Puheenjohtajat:
Antti Kivijärvi (Nuorisotutkimusseura)
Tomi Kiilakoski (Nuorisotutkimusseura)
Eila Kauppinen (Nuorisotutkimusseura)
Keskiviikkona 8.11.2023 klo 14.30–17.15 (lähiryhmä)
Nuorisotyön yhteiskunnallinen asema ja merkitys on vahvistunut, ja esimerkiksi nuorisotyön rahoituksessa on ollut nähtävissä kasvua 2010-luvulta alkaen. Rahoituksen kasvu on vain harvoin tarkoittanut vanhojen tehtävien parempaa resurssointia, vaan uutta rahoitusta on myönnetty pääasiassa uusiin toimintamuotoihin. Nuorisotyön tehtäväkenttä ja yhteistyöverkostot ovat laajentuneet moneen suuntaan. (Kivijärvi ym. 2021.) Samaan aikaan myös nuorisotyön tutkimus on vahvistunut.
Työryhmässä tarkastellaan nuorisotyön toimintakenttää tutkimuksen näkökulmasta. Työryhmässä tutkijat ja käytännön työntekijät keskustelevat nuorisotyön tutkimuksen moninaisista areenoista, teemoista, tuloksista tai menetelmistä. Työryhmässä nuorisotyötä voidaan tarkastella yhteiskunnallisena, kulttuurisena tai ammatillisena ilmiönä joko kriittisesti tai sisältä käsin ymmärtäen.
Työryhmässä pohditaan yhdessä, millainen suhde on nuorisotyön ja nuorten tutkimuksen välillä ja millaista ymmärrystä nuorisotyön tutkiminen edellyttää niistä tavoista, joilla tuotetaan tietoa nuorista ja nuoruudesta (Kiilakoski & Honkatukia 2018). Kiinnostuksen kohteena on myös, millaisin menetelmin nuorisotyötä tutkitaan ja miten tutkimus on pyrkinyt tulkitsemaan, ymmärtämään ja arvioimaan nuorisotyötä.
Nuorisotutkimus ja nuorisotyö eivät automaattisesti linkity toisiinsa, vaan niiden välillä on jäsentämättömyyttä ja ristiriitaisia odotuksia (Kivijärvi 2015). Nuorisotyön ja tutkimuksen välillä on kuitenkin nähtävissä toimivaa vuorovaikutusta (Kiilakoski & Honkatukia 2018). Työryhmässä pohditaan, miten tätä vuorovaikutusta voi vahvistaa ja miten nuorisotutkimuksellinen tieto voi entistä paremmin hyödyttää nuorisotyötä ja sen kehittämistä.
nuoDo kunnallisen nuorisotyön tiedontuotannon välineenä
Pauliina Lahtinen (Kuntaliitto)
Kunnallisen nuorisotyön tilastointi- ja dokumentointijärjestelmä, nuoDo, valmistui kuntien käyttöön helmikuussa 2022. Suomen Kuntaliitto ry on kehittänyt järjestelmää vuodesta 2021 lähtien opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksella. nuoDon jatkokehittämistä tehdään yhteistyössä kuntien kanssa ja tarjoamme kuntiin käyttäjätukea ja koulutusta. Kunnille maksuttoman dokumentointijärjestelmän avulla vahvistetaan kunnallista nuorisotyötä koskevaa tiedontuotantoa. Järjestelmän avulla kunnat sanoittavat ja tilastoivat tekemäänsä nuorisotyötä, jolloin työstä on helpompi viestiä mm. verkostoille.
Järjestelmän avulla kootaan tietoa paikallisesta nuorisotyöstä ja -toiminnasta, joiden pohjalta saadaan myös alueellista ja kansallista tietoa nuorisotyön toimintaympäristöistä, sisällöistä, kohderyhmistä sekä järjestämisestä. Tiedon avulla voidaan vaikuttaa nuorisotyön kehittämiseen, laatuun ja rahoitukseen sekä nuorten saamaan ja toteuttamaan palveluun. Järjestelmän käyttöön on lähtenyt mukaan 110 eri kokoista kuntaa ympäri Suomen.
Käsitteet ja tiedon yhteismitallisuus
nuoDon esittelyn lisäksi nuorisotutkimuspäivillä olisi kiinnostavaa keskustella ja vaihtaa näkökulmia nuorisotyön tiedonkeruusta: Miten ja millaista tietoa nuorisotyöstä kerätään, ja miten voisimme yhdessä ratkoa mm. tiedon yhteismitallisuuteen ja vertailtavuuteen liittyviä haasteita. Nuorisotyössä käytetään useita erilaisia käsitteitä, joilla kuitenkin saatetaan tarkoittaa samoja asioita. Eri toimintaympäristöissä tehtävän nuorisotyön käsitteiden moninaisuus edellyttäisi laajemman keskustelun käymistä, jotta yhteismitallisen tiedon saaminen luotettavasti olisi mahdollista. Aihe on tunnistettu myös nuoDon kehittämisessä: Esim. Mitä tarkoitetaan, kun puhutaan työmuodoista ja menetelmistä? Mikä lasketaan nuoren kohtaamiseksi, ja onko nuorisovaltuuston toiminta ohjattua vai nuorten omaehtoista toimintaa?
Tiedon hyödyntäminen nuorisotyön kehittämisessä
Järjestelmässä kerättävä data on määritelty kuntien ja Kuntaliiton välisissä sopimuksissa olevan myös nuorisoalan kehittäjien ja tutkijoiden käytössä. Yhteistyötä on tehty jo mm. aluehallintoviraston nuorisotilastot.fi -sivuston ylläpitäjien kanssa sekä nuorisotyön aluekoordinaation kanssa. Keskeisinä toimijoina ovat myös nuorisotutkimusta sekä nuorisotyön tutkimusta ja kehittämistä toteuttavat tahot. Näiden toimijoiden kanssa olisi kiinnostavaa keskustella siitä, miten nuoDolla kerättävää tietoa esitetään tai raportoidaan jatkossa ulospäin, ja miten tietoa voisi hyödyntää paremmin vaikkapa nuorista kerättävän tutkimus- ja tilastoaineiston rinnalla. Miten näitä tietoja yhdistelemällä voisi edistää kunnallisen nuorisotyön kehittämistä ja näkyvyyden edistämistä? Tätä keskustelua olisi hienoa päästä käymään nuorisoalan ja tutkimuksen asiantuntijoiden kanssa esimerkiksi nuorisotutkimuspäivien yhteydessä!
Järjestin – nuorisoalan järjestökentän tiedontuotanto
Niina Autiomäki (Humanistinen ammattikorkeakoulu | Osaamiskeskus Kentauri)
Järjestin on nuorisoalan järjestökentälle käyttäjälähtöisesti kehitetty tiedonkeruu- ja hallintajärjestelmä. Ohjelmistokehitystä taustoitettiin erilaisin selvityksin ja työpajoin valtakunnallisia nuorisoalan järjestöjä ja sidosryhmiä kuullen, myös ohjelmistokehityksen aikana samaisia ryhmiä kuultiin.
Järjestimen sisältöjä ovat olleet luomassa Osaamiskeskus Kentaurin Humakin tutkijat ja sisällöissä on huomioitu mm. OKM:n valtionavustushakemuksen ja -selvityksen sisältöjä sekä aiemmin järjestökentälle tehtyjä kyselyitä.
Järjestimessä kerätään tietoa järjestön perustiedoista, toiminnasta ja järjestöt voivat itse tehdä kyselyitä monipuolisella kyselytyökalulla tai hyödyntää jo valmiita kyselypohjia. Järjestimessä kerätty tieto jää järjestöjen omaan käyttöön. Tietoja voidaan hyödyntää mm. erilaisissa rahoitus- ja hankehaussa, toimintakertomuksen sisältöjen koonnissa, strategisessa työskentelyssä ja vaikuttavuuden osoittamisessa. Aikasarjojen avulla järjestöt voivat seurata oman järjestönsä toiminnan kehittymistä. Järjestimessä kerättyä tietoa visualisoidaan kootusti nuorisotilastot.fi-sivustolla käytännön nuorisotyön ja päätöksenteon tueksi. Järjestimen pilotointi aloitettiin syksyllä 2023 ja ensimmäinen tiedonkeruuvuosi on vuonna 2024. Esityksessä kerrotaan tarkemmin ohjelmistokehityksen taustoja, esitellään Järjestintä ja kerrotaan pilotoinnin ensiaskelista.
Kouluhyvinvoinnin rakennuspalikoita – Tutkimus nuorisotyön vaikutuksista yläkouluissa
Antti Kivijärvi (Nuorisotutkimusverkosto)
Eila Kauppinen (Nuorisotutkimusverkosto)
Tomi Kiilakoski (Nuorisotutkimusverkosto)
Koulu- ja oppilaitosnuorisotyöhön on investoitu enenevässä määrin julkisia varoja 2020-luvulla. Julkilausuttuna toiveena on, että nuorisotyön keinoin olisi mahdollista lisätä nuorten kouluhyvinvointia. Tässä tutkimuksessa selvitämme yläkouluilla tehtävän nuorisotyön vaikutuksia realistisen arviointitutkimuksen näkökulmasta. Muodostimme nuorilta ja kuntien nuorisotoimilta keväällä 2021 kerättyjen kyselyaineistojen perusteella koe- ja verrokkiryhmät. Koeryhmään poimimme yläkouluja (n=21), joissa nuorisotyötä oli tehty jo verrattain pitkään ja vahvoilla resursseilla. Verrokkiryhmään valitsimme kouluja (n=20), joissa nuorisotyötä ei ollut tehty lainkaan. Lisäksi toteutimme tapaustutkimukset kolmessa koeryhmään kuuluvassa koulussa, joissa nuorten kokemus kouluhyvinvoinnista oli erityisen vahva. Tulostemme mukaan yläkouluilla tehtävä koulunuorisotyö näyttäisi vaikuttavan kouluhyvinvointiin toivotuilla tavoilla vähäisenä koulukiusaamisena ja osin myös hyviksi koettuina vaikuttamismahdollisuuksina ja luokkahenkenä. Samalla koeryhmään kuuluvien koulujen välillä oli runsaasti vaihtelua, eikä kaikkialla ollut päästy toivottuihin tuloksiin. Tapaustutkimusten perusteella hyviin tuloksiin pääsemistä edistää parhaiten pitkäjänteisyys, nuorisotyön kiinnittyminen koulun arkeen ja vakiintuneet moniammatillisen yhteistyön rakenteet. Koulunuorisotyön keinoin voineekin saada aikaan myönteisiä vaikutuksia melko pienilläkin panostuksilla, mutta tuskin ilman työtä tukevaa ympäristöä.
Rehtorin rooli koulunuorisotyön edistämisessä koulun arjessa
Sofia Gylfe (Åbo akademi)
Tausta
Koulunuorisotyö on tullut entistä merkittävämmäksi nuorten kehityksen ja hyvinvoinnin edistämisessä kouluympäristössä. Nuorisotyön integroiminen kouluympäristöön on lisännyt nuorten osallistumista ja yhteenkuuluvuuden tunnetta kouluyhteisössä. Lisääntynyt läsnäolevien aikuisten määrä koulussa, jotka osoittavat kiinnostusta nuoria kohtaan, voi vähentää kouluympäristön resurssi- ja aikapulaa. Rehtori on henkilö, joka vastaa koulun vastuualueiden ja työnjaon organisoinnista ja rehtori vaikuttaa siihen, millaisen roolin koulunuorisotyö saa koulun toiminnassa.
Tutkimuskysymykset
Miten rehtorit näkevät koulunuorisotyön roolin koulun toiminnassa? Miten rehtorit näkevät oman roolinsa koulunuorisotyössä? Miten rehtorit kokevat, että moniammatillista yhteistyötä koulun henkilökunnan, oppilashuollon ja koulunuorisotyön välillä voisi kehittää?
Menetelmä
Tutkimus toteutettiin vuonna 2023 osana NUOSKA-osaamiskeskuksen tutkimusta. Aineisto kerättiin yksilöhaastatteluilla suomenruotsalaisten koulujen rehtoreilta Suomessa. Haastattelut litteroitiin sanatarkasti ja analysoitiin sitten laadullisen sisällönanalyysin avulla.
Tulokset
Tulokset osoittavat, että koulunuorisotyö voi vaihdella merkittävästi taloudellisten ja ajallisten resurssien perusteella. Rehtori voi olla osaltaan vaikuttamassa siihen, että koulunuorisotyö juurtuu koulun päivittäiseen toimintaan ja yhteistyö koulunuorisotyöntekijän ja muiden koulun henkilökunnan välillä on onnistunutta. Joissakin kouluissa koulunuorisotyöntekijällä oli tärkeä rooli oppilashuollossa ja yhteistyössä muiden ammattiryhmien, kuten koulukuraattorin, koulupsykologin ja kouluterveydenhoitajan, kanssa.
Johtopäätös
Tutkimus tarjoaa arvokkaita näkökulmia siihen keskeiseen rooliin, joka rehtorilla on koulunuorisotyön juurruttamisessa ja edistämisessä koulussa. Rehtorilla on johtajana valta muokata kouluympäristöä ja -kulttuuria, mikä vaikuttaa siihen, miten nuorisotyö integroidaan. Rehtori voi toimia nuorisotyön puolestapuhujana, mikä lähettää selvän viestin henkilökunnalle ja oppilaille sen merkityksestä. Yhteenvetona rehtorilla on keskeinen rooli koulunuorisotyön juurruttamisessa ja yhteistyön ylläpitämisessä.
Nuoret – nuorisotyön suola ja sokeri
Minna Rauas (Tampereen yliopisto)
Artikkelissa tarkastellaan nuorisotyön ammattilaisten kokemuksia ja näkemyksiä nuoruusikäisten kanssa työskentelystä työhyvinvoinnin näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia työhyvinvoinnillisia merkityksiä nuorisotyön ammattilaiset antavat työn kohderyhmälle eli nuorille ja nuorisolle. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan niitä haasteita ja mahdollisuuksia, joita liittyy nuorten kanssa tehtävään työhön ja niiden vaikutuksesta nuorisotyön ammattilaisten omaan työhyvinvointiin.
Artikkeli pohjautuu työhyvinvointikyselyyn, jossa nuorisotyön ammattilaiset kertoivat omista kokemuksista ja näkemyksistä nuorten kanssa työskentelystä ja sen vaikutuksesta heidän työhyvinvointiinsa. Tulokset osoittavat, että nuoret asiakkaina voivat tuoda työhön sekä merkittävää mielekkyyttä että haasteita. Nuoruusikä yleisesti ja nuorten tukeminen koetaan ammattilaisten työssä voimavarana, mutta samalla nuorten ongelmat ja vaikeudet voivat aiheuttaa kuormitusta ja haasteita.
Tutkimuskysymyksiä on kaksi:
1) Millaisia merkityksiä nuorisotyön ammattilaiset antavat nuoruusikäisten kanssa työskentelystä työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin näkökulmasta?
2) Millaisia haasteita ja mahdollisuuksia nuorten kanssa työskentely tuo nuorisotyön ammattilaisten työhyvinvointiin?
Artikkeli tuottaa ymmärrystä siitä, miten nuoruusikäisten kanssa työskentely vaikuttaa työhyvinvointiin nuorisotyössä.
Ohjaustyö ja nuorten toimintavalmiudet kesätyöjaksolla
Minna Vilkman (Jyväskylän yliopisto)
Mira Kalalahti (Jyväskylän yliopisto)
Tässä abstraktissa kuvaan tekeillä olevaa suomenkielistä tutkimusartikkeliamme, itsereflektiotani tutkijana sekä nuorisotyön hanketta, jota artikkelimme käsittelee. En tee syväsukellusta teoriataustaan, vaan toivon herättäväni työryhmässä keskustelua ja antavani vertaistukea samankaltaisten kysymysten kanssa painiskeleville. Tutkimusaineisto on kerätty touko-elokuussa 2023 ja se koostuu nuorten havainnoinnista koulussa ja kesätyöjaksolla sekä hankkeessa toimivien kolmen työntekijän haastatteluista.
Järjestö tarjosi nuorille kouluissa tapahtuvan nivelvaiheen ohjauksen lisäksi mahdollisuuden kolmen viikon kesätyöjaksolle, johon tutkija kutsuttiin havainnoimaan koko ajaksi. Kesätyöjakso osui tarkoituksellisesti ajankohdalle, jolloin yhteishakuvalinnat julkistettiin ja nuorille tarjottiin mahdollisuus esimerkiksi vahvistaa opiskelupaikka yhdessä työntekijän kanssa tai keskustella toisen asteen opinnoissa askarruttavista asioista. Työelämään ja työntekoon opastamisen lisäksi Kesäsetelillä toteutettava työjakso tarjosi tietoa verokortista, työsopimuksesta ja -todistuksesta sekä työelämän pelisäännöistä. Ohjauksellinen toimintamalli vahvisti nuorten toimintavalmiuksia (esim. Tani, Kiilakoski & Honkatukia 2019) useilla elämän osa-alueilla sekä valmisti heitä toisen asteen opintoihin.
Tutkijana toimiminen vei lähelle nuoria, ja monet lähestyivät minua kuin yhtä työntekijöistä. Kävin keskusteluja niin ylioppilaskirjoituksista, e-pillereistä kuin isoveljen tekemästä pahasta jauhelihakastikkeesta. Minulle näytettiin breakdance-liikkeitä ja sanottiin älä mummo ragee. Hankkeen työntekijä sanoi pitävänsä minua luontevana osana porukkaa. Kuitenkin tutkijana täytyy pystyä myös näkemään hiertymiä ja ristiriitoja sekä analysoimaan ohjauksen paikkoja. Kun nuoret kävivät kanssani henkilökohtaisia keskusteluja, pohdin, kirjoittaisinko ne osaksi tutkimusta. Tietenkin voisin kiillottaa tutkijan kilpeäni osoittamalla, kuinka syvällisiä keskusteluja kävin, mutta toisaalta tämä olisi räikeässä ristiriidassa nuorisotyön eetoksen ja lähtökohtien kanssa. Kun nuorisotyön lähtökohta on nuoressa ja tämän toimintavalmiuksien edistämisessä, minun on tutkijana yhtäältä mukauduttava osaksi toimintaympäristöä ja toisaalta säilytettävä tutkimuksen tavoitteet mielessäni. Tarkastelin epämuodollista, koulun ulkopuolista ohjausta sekä nuorten käyttäytymistä ympäristössä, joka on tavallaan muodollinen (työelämä) ja samalla elää jatkuvasti nuorten lähtökohdista käsin (nuorisotyö). Huomasin, että intuitio ja moraalinen kompassi olivat parhaat tavat navigoida iholle tulevassa intensiivisessä ympäristössä, jossa oli välillä allergialääkkeet hukassa, ruohonleikkuri rikki tai hyttyset pistivät.