Puheenjohtaja:
Pekka Kaunismaa (Osaamiskeskus Kentauri / Humanistinen ammattikorkeakoulu)
Torstaina 9.11.2023 klo 9.00–11.30 (lähiryhmä)
Nuorten osallistuminen järjestöjen toimintaan ja harrastaminen vahvistavat nuorten yksilöllisiä ja sosiaalisia voimavaroja ja yhteisöllistä ja yhteiskunnallisuutta osallisuutta. Mutta miten ne tarkemmin ottaen tekevät sen ja miten järjestöjen toimintaa ja harrastuksia voidaan kehittää, jotta ne entistä paremmin ottaisivat huomioon nuorten voimavarojen ja osallisuuden vahvistamisen? Työryhmässä tarkastellaan tätä osoittaen tutkimustiedon avulla yhteyksiä järjestö- ja harrastamistoiminnan sekä voimavarojen ja osallisuuden välillä. Lisäksi työryhmässä käsitellään esimerkkikuvausten valossa voimavaroja ja osallisuutta vahvistavia käytäntöjä.
Voimavaroilla viitataan sekä nuorten sosiaalisiin suhteisiin liittyviin voimavaroihin että yksilöllisiin resursseihin, kuten itsetuntoon, itsetuntemukseen, itseluottamukseen ja hyvinvointiin. Voimavaroja ovat myös osaaminen ja oppimistaidot. Osallisuudella viitataan monimuotoiseen ilmiökenttään, johon kuuluvat kuuluminen ja kuulumisen tunne yhteisöihin, toiminnalliset suhteet lähiyhteisöissä ja yhteiskunnassa ja vaikuttamismahdollisuudet ja -kyvykkyys. Työryhmässä näkökulmana on, että järjestö- ja harrastustoiminta pääsääntöisesti vahvistaa näitä ja tekee osaltaan mahdolliseksi nuoren persoonallisen kasvamisen.
Esityksissä tarkastellaan empiirisen ja käytännöllisen tiedon perusteella tarkemmin, millaisia yhteyksiä järjestö- ja harrastustoiminnan sekä voimavarojen ja osallisuuden vahvistumisessa ilmenee. Yhteydet ovat osin rakenteellisia eli osallistuminen ja harrastaminen tekevät välillisesti mahdolliseksi ja todennäköiseksi voimavarojen karttumisen. Toisaalta järjestö- ja harrastustoiminta vahvistaa myös suoranaisesti erilaisten asioiden oppimista, vuorovaikutusta ja yhteisöihin ja yhteiskuntaan kuulumista.
Liikuntaa laidoilla: Toimintaa, tukea ja toiveita
Päivi Armila (Itä-Suomen yliopisto)
Terhi Halonen (Itä-Suomen yliopisto)
Esityksemme perustuu erilaisilla suomalaisilla syrjäseuduilla asuvien nuorten liikuntaharrastuksia tarkastelevaan tutkimushankkeeseen (STOP! Tässä seison enkä muuta voi? / 2023–2024, KAKS). Tutkimushankkeen lähtökohtana ovat olleet havainnot ja tutkimustulokset nuorten harrastusmahdollisuuksien maantieteellisestä epäreiluudesta ja urheilijuutta tukevien mahdollisuusrakenteiden epätasaisesta alueellisesta jakautumisesta. Hankeaineistoa on koottu itäisen Suomen reuna-alueilla asuvilta nuorilta ja heidän kanssaan toimivilta aikuisilta (ohjaajat, valmentajat, vanhemmat). Haastatteluin ja havainnoinnein toteutuneen kenttätyön kuluessa olemme törmänneet kenties hieman odottamattakin monenlaiseen liikunnalliseen aktiivisuuteen ja myös kilpaurheilijuuteen paikkakunnilla, joilla välimatkat esimerkiksi harjoituksiin saattavat olla lähes sata kilometriä yhteen suuntaan. Esityksessämme tuomme esiin olosuhteita, rakenteita ja verkostoja, jotka tekevät tällaisen aktiivisuuden mahdolliseksi. Samalla mahdollistuu pohdinta siitä, mitä järjestelyjä ja millaisia verkostoja on syytä tukea, niin että yhdenvertaisuuslupaukset nuorten harrastusmahdollisuuksien suhteen (esim. ns. Harrastustakuu) muuttuisivat konkreettisesti eletyksi elämäksi.
Nuori harrastus- tai järjestötoiminnassa – Miten käy osallisuuden ja toimijuuden?
Eeva Sinisalo-Juha (Humak)
Nuoruuden aikainen keskeinen kehitystehtävä liittyy toimijuuden kehittymiseen. Toimijuus mahdollistaa reflektoinnin suhteessa sekä omiin että toisten tarpeisiin, jolloin nuori pystyy suuntaamaan omaa toimintaansa oman tietoisen päätöksenteon pohjalta. Toimijuuden kehittymiseen vaikuttaa nuoren kokemus osallisuudesta: kuulumisen tunteesta sekä kokemuksesta, että vaikuttamiseen on mahdollisuus. Se tuottaa hallinnan tunnetta niihin moninaisiin haasteisiin, joita arjessa väistämättä tulee eteen.
Nuorisoalan osaamiskeskus Kentaurin yhtenä tehtävänä on ollut tutkia nuorten harrastuksissaan tai järjestötoiminnassa kokemaa osallisuutta. Tässä esityksessäni lähestyn toimijuuden kehittymistä kahden eri aineiston avulla.
Ensimmäisenä käsittelen Nuorten tulevaisuuskyselyn (2021; 2023) yhteydessä kerättyjen määrällisten aineistojen avulla nuorten kokemusta osallisuudesta harrastus- ja järjestötoiminnassa. Aineistojen perusteella harrastus- ja järjestötoiminnalla voi olla osallisuuden kokemusta vahvistava vaikutus nuorelle, kuten esimerkiksi urheilun ja kuntoliikunnan harrastajien osalta. Toisaalta esimerkiksi kuvataiteiden, lukemisen, kirjoittamisen harrastaminen tai osallistuminen poliittisten puolueiden nuorisojärjestöjen toimintaan ei vaikuttaisi lisäävän osallisuuden kokemusta. Aineistojen perusteella harrastus- tai järjestötoimintaan osallistuminen kuitenkin vahvistaa kokemusta osallisuudesta verrattuna niihin nuoriin, jotka eivät osallistu mihinkään järjestö- tai ryhmätoimintaan.
Toisena näkökulmana käsitellen toimijuuden ja toiminnan merkityksellisyyden kokemusta niistä erilaisista rooleista käsin, joita harrastus- ja järjestötoiminnassa tarjoutuu. Laadullinen aineisto on myös kerätty osana Kentaurin tutkimustoimintaa. Humakin yhteisöpedagogiopiskelijoita pyydettiin kertomaan omasta harrastus- ja järjestötoiminnan historiastaan. Aineiston perusteella voi havaita, että kokemus toimijuudesta ja toiminnan merkityksellisyydestä eivät välttämättä toteudu yhdessä. Esimerkiksi puheenjohtajan roolissa oma toimijuus korostui, mutta toimintaa ei koettu merkitykselliseksi ja toisaalta jäsen- tai tukimaksun maksamisessa oma toimijuus oli heikkoa, mutta koettu merkityksellisyys vahvaa.
Harrastus- ja järjestötoiminnalla on vahvistavaa vaikutusta nuoren osallisuuden kokemuksen kehittymiseen. Samalla tulosten pohjalta joutuu pohtimaan, miten toiminnan koettu merkityksellisyys ja kokemus omasta toimijuudesta saataisiin kohtaamaan. Nämä lienevät avainkysymyksiä harrastus- ja järjestötoiminnan tulevaisuudelle.
Integration, Empowerment and Hope: Organized Sports and Young Newcomers
Anni Reuter (Helsingin yliopisto, CEREN)
In Finland empirical research on the issue of organized sports and integration of young immigrants has been limited. We situate organized sports in the context of the Finnish welfare state with its aims to promote inclusion, safeguard equality and nourish each human beings creative potential and hope. The project will examine the integration prospects of organized sports from a structural and an individual perspective. It will also draw attention to trends of social segregation in Finnish society, including socioeconomic preconditions taking part and diverse prejudices. In the study integration is understood as a process whereby the individual maintains his or her cultural identity while at the same time participating in the host culture (Berry, 1997 & 2001). How do club members evaluate their experiences and encounters in sports clubs? Can participation in sports contribute to individual and collective empowerment and give hope? Sports executives at the club level (10) and young immigrants who are involved in organized sports activities (30) will be interviewed. We promote widespread debate on how participation in sports can be made accessible and better to newcomers in Finland.
Nuorten arvot ja järjestö- ja harrastusosallisuudet
Lauri Vaara (Nuorten yrittäjyys ja talous NYT)
Esityksessä tarkastellaan nuorten arvojen sekä järjestö- ja vapaa-ajan osallisuuksien välistä yhteyttä. NYT Nuorten tulevaisuusraportti 2023 -kyselytutkimuksen 30.8.2023 julkaistavien tulosten perusteella arvoilla on merkittävä yhteys nuorten alavalintoihin, joten on syytä olettaa, että nuorten arvot ovat yhteydessä myös nuorten vapaa-ajan aktiviteettien valintaan.
NYT Nuorten tulevaisuusraportti 2023 -kyselytutkimuksessa nuorten arvoja kartoitettiin uuden Shalom H. Schwartzin arvoteoriaan (1992) perustuvalla 30. väittämän arvomittarilla (Partsch & Lechner, 2021), jota ei olla Suomessa aiemmin hyödynnetty nuorten vastaajien keskuudessa. Täten esityksessä on tarkoituksena tarkastella nuorten arvojen ja järjestö- ja harrastustoiminnan lisäksi myös ylipäänsä uuden mittarin soveltuvuutta nuorempien 14–20-vuotiaiden vastaajien keskuudessa. Esityksessä tarkasteltavat tulokset perustuvat monimuuttujamenetelmiin, muun muassa faktori- ja korrelaatioanalyysiin.
Osana NYT Nuorten tulevaisuusraportti 2023 -kyselytutkimusta kartoitettiin myös monipuolisesti nuorten järjestö- ja harrastustoimintaa. Tästä osiosta on vastannut Osaamiskeskus Kentauri, jonka tutkimuksellisiin tavoitteisiin myös tämä esitys osaltaan vastaa. Arvo-näkökulman huomioiminen auttaa meitä paremmin ymmärtämään mahdollisia syitä nuorten järjestö- ja harrastustoimintaan liittyvien valintojen takana sekä toisaalta kehittämään toimintaa sellaiseen suuntaan, että se puhuttelisi monipuolisemmin erilaisia arvoja omaavia nuoria. Esitys valmistellaan yhteistyössä Osaamiskeskus Kentaurin sekä Taloustutkimuksen kanssa, joista jälkimmäinen vastaa NYT Nuorten tulevaisuusraportin varsinaisesta toteutuksesta.
Nuorten järjestöaktiivien yhteiskunnalliset asenteet
Pekka Kaunismaa (Humanistinen ammattikorkeakoulu / Nuorisoalan osaamiskeskus Kentauri)
Esitelmässä analysoidaan kyselymateriaalin valossa järjestöissä aktiivisesti toimivien yhteiskunnallisia asenteita. Esitelmä perustuu nuorisoalan osaamiskeskus Kentaurin käytössä olevaan NYT:n tulevaisuuskyselyyn. Kysely on kerätty keväällä 2023 yläkoulujen 8. ja 9. luokkien sekä ammatillisen toisen asteen ja lukioiden opiskelijoiden keskuudesta. Kyselyyn on vastannut 4578 pääosin 14–17-vuotiasta nuorta koko maasta.
Analyysissä hyödynnetään kyselyssä olevaa 12-luokkaista järjestötoiminnan luokittelua, josta ilmenee toimintaan osallistumisen lisäksi toiminnan tärkeys vastaajalle ja sen pitkäaikaisuus. Luokittelussa ovat sisällä harrastus-, opiskelija- ja yhteiskunnallisiin järjestöihin osallistuminen sekä vapaamuotoinen vaikuttajatoiminta.
Vastaajia ryhmitellään monimuuttujamenetelmillä. Tuloksena ryhmittelystä muodostuu järjestöaktiivien erilaisia tyyppejä ja lisäksi tyypit, joissa järjestöaktiivisuus on vähäistä. Näin muodostettuja nuorten järjestöaktiivisuuden typologisointeja vertaillaan keskenään suhteessa kyselyn yhteiskunnallisiin asenteisiin liittyviin kysymyksiin.
Yhteiskunnallisia asenteita ovat tässä mm. suhtautuminen vaikuttamiseen, yhdenvertaisuuteen, ympäristönmuutokseen, yhteisöllisyyteen ja politikkaan.
Kysymysasetelma perustuu Kentaurin tutkimusosion tutkimuskysymykseen, jossa pyritään vastaamaan siihen, millaisia vaikutuksia nuorten harrastus- ja muuhun järjestötoimintaan osallistumisella on nuorten kasvuun ja osallisuuteen sekä millaista yhteiskunnallista vaikuttamista osallistumisella on.