Torstaina 13.11. klo 15–17
Chair: Sinikka Aapola-Kari, Alli Paasikiven säätiö
(Työryhmä kokoontuu paikan päällä)
Työryhmässä tarkastellaan pitkittäis- ja seurantatutkimuksellisten tutkimusasetelmien merkitystä nuorisotutkimuksen kannalta. Toistuvat tutkimuskerrat ja niiden välillä kuluva aika luovat erityisen perspektiivin nuorten elämään. Pitkän ajan kuluessa rakentuvat tutkimussuhteet ovat omanlaisiaan ja niihin liittyy myös aivan erityisiä tutkimuseettisiä haasteita. Pitkä seuranta-aika tuo tutkimukseen mahdollisuuden tarkastella muutoksen kehkeytymistä nuorten elämässä ja lisäksi nuoret itsekin voivat reflektoida aiempia elämänvaiheitaan yhdessä tutkijan kanssa.
Työryhmän esitelmissä käsitellään pitkittäistutkimuksen kaaria tutkimuksellisten haasteiden ja tutkimusetiikan näkökulmasta, mm. avoimen tieteen viitekehyksessä. Temaattisesti pitkittäistutkimuksissa on tarkasteltu mm. maailmankuvien muodostumista, koulutusta ja työelämää sekä pelaamista. Lisäksi työryhmän yhdessä esityksessä on metodologista pohdintaa kirjallisten aineistojen tuottamista vuorovaikutustilanteessa.
Abstraktit
Maailmankuvien, arvojen ja identiteettien muodostuminen pitkittäistutkimuksen näkökulmasta
Helena Helve, Tampereen yliopisto
Esitykseni analysoi pitkittäistutkimuksiani suomalaisista nuorista (Helve, 1987; 1996; 2000; 2001; 2002; 2005; 2023 ja 2024). Olen tutkinut nuorten asenteiden, arvojen ja maailmankuvien muodostumista yli neljän vuosikymmenen ajan. Tutkimusintressini alkoivat uteliaisuudesta kysymyksiin: Miten nuorten uskomukset, käsitykset maailmasta, asenteet ja arvot muodostavat ””linssit””, joiden läpi he katsovat maailmaa, ymmärtävät keitä he ovat ja miten he näkevät paikkansa maailmassa? Miten ikä, sukupuoli ja koulutus vaikuttavat maailmankuvaan? Mitä muita vaikutteita on löydettävissä?
Tutkimuksiani on inspiroinut monitieteinen lähestymistapa ja tutkimusmenetelminäni ovat olleet pitkittäistutkimus ja vertaileva tutkimus. Esityksessäni pohdin nuorten maailmankuvien, arvojen ja identiteettien muodostumista eri aikakausina ja eri ikäryhmien keskuudessa. Esitys perustuu neljään tutkimusprojektiini: (1) pitkittäistutkimus pääkaupunkiseudun nuorten maailmankuvan muodostumisesta lapsuudesta aikuisuuteen; (2) vertailututkimus arvojen muutoksista nuorilla taloudellisten taantumien aikana; (3) tutkimus sosiaalisesta pääomasta ja identiteetistä; ja (4) arvot ja nuorten siirtymät eri vuosikymmeninä.
Tutkimuksen tulokset perustuvat kvalitatiivisiin ja kvantitatiivisiin sekä monimenetelmällisiin aineistoihin. Tutkimuksissa korostuu ajan ja kontekstin merkitys nuorten kehityksessä, ja miten nämä tekijät vaikuttavat heidän sosiaalisiin suhteisiinsa, arvoihinsa ja uskomuksiinsa eri elämänvaiheissa.
Analysoin esityksessäni vertailu-, seuranta- ja pitkittäistutkimuksissa kohtaamiani tutkimuksellisia ja eettisiä haasteita ja tarkastelen seurantatutkimuksen keskeisiä merkityksiä nuorisotutkimuksessa sekä pohdin, miten nämä olisi otettava huomioon myös nuorisopolitiikan käytännöissä, jotka tukevat nuorten hyvinvointia ja kehitystä.
Researching Young Adults Over Time: Ethical and Relational Dimensions of Qualitative Longitudinal Studies
Mirja Määttä, Juvenia, Xamk
Frida Westerback, Helsingin yliopisto
This presentation draws on an ongoing qualitative longitudinal research (QLR) project conducted in Finland (2018–2025), following 29 young adults positioned on the fringes of the labour market. The study explores how these individuals navigate transitions in education and employment, particularly focusing on those for whom labour market transitions have been difficult.
While the research investigates structural barriers and life course trajectories – and how these are pictured by young adults themselves, it also examines the evolving nature of the research relationship itself. A central strength of QLR lies in the opportunity to build long-term engagement with participants, yielding rich, process-oriented and open-ended insights into young adults’ paths. QLR offers space for collaborative meaning making and gives an opportunity for participants to “review the past, update and re-imagine the future”. Reviewing the past may give an opportunity to “rewrite” – see and narrate differently – and to make sense of their own biographies. In our research we want to give space for that.
Sustained contact over time brings ethical and methodological challenges, including the normative influence of repeated interviews on participants’ narratives and self-perceptions. In this presentation, we reflect on how longitudinal research encounters shape storytelling, affect researcher-participant dynamics, and contribute to shifting understandings of time and identity.
We examine how long-term research engagement, shaped by relational, emotional, and temporal dimensions, affects both the data and those involved. Our aim is to advance methodological debates in QLR by highlighting the ethical and affective challenges of studying youth in their ’emerging adulthood’ years and reporting our findings to the larger audiences and to them. The research question guiding this reflection is: How do long-term research relationships shape the narratives, identities, and future imaginaries of young adults on the threshold of – often precarious – working life?”
Kokemuksia sensitiivisen pitkittäistutkimusaineiston tuottamisesta ja tapaustutkimuksen laatimisesta avoimen tieteen periaatteiden mukaisesti
Tiina Auranen, Jyväskylän yliopisto
Avoimen tieteen periaatteisiin kuuluu, että tutkimusaineistot ovat mahdollisuuksien mukaan muiden tutkijoiden saatavilla ja uudelleenkäytettävissä sekä dokumentoituina riittävällä tarkkuudella. Siinä missä tutkimusaineistojen avoimuus lisää tieteellisen tutkimuksen luotettavuutta ja toistettavuutta, se luo myös haasteita; erityisiä haasteita kohdataan silloin kun aineistot ovat laadullisia ja sensitiivisiä ja perustuvat pitkäkestoisiin suhteisiin tutkijan ja tutkittavien – vieläpä alaikäisten – välillä. Tässä esityksessä tarkastelen, millaisia eettisiä ja käytännöllisiä kysymyksiä herää, kun tällainen aineisto pyritään tallentamaan tietoturvallisesti arkistoon ja saattamaan myöhemmin saataville rajatusti tutkimuskäyttöön.
Käytän esimerkkinä monikulttuurisen tutkimusryhmäni Ontological Reconstruction of Gaming Disorder (ORE; ERC 2022-2027) tutkimusta pelaamisen ja hyvinvoinnin yhteyksistä. Keräämme kolmen vuoden ajan syvähaastatteluiden ja päiväkirjojen avulla aineistoa, joka tallennetaan tietoturvalliseen Tietoarkistoon (Finnish Social Science Data Archive, FSD) ja avataan uudelleenkäyttöön päätutkijan myöntämällä erillisellä tutkimusluvalla. Aineisto sisältää henkilökohtaisia ja arkaluontoisia kokemuksia, minkä vuoksi tutkittavien anonymiteetin suojeleminen on keskeistä.
Erityishuomioni kohteena on aineistonhallinta tutkimuksen eri vaiheissa. Tutkijan tulee jo ennen aineiston luomista varmistaa aineiston suunnitelmallinen ja hyvä hallinta ja näin valmistautua sen myöhempään avaamiseen: Osallistujille on annettava riittävä ja ymmärrettävä informaatio aineiston jatkokäytöstä, ja suostumusmenettelyt eivät saa luoda harhaanjohtavia käsityksiä anonymiteetistä. Keskeinen vaihe on aineiston pseudonymisointi/anonymisointi, jossa joudutaan toistuvasti punnitsemaan tutkijan eettistä vastuuta ja tutkimuksellista hyötyä. Samalla kun aineistosta poistetaan tai karkeistetaan tunnisteita, aineiston rikkaus voi kärsiä. Tutkimusaineistojen tuottamista ohjaavat kansainväliset FAIR-periaatteet, joiden mukaan aineistosta pyritään tekemään löydettävää (Findable), saavutettavaa (Accessible), yhteentoimivaa (Interoperable) ja uudelleenkäytettävää (Re-usable).
Toinen keskeinen teema liittyy tapaustutkimusten julkaisemiseen. Laadullisissa pitkittäistutkimuksissa yksittäisten osallistujien kertomukset voivat olla ainutlaatuisia, ja tunnistettavuuden riski kasvaa yksityiskohtaisten kuvausten myötä. Millaisia ratkaisuja voidaan tehdä tunnistettavuuden minimoimiseksi? Millaisia erityiskysymyksiä tulee ottaa huomioon, kun kyseessä ovat alaikäiset osallistujat?
Esityksessäni pohdin näitä kysymyksiä konkreettisten esimerkkien kautta ja ehdotan ratkaisuja, jotka tukevat sekä avoimen tieteen tavoitteita että osallistujien eettistä kohtelua. Tavoitteena on herättää keskustelua vastuullisesta aineistonhallinnasta erityisesti silloin, kun tutkimuksen kohteena on haavoittuvassa asemassa olevia yksilöitä ja yhteisöjä.
Nuoret tekstintuottajina vuorovaikutteisessa tutkimuksessa
Merja Kylmäkoski, Humak
Tässä esitelmässä käsitellään kahta erilaista nuorisotutkimuksessa käytettyä aineiston keruumenetelmää, joista toinen perustuu kirjalliseen kommentointiin ja toinen suullisesti kerrotun tallentamiseen kirjallisena. Molemmille menetelmille yhteistä on kirjallisen aineiston tuottaminen vuorovaikutustilanteessa. Ensimmäisessä menetelmässä, e-Delfoi, tutkimukseen osallistuvat nuoret tuottavat kirjallisen aineiston sähköisellä alustalla vastaamalla heille esitettyihin tulevaisuusväitteisiin. Vapaan tekstin tuottamisen lisäksi alustalla on mahdollista kommentoida toisten tuottamia tekstejä ja arvioida Likert-asteikolla esitetyn väitteen toteutumisen mielekkyyttä ja todennäköisyyttä annetulla aikajänteellä. Menetelmää käytetään ennakointitutkimuksissa.
Toisessa menetelmässä, tarinallistaminen, nuoret kertovat suullisesti tutkijalle (tai nuorisotyöntekijälle tms.) tarinan, jossa he kuvaavat tutkittavan asian merkityksellisyyttä itselleen vastaamalla tarinassaan kysymykseen ”mikä on nyt toisin?” Tarinan kuulija kirjoittaa nuoren tarinan ylös, lukee kirjoittamansa nuorelle ja varmistaa, että nuori hyväksyy kirjoitetun tarinan.
Esityksessä kuvataan kirjallisiin tuotoksiin perustavan aineiston tuottamisen haasteita tutkijan ja nuorten näkökulmista. Esiin nostetaan kirjallisen aineiston keräämisen aikaavievyys molemmissa esimerkkimenetelmissä. Esityksessä pohditaan myös yhteisesti aikuisen kanssa tuotetun tekstin (tarinallistaminen) tutkimuseettisiä aspekteja ja tekijyyttä. Lisäksi pohditaan esimerkkitutkimuksen kokemusten pohjalta nuorten keskinäisen kommentoinnin vähyyttä kerroksellisesti syntyvässä aineistossa (e-Delfoi), jossa kirjallinen kommentointi pohjautuu tutkijan esittämiin kysymyksiin, sekä pohdiskellaan mahdollisia syitä suppeisiin kirjallisiin kommentteihin. Keskeisenä haasteena nuorten kirjallisiin tuotoksiin perustuvassa tutkimuksessa nähdään kirjoittamispyynnön vaikutus osallistujien mahdolliseen valikoitumiseen ja siten tutkimuksen tuloksiin.
Lisäksi esitelmässä ennakoidaan mahdollisia tekoälyn kehityksen tuomia vaihtoehtoisia tapoja näiden menetelmien käyttämiseen. Osana näistä tavoista ovat jo olemassa olevia mahdollisuuksia, osa mahdollisia tulevaisuuden kehityslinjoja.