Toivotun tuen muodon voi kiteyttää lauseeseen: “Tarvittaessa, mutta ei tuputtamalla”. Kerätyn taustatiedon pohjalta Triangelissa on kehitetty ja kokeiltu läheisten ja oppilaitosten välisiä uudenlaisia yhteistyötapoja, joilla edistetään dialogia ja tätä kautta nuorten sujuvaa ja turvallista oppimista ja opiskeluhyvinvointia.
Posterissa esitellään hankkeessa kehiteltyjä menetelmiä sekä toimivia ja koeteltuja yhteistyön muotoja. Näitä osallisuutta lisääviä menetelmiä voidaan hyödyntää sekä tiedontuotannossa, käytännössä nuorten kohtaamisessa, että menetelmällisesti tutkimuksen apuna. Kannustamme nuorten kanssa toimivia ammattilaisia uusiin avauksiin nuorten ja heidän lähiverkostonsa kohtaamisessa!
Nuorten vankien yhdenvertaisen osallisuuden tukeminen kielellisten vaikeuksien tunnistamisen ja kuntoutuksen kautta -hanke
Hanna-Kaisa Turja, HUMAK
Seija Pekkala, Helsingin yliopisto
Nuorten puheen, kielen ja kommunikaation vaikeudet lisäävät syrjäytymisriskiä heikentämällä heidän mahdollisuuksiaan koulutukseen, työelämään ja yhteiskuntaan kiinnittymiseen.
Rikostuomio kasvattaa syrjäytymisriskiä merkittävästi. Jopa 60 %:lla nuorista rikoksentekijöistä on kehityksellinen kielihäiriö. Kehityksellinen kielihäiriö ilmenee esimerkiksi puheen tuoton vaikeuksina, kuten haasteina löytää oikeita sanoja ja kertoa johdonmukainen tarina, sekä vaikeuksina ymmärtää puhuttua ja luettua kieltä. Se ilmenee myös erilaisina haasteina muodostaa ja ylläpitää sosiaalisia suhteita ja olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa.
Nuorilla rikoksentekijöillä kehityksellinen kielihäiriö voi heikentää heidän osallistumistaan rikosseuraamusprosessin vaiheisiin, joissa korostuvat vuorovaikutus ja keskustelu. Tällaisia ovat esimerkiksi päihdekuntoutus ja uusintarikollisuutta ehkäisevä toiminta.
Kansainvälinen tutkimus on osoittanut, että puheterapialla voidaan kuntouttaa rikostaustaisten nuorten kielellisiä taitoja. Suomessa ei tarjota puheterapiaa missään rikosseuraamusprosessin vaiheissa. Aiheen tutkimus on Suomessa alkuvaiheessa.
Helsingin yliopiston Lääketieteellisen tiedekunnan Logopedian osaston, Helsinki Brain & Mindin ja Humanistisen ammattikorkeakoulun ESR+-yhteishanke (2024–2027) toteutetaan yhteistyössä Rikosseuraamuslaitoksen sekä Uudenmaan ja Kanta-Hämeen vankiloiden kanssa.
Hankkeen tavoitteena on:
- Toteuttaa alkuseula alle 29-vuotiaalle vangille puheen tuottamisen, ymmärtämisen ja sosiaalisten taitojen kartoittamiseksi.
- Tehdä tarkempi kielellisten taitojen arviointi nuorille vangeille ja sen jälkeen tarjota lyhytkestoinen puheterapiakuntoutus osallistujille.
- Selvittää kielellisten vaikeuksien laatu ja vaikeusaste.
- Arvioida puheterapian vaikutuksia nuorten osallisuuteen, koulutus- ja työelämäpolkuihin sekä kuntoutusohjelmiin.
- Kehittää toimintamalli puheterapian hyödyntämisestä vankeusaikana ja sen jälkeen osana Kelan vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta.
- Tuottaa Suomeen soveltuva verkkokoulutusohjelma “The Box – Communication for the Justice System” rikosseuraamusalalla toimiville.
- Arvioida koulutuksen vaikuttavuutta henkilöstön ja vankien väliseen vuorovaikutukseen.
- Tunnistaa ja arvioida sosiaalisia innovaatioita hankkeen teemoihin liittyen.
Hankkeen merkitys
Hanke edistää nuorten vankien yhdenvertaisuutta ja osallisuutta tarjoamalla heille mahdollisuuden kehittää kommunikaatiotaitojaan. Kommunikaatiotaitojen koheneminen tukee heidän osallistumistaan rangaistusajan kuntoutukseen, jossa keskeisinä menetelminä ovat keskustelu ja vuorovaikutus. Se tukee myös heidän etenemistään kohti koulutusta ja työelämää sekä kiinnittymistään yhteiskuntaan. Lisäksi se voi vähentää uusintarikollisuuden riskiä.
Samalla hanke vahvistaa rikosseuraamusalan osaamista ja luo pysyviä toimintamalleja vuorovaikutuksen tukemiseksi.
LEGO Serious Play (LSP) as a New Tool for Working with Youth Today
Eduard Khakimov & Darja Karpova, Educational Initiatives Center ry
Today’s youth are reducing the value of spending time with peers and people of other generations, as they increasingly use gadgets with social networks, games and AI. In this situation, youth workers need new tools that better facilitate the recognition, acceptance and realization of each young person, including those with disabilities, with communication difficulties, with migrant backgrounds, etc.
Our NGO Educational Initiatives Center ry, Helsinki has gained experience using LSP methodology as a tool to increase the value of time spent together, including the involvement of young people from vulnerable groups (under an Erasmus+ grant)
LSP is an open source, step-by-step facilitation method that uses LEGO bricks to stimulate individual and group creative thinking and problem solving in a safe, inclusive way. Participants build LEGO models to visualize their ideas, metaphorically express their experiences, and find effective solutions.
With LSP methodology, youth workers create a space where teens and youth actually spend time together — not just physically, but in deep, meaningful interactions. This is time together, which is often lacking in the modern rhythm of life.
LSP methodology provides an exciting yet slow, reflective, emotionally charged interaction today in the era of quick decisions and digital noise. LSP sessions are easy to accommodate the pace and needs of each individual, there are no right or wrong answers, no need to reach a consensus, and the visual nature helps to hold the attention of young people with varying levels of motivation and experience.
We, the NGO Educational Initiatives Center ry, are happy to share the LSP methodology with youth workers and teachers.
Open-source pipeline for youth helpline conversation clustering
Pyry Kantanen, University of Turku
Alix Helfer, Finnish Youth Research Society
Leo Lahti, University of Turku
Tuuli Pitkänen, Finnish Youth Research Society
Chat helplines aimed at helping young people collect vast amounts of data and metadata every day. Even if less than half of all conversations are usable for research purposes, the amount of conversations is quickly counted in the thousands. Screening for interesting conversations or finding trends in conversations becomes time-consuming and thus costly, prompting for implementing more efficient methods.
We propose an open data analysis pipeline for normalising and clustering conversations conducted in Finnish as well as summarising conversation metadata for quantitative analyses. We use open source tools, R and Python packages, in all parts of the research cycle, for data cleaning, analyses, visualisation and reporting.
Our approach benefits researchers with qualitative research interest as our method can be used to screen conversations of interest for close reading as well as researchers interested in studying chat conversations quantitatively.”
Rikostaustaisten nuorten kerronnan taidot
Soile Pfister, Tampereen yliopisto
Kielellisillä vaikeuksilla on korkea esiintyvyys rikostaustaisten nuorten keskuudessa. Kielelliset vaikeudet voivat ilmetä esimerkiksi heikkona sanavarastona, heikkoina kerrontataitoina tai kielen ymmärtämisen vaikeutena. Kertomisen haasteiden on erityisesti todettu nostavan riskiä sosiaalisten ongelmien muodostumiselle ja edelleen rikoksiin ajautumiselle. Nuori rikoksen tekijä käy läpi oikeusprosessin, mahdollisia nuorisorangaistuksen ohjelmia sekä lopulta sopeutuu rangaistuksen, kuten vankilan, jälkeiseen elämään. Erilaiset Rikosseuraamuslaitoksen järjestämät keskusteluun painottuvat kuntouttamisohjelmat voivat olla hyödyttömiä, mikäli niitä läpikäyvä henkilö ei kykene ilmaisemaan omia tarpeitaan tai näkemyksiään. Vaikeudet ymmärtää keskustelua ja ilmaista itseä voivat johtaa prosesseista vetäytymiseen ja jopa puolustuskyvyttömyyteen.
Logopedian alaan lukeutuvassa väitöskirjatutkimuksessani tarkastellaan rikostaustaisten nuorten kerronnan taitoja sekä kerronnan ymmärrettävyyttä nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten näkökulmasta. Lisäksi selvitetään, miten nuoret itse kuvaavat omia kerronnan taitojaan ja mitkä elementit tekevät kerronnasta onnistuneen. Tutkimus on osa laajempaa Nuorten vankien kielelliset taidot ja niiden tukeminen (Youth Offenders’ Language Skills and Support; YOLSS) -tutkimussuuntaa. Tutkimusaineisto muodostuu 20–40 rikostaustaisen nuoren kerronnasta ja haastattelusta sekä noin 10 nuorten kanssa työskentelevän ammattilaisen haastatteluista. Kaikki nuoret tutkittavat ovat aineiston keruun hetkellä täysi-ikäisiä, 18–29-vuotiaita henkilöitä. Aineisto kerätään lumipallotekniikalla järjestöjen, yhdistysten sekä yhdyskuntaseuraamustoimiston kautta ja analysoidaan monimenetelmäisesti hyödyntämällä mm. kerronnan sisällön analyysiä sekä teemahaastattelun tyypittelyä.
Tutkimukseni aihe on merkityksellinen, jotta tutkinta-aikana, vankilassa ja vankilan jälkeisessä sopeuttamistyössä ymmärretään rikostaustaisten nuorten kielellisten vaikeuksien yliedustavuus. Kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että puheterapiakuntoutuksella voidaan tukea nuorten kielellisiä taitoja ja oikeusprosessin ymmärtämistä sen eri vaiheissa. Tutkimus linkittyy Tampereen yliopiston painopistealueisiin korostaen yksilön hyvinvoinnin näkökulmaa ja toimivan sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän merkitystä. Tutkimus tukee kestävää kriminaalipolitiikkaa edistämällä rikostaustaisten nuorten osallisuutta ja yhteiskuntaan integroitumista vankila-ajan jälkeen.
Holistinen näkökulma nuorten syrjäytymiskokemuksista ja syrjäytymisen selviytymisstrategioista: Systemaattinen kirjallisuuskatsaus
Aunimarjut Kari, Jyväskylän yliopisto
Nuorten syrjäytyminen on merkittävä yhteiskunnallinen haaste. Samalla se on syvästi henkilökohtainen kokemus, joka rajoittaa nuorten mahdollisuuksia, leimaa ja heikentää heidän hyvinvointiaan. Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli selvittää, miten aiemman kirjallisuuden perusteella nuoret kokivat syrjäytymistä kehollisesti, tajunnallisesti ja situationaalisesti (ks. Situationaalinen säätöpiiri; Rauhala, 2005; Rauhala, 2014) ja minkälaisia selviytymisstrategioita ja tulevaisuusintentioita heillä oli käytössään. Katsauksessa tarkasteltiin fenomenologisesti, miten tilanteisuus ja yksilöllinen merkityksenanto muovasivat kokemusta ja sen tulkintaa. Aineistona oli 26 vertaisarvioitua kansainvälistä ja kotimaista artikkelia vuosilta 2019–maaliskuu 2025.
Nuorten syrjäytymiskokemukset, kuten digitaaliseen maailmaan vetäytyminen (situationaalinen) ja identiteetin salaaminen (kehollinen ja situationaalinen), näyttäytyivät moniulotteisina: ne sisälsivät emotionaalista kipua ja toimijuuden kaventumista (kehollinen, tajunnallinen, situationaalinen), mutta myös vastarintaa ja uudelleensuuntautumista. Useat tutkimukset (8/26) koskivat sateenkaarevuutta, kolmasosa (9/26) toi esiin pettymyksiä koulun ja opettajien tukeen ja lähes puolet (12/26) palveluasiantuntijoiden tukeen. Läheiset ja vertaisyhteisöt osoittautuivat sekä suojaaviksi että kuormittaviksi. Selviytymisstrategiat näyttäytyivät kekseliäinä ja tarkoituksenmukaisina. Ne vaihtelivat suunnittelusta (esim. poliisin tai ruuhkien välttely) ja todellisuuspaosta (esim. unelmointi, verkkoympäristöt), avoimeen muutosvastarintaan, muutosmyönteisyyteen, neuvotteluun, passiivisuuteen ja salaamiseen. Tulevaisuusintentioissa näkyivät mm. tietoinen suunnan muutos, tavoitteeseen keskittyminen ja syrjäytymiskokemusten hyväksyminen. Vaikeuksistaan huolimatta nuoret suhtautuivat tulevaisuuteensa itsemyötätuntoisesti ja hyväksyvästi, mikä ilmeni sekä hetkessä elämisen ajatteluna että realistisena suuntautumisena eteenpäin. Alustava tulosten tarkastelu situationaalisen säätöpiirin näkökulmasta osoittaa tarpeen kehittää nuorten palveluita ja heitä koskevaa asiantuntijuutta kokonaisvaltaisesti: kuuntelemalla nuoria, vahvistamalla osallisuutta ja tunnistamalla moninaisuutta.
Asiasanat: nuoret aikuiset, syrjäytyminen, holistinen lähestymistapa, situationaalinen säätöpiiri
Lähteet
Rauhala, L. (2005). Hermeneuttisen tieteenfilosofian analyyseja ja sovelluksia. (2., täydennetty painos). Yliopistopaino.
Rauhala, L. (2014). Ihmiskäsitys ihmistyössä. Gaudeamus.
Moniammatillisen yhteistyön sujuvuus nuorten viranomaispalveluissa
Jaana Walldén, valtiovarainministeriö
Moniammatillisen yhteistyön sujuvuus nuorten viranomaispalveluissa
1) Tutkimuksen tausta ja tarkoitus:
Moniammatillinen yhteistyö määriteltiin kyselyssä työksi, jossa käsitellään nuoren asiakkaan (12–25-vuotiaat) asioita ja joissa nuori itse on mukana.
Kyselyssä käytettiin sanaa ”nuori” mm. asiakkaan, oppilaan, opiskelijan, potilaan, kuntoutujan, harjoittelijan tai muun, eri toimialojen käsitteen sijasta.
Tutkimuksessa selvitetään nuorille palveluja tarjoavien organisaatioiden moniammatillisten yhteistyöryhmien toimivuutta ja sujuvuutta.
Tutkimuksellani haluan kerätä tietoa ja osoittaa, että moniammatillinen yhteistyö lisää nuorille suunnattujen palvelujen yhteistoimivuutta ja vaikuttavuutta. Yhteistyön sujuvuudessa selvitetään myös, miten ammattilaiset yhteisesti toteuttavat nuoren osallisuutta nuorta itseään koskevissa asioissa.
2) Kyselyn toteutus:
Valtakunnallinen kysely toteutettiin 11.–28.3.2024 Manner-Suomen alueella. Kyselyyn vastasi yhteensä 376 vastaajaa. Vastauksia saatiin viideltä pyydetyltä toimialalta: nuoriso-, opetus-, sosiaali-, terveystoimilta ja työhallinnosta. Nuorisoalan ammattilaisten vastausten osuus kaikista vastauksista on 59 %: a.
3) Tutkimuksen kysymysten teemat, väittämät ja esimerkkejä teemojen sisällöistä:
- Kumppanuus: moniammatillinen yhteistyöryhmä ylläpitää keskinäistä kommunikaatiota nuoren palveluista ja sopivat alkuvaiheessa, miten nuori ja/tai hänen läheisensä osallistetaan nuoren palvelusuunnitelman suunnitteluun, tavoitteiden asettamiseen ja tarvittaessa palvelusuunnitelman muokkaamiseen
- Yhteistyö: työskennellessä yhdessä ammattilaiset jakavat yhteistyöstä muodostuvan vallan ja vastuun ja pyrkivät saavuttamaan yhteisesti hyväksytyn päätöksen silloin kun näkemykset eroavat toisistaan
- Koordinaatio: ammattilaisryhmässä jaetaan näkemys, että yhteistyön vetäjä vaihtuu nuoren palvelutarpeen mukaan ja että nuoren osallistumista palavereihin tuetaan
- Organisoituminen: moniammatillisessa yhteistyöryhmässä toimintaa kehitetään laadun arvioinnin perusteella.
Tutkimuksen vastauksissa kuvattiin yhteistyön sujuvuutta edistäviä ja hankaloittavia asioita. Sujuvuutta edistävinä keinoina on mm. yhdessä sovitut toimintatavat nuoren osallistamisesta ja toisten toimialoista kertynyt tieto. Työtä hankaloittavana tekijänä on mainittu, että samalla ammattilaisella voi olla useita, eri tavoilla toimivia yhteistyöryhmiä.
Moniammatillisessa yhteistyössä toisten toimialojen tunteminen on tarpeellista samoin kuin taito kertoa oman toimialan palveluista nuorille. Nuoren osallistaminen häntä koskevan moniammatillisen yhteistyön toimintaa edellyttää ammattilaisilta yhteisesti sovittuja toimintatapoja.
Vastausaineistosta on koottavissa ratkaisuja ja toimintatapoja, joita moniammatillisen yhteistyön ryhmissä käytetään ja joilla yhteistyötä voidaan kehittää.